Poliisi testaa kasvojen automaattista tunnistusta valvontakameroista: ”Kone tekee raskaan työn nopeasti – tulokset ovat lupaavia”
Hallituksen on tarkoitus antaa torstaina 22.11. eduskunnalle esitys uudeksi poliisin henkilötietolaiksi. Sen odotetaan sallivan rikollisten jäljittämisen niin, että tietokone seuloo valvontakamerakuvia. Poliisi on jo valmistautunut uuteen aikaan.
Poliisi testaa kasvojen automaattista tunnistusta valvontakameroista.
Keskusrikospoliisi on selvittänyt ja testannut tekoälyä hyödyntävää automaattista kasvojentunnistusta jo parin vuoden ajan.
”Käynnistimme testaamisen still-kuvilla vuonna 2016. Tänä vuonna hankkeeseen on tullut vauhtia: esimerkiksi liikkuvan kuvan testejä tehty lisää”, hankkeen päällikkö, Krp:n ylitarkastaja Jani-Heikki Järvinen kertoo Seuralle.
Valvontakameran rikospaikalla tallentamaa henkilöä voidaan etsiä tietokoneen suorittaman kasvojentunnistuksen avulla poliisin omista rekistereistä. Vastaavasti poliisin kuvapankeissa olevaa valokuvaa esimerkiksi etsintäkuulutetusta voidaan verrata valvontakameroiden aineistoihin ja hakea henkilöä sieltä.
Menetelmän vahvuus perustuu koneiden kykyyn käydä valtavia kuvamääriä läpi ripeästi ja väsymättä.
”Kone tekee raskaan työn nopeasti, mutta se ei anna täsmäosumia, vaan ehdotuksia”, Järvinen kertoo.
Toistaiseksi ehkä tunnetuin osoitus automaattisen kasvojentunnistuksen mahdollisuuksista saatiin helmikuussa 2018, kun Tshekissä tehdystä murhasta epäilty Kristian Danev pidätettiin kymmenen vuoden pakoilun jälkeen Argentiinassa valvontakamerakuvien koneellisen läpikäynnin ansiosta.
Ihmisten kasvojen automaattinen tunnistaminen perustuu kasvokuvaan sijoitettaviin pisteisiin, jotka osoittavat esimerkiksi silmien, nenän, suun, poimujen ja ryppyjen muodot ja sijainnin. Krp:n kokeilemissa ohjelmissa tällaisia pisteitä on pitkälti toistasataa.
Massaseulonnalla tuskin ratkotaan pikkurikkeitä
Suomessa automaattinen kasvojentunnistus ei ole Järvisen mukaan vielä poliisin käytössä, sillä asiasta ei ole säädetty laissa. Poliisit kuitenkin saavat tähän oikeuden, jos hallitus tekee poliisin henkilötietolaista odotetun sisältöisen esityksen, ja eduskunta sen hyväksyy.
Uusi laki astuu toteutuessaan voimaan todennäköisesti 2019. Järvinen korostaa, etteti poliisille ole tulossa rajattomia valtuuksia seuloa kuvamassoja.
”Ketään ei haeta tietokannoista muuten kuin lain mukaisilla perusteilla.”
Viime vuonna julkaistussa lakiluonnoksessa poliisin oikeus rajattiin rikosten kohdalla sellaisten tekojen estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen, joista voi seurata vankeusrangaistus. Sen jälkeen lain valmistelua on jatkettu vuoden päivät.
Lakiesityksen sisältö ei ole vielä julkinen, mutta punaisia valoja päin kävelleitä ollaan tuskin edelleenkään jäljittämässä valvontakuvista tekoälyn avulla.
Tulokset epävarmoja, ihmistyötä tarvitaan yhä
Järvisen mukaan markkinoilla on tarjolla toistakymmentä varteenotettavaa ohjelmistoa tai järjestelmää kasvojen tunnistamiseksi, joskaan kaikki niistä eivät sovi viranomaisten tarpeisiin. Toistaiseksi Krp on testannut muutamia niistä.
”Olemme esimerkiksi kävelyttäneet henkilökuntamme edustajia isossa porukassa ja merkinneet tietyt henkilöt koneen etsittäväksi, jolloin kone on verrannut näiden henkilöiden kasvokuvia tähän ryhmään. Tulokset ovat olleet lupaavia”, Järvinen kertoo.
Ihmistyötä tarvitaan kuitenkin edelleen paljon. Esimerkiksi Britanniassa poliisin tekemissä kokeissa vain 2–10 prosenttia tietokoneiden videomateriaalista ”löytämistä” henkilöistä oli niitä, joita etsittiin.
”Tuo on ihan globaali kokemus. Jos esimerkiksi etsimme rikoksesta epäiltyä 100 000 kuvan joukosta, niin kone seuloo vaikkapa noin 300 mahdollista kuvaa, joista käsin seulomalla voi löytyä etsitty henkilö – tai olla löytymättä”, Järvinen sanoo.
Järvisen mukaan ensi vuonna luvassa on lisää testejä. Hän arvioi, että automaattinen kasvojentunnistus kyetään ottamaan käyttöön vuoden 2019 lopulla tai 2020 alussa.
Samalla, kun poliisi on kehittänyt valmiuksiaan analysoida valvontakameroiden kuvia, se on tehnyt myös uuden, kuvien tarjontaa kasvattavan aluevaltauksen. Viime keväällä poliisi sopi Oulun kanssa pääsystä kaupungin koulujen valvontakameroihin tietyin edellytyksin. Seura kertoi syyskuussa, että sopimuksesta ei kerrottu oppilaille eikä heidän vanhemmilleen.
Rekisterikilvet tunnistetaan jo automaattisesti
Turvallisuusalan messuilla automaattinen kasvojentunnistus on ollut jo vuosia yksi kuumimmista aiheista, mutta teknologiaa ajavat eteenpäin myös muiden alojen tarpeet.
Esimerkiksi jo nyt uuden iPhonen omistavat Nordean asiakkaat voivat kirjautua verkkopankkiin ja tehdä omien tilien välisiä siirtoja pelkästään näyttämällä kasvonsa puhelimelleen. Rahan siirtämiseen muille tarvitaan kuitenkin edelleen vahvempaa tunnistautumista.
Lisäksi eri suomalaiset kaupat ja pankit ovat pilotoineet kasvomaksamista, samoin kuin Finnair kasvoilla tunnistautumista.
Poliisilla taas on hyödyntänyt automaattista kuvantunnistusta muulla tavoin jo vuodesta 2014. Silloin poliisiautoihin ryhdyttiin asentamaan laitteita, jotka lukevat ilman eri käskyä autojen rekisterikilpiä ja ilmoittavat partiolle etsintäkuulutetuista ja ajoneuvoveronsa maksamatta jättäneistä autoilijoista.
Kajaanilaisen Sunitin valmistamat rekisterikilpilaitteet ovat jo elimellinen osa poliisityötä: viime vuonna niitä oli asennettu 400 autoon.
Alansa pioneeri Sunit on saanut pään auki myös maailmalla. Laitteita pilotoidaan toimitusjohtaja Jukka Suutarin mukaan parhaillaan noin kymmenessä maassa. Lisäksi Sunit on käynnistänyt toisen poliisia kiinnostavan tuotekehityshankkeen: eri automallien automaattisen tunnistamisen.