Alkoholin ongelmakäyttäjistä reilusti yli puolet pitää itseään kohtuukäyttäjänä – Milloin omasta juomisesta on syytä huolestua? Päihdelääkäri vastaa
Alkoholi ei saisi haitata elämää sosiaalisesti tai fyysisesti. Perheen yhteisten suunnitelmien peruminen on päihdelääkäri Atte Virolaisen mukaan hälyttävää.
Riippuvuus alkoholista heijastuu arkeen ja terveyteen eri tavoin. Valtaosa ei tunnista ongelmaa juomisessaan.
Riippuvuus voi viedä mennessään ja omalle alkoholinkäytölle voi sokeutua, vaikka juominen olisi jo päihdeongelmaisen tasoa. Tämä selviää THL:n tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa 58 prosenttia alkoholin ongelmakäyttäjistä pitää itseään kohtuukäyttäjänä.
Alkoholin käytöstä aiheutuu THL:n mukaan kohtalainen pitkäaikaisten terveyshaittojen riski, kun viikoittainen alkoholiannosten määrä on naisilla yli 7 annosta ja miehillä 14.
Jos kaikki ystävät juovat paljon, voi määrä tuntua itsestäkin normaalilta
Suomalaisten alkoholinkäyttöä tutkineen tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan sokeutuminen liittyy sosiaalisiin kupliin, sillä monet jakavat arkeaan ja juhlan hetkiä alkoholitottumuksiltaan saman tyylisten henkilöiden kanssa.
”Silloin voi tulla sellainen kuva, että tämähän on normaalia ja kaikki muutkin tekevät näin”, Pia Mäkelä muistuttaa.
Näin voi olla esimerkiksi opiskelijoilla, joista viikoittainen korkea alkoholiannosten määrä voi opiskelijakulttuurin takia tuntua hyvinkin normaalilta.
Mäkelän mukaan moni haluaa myös suojella omaa minäkuvaansa ja ajatella käyttävänsä vähemmän päihteitä kuin mitä todellisuus oikeasti on.
Mitä tietää, että alkoholin juominen on mennyt liian pitkälle?
Alkoholi ei saisi haitata elämää. Päihdelääkäri Atte Virolainen on kohdannut työssään hyvin kirjavan joukon erilaisia päihdepotilaita. Vaikka ihmiset tarkastelevat toimintaansa hyvin eri lähtökohdista, on kuitenkin yksi muistisääntö, jonka perusteella kyse on jo ongelmasta.
”Jos alkoholia käyttää yhä, vaikka siitä seuraa jokin haitta omaan elämäänsä, silloin on kyse alkoholin haitallinen käyttö -diagnoosista”, Atte Virolainen tiivistää.
Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa maksa-arvot ovat alkoholin takia koholla, mutta terveyshaitan tiedostamisen jälkeenkin juominen jatkuu.
Krapulainen soitto töihin tai perheen menojen peruminen on varoitusmerkki
Vastaavasti haitta voi olla myös psyykkinen tai sosiaalinen, mikäli alkoholi aiheuttaa elämään ongelmia tai alkoholin vuoksi ei pysty tekemään tiettyjä asioita.
Päihdelääkärin mukaan pitää erityisen huolestuttavana esimerkiksi sitä, jos töihin pitää krapulaisena soittaa ja valehdella olevansa kipeä.
”Tai jos on luvannut lapselle, että mennään viikonloppuna yhdessä elokuviin eikä se sitten onnistukaan alkoholin takia. Lapsi pettyy, ja se on myös huolestuttava juttu”, Atte Virolainen toteaa.
Humalahakuinen juominen on huolestuttavaa
Atte Virolainen nostaa esiin myös juhlat. Jos niihin mennessä keskiössä on vain humalahakuinen juominen ja alkoholin käyttö, on se varoitusmerkki päihdeongelmasta.
Mikäli tipattoman tammikuun suorittaminen onnistuu kärvistellen juuri ja juuri ja helmikuun ensimmäisenä päivänä on jo avattava korkki, tämäkin on Virolaisen mukaan selvä varoitusmerkki.
Kaikista pahimpana punaisena lippuna päihdelääkäri pitää kuitenkin rattijuopumusta.
”Jos harkintakyky pettää niin pahasti, että lähtee yli tuhat kiloisen auton rattiin ja vaarantaa itsekkäästi niin oman kun muidenkin hengen ja terveyden, se on todella selkeä alkoholiriippuvuuden merkki.”
Ainakin 1,5 miljoonaa kärsii Suomessa alkoholiongelmasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2023 tehdyn suomalaisten alkoholinkäyttötapojen tilastotutkimuksen mukaan koko väestöstä 28 prosenttia ylitti alkoholiongelmia seulovan testin riskirajan.
Suomen väkiluvun ollessa marraskuun lopulla 5 603 075, tämä tekee riskirajan ylittäneiden määräksi yli puolitoista miljoonaa ihmistä.
Useimmin alkoholia käyttivät yli 54-vuotiaat miehet. Heistä 62 prosenttia käytti alkoholia vähintään viikoittain ja 11 prosenttia neljä kertaa viikossa tai useammin.
