Seuran kohua herättäneestä paljastuksesta kului peräti 1,5 vuotta – Mitä seuraa Veikkauksen lupauksesta vähentää vihdoin peliautomaatteja?
Seura paljasti helmikuussa 2018 Veikkauksen sijoittelevan eniten peliautomaatteja alueille, missä on pienimmät tulot, vähiten koulutusta ja eniten työttömyyttä. Nyt Veikkaus lupaa poistaa kaikkiaan 5000 - 8000 automaattia ja yrittää huomioida automaattien sijoittelussa myös sosioekonomisia seikkoja.
Espoontorin K-supermarket Kulinaarin aulassa peliautomaatteja on kymmenen. Kuva helmikuulta 2018.
Veikkaus on ollut voimakkaan julkisen keskustelun kohteena jo kuukausien ajan. Elokuisen mainoskohun kiihdyttämä keskustelu jatkui keskusteluna valtion omistaman rahapeliyhtiön kyvystä toteuttaa monopoliasemansa reunaehtoa: rahapelihaittojen ehkäisyä.
Suomalaiset pelaavat rahapelejä eniten Euroopassa ja rahapeliongelmista kärsii arviolta 124 000 ihmistä. Tutkijoiden mukaan rahapeliautomaatit ovat kaikkein eniten haittoja aiheuttava rahapelaamisen muoto.
Automaatit ovatkin olleet Veikkauksen vastuullisuudesta käydyn keskustelun ytimessä. Rahapeliyhtiön tapa puhua julkiseen tilaan hajasijoitetuista peliautomaateista on muuttunut melkoisesti viimeisen puolentoista vuoden aikana.
Seuran paljastus käynnisti keskustelun peliautomaattien sijoittelusta
Tieto perustui Seuran Veikkaukselta hankkimaan aineistoon, jossa kerrottiin 18 472 peliautomaatin sijainti postinumeron tarkkuudella. Automaatit sijaitsivat 6 516 myyntipaikassa.
Seura luovutti aineiston Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja Peliklinikan tutkijoista koostuneelle ryhmälle, joka analysoi automaattien keskittymisen logiikkaa.
Ruokakauppojen auloihin, huoltoasemille, kahviloihin, baareihin ja jopa vanhainkoteihin sijoiteut peliautomaatit ovat suomalainen erikoisuus. Ulkomailla pelisalit on useimmiten keskitetty erillisiin pelisaleihin. Ruotsissa ja Norjassa automaatteja on hajasijoitettu, mutta niiden määrä on selvästi vähäisempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Norjassa automaatteja on noin 4 000.
Hajasijoitettujen automaattien lisäksi Veikkauksen Pelaamo- ja Feel Vegas -pelisaleissa sekä Helsingin Kasinolla on yhteensä noin 3 000 automaattia.
Tutkimusten mukaan peliongelmat keskittyvät vähävaraisille.
”Vuonna 2015 peliongelmia esiintyi 5,7 prosentilla työttömistä ja 6,8 prosentilla työkyvyttömistä. Työssäkäyvistä niitä oli 3,4 prosentilla”, rahapelipolitiikkaan perehtynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Jani Selin kertoi Seuralle helmikuussa 2018.
Veikkaus kiisti ensin…
Veikkaus myönsi, että jokaisella automaatilla on tuottotavoite. Automaatit keskittävät paikkoihin, joissa tavoitteet ylittyvät.
Veikkaus kuitenkin kiisti jyrkästi, että automaattien keskittymisellä sosioekonomisesti haavoittuvaisimmille alueille johtuisi muusta kuin kaupan yksiköiden liikkeistä.
”Sijoituspäätöksiä tehdään sen mukaan, että automaatteja sijoitetaan määrällisesti oikeisiin paikkoihin sen mukaan, että tuottotavoitteet saavutetaan. Sillä ei ole mitään merkitystä sosioekonomisen aseman kanssa”, Veikkauksen myyntijohtaja Pertti Koskenniemi sanoi Seuralle helmikuussa 2018.
”Siellä missä on kauppa, sinne voidaan viedä automaatti. Se on meidän lähtökohta. Eikä niin, että kauppa tuodaan sinne, missä on meidän automaatit”, Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski säesti Seuran jutun julkaisemisen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 9. helmikuuta.
16. helmikuuta 2018 julkaistussa tiedotteessaan Veikkaus väitti jopa ykskantaan, että tieto automaattien keskittymisestä huonotuloisille alueille olisi virheellinen.
”Julkisuudessa on kirjoiteltu, että Veikkaus sijoittaa raha-automaatteja erityisesti huonotuloisille alueille. Näin ei ole”, tiedotteessa kirjoitettiin.
Ongelmapelaajat jäävät useimmiten koukkuun peliautomaatteihin. © Tommi Tuomi / Om-arkisto
THL:n erikoistutkija Jani Selinin, THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raisamon, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtorin, Arho Toikan ja Peliklinikan tutkijan Maria Heiskasen tutkimus kumoaa väitteen.
”Analyysimme osoitti, että rahapeliautomaattitiheys on korkeampi postinumeroalueilla, joissa on runsaasti työttömyyttä, paljon pienituloisia ja vähän korkeakoulutettuja. Alueiden välinen ero on suurin verrattaessa käytetyillä mittareilla huonoimmin menestyviä alueita parhaiten menestyviin, mutta huonoimmin menestyneet
alueet poikkeavat myös alueista, jotka eivät menesty sosioekonomisessa vertailussa erityisen hyvin tai huonosti. Automaatteja on sijoitettuna siis tiheimmin alueilla, joissa sosioekonominen huono-osaisuus on korkeimmillaan”, tutkijat kirjoittavat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä maaliskuussa 2018 julkaistussa artikkelissaan.
Tänä vuonna tutkimustulokset on julkaistu myös kansainvälisellä foorumilla, BMC Public Health -lehdessä.
…mutta reagoi lopulta
Veikkaukseen ympärillä pyörinyt kohu alkoi syksyn mittaa vihdoin vaikuttaa.
Syyskuussa Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) kertoivat rahapeliyhtiön luopuvan noin 3000 peliautomaatista.
Samalla luvattiin, että Veikkaus aikaistaa vuodella hajasijoitetuille automaateille tuotavaa tunnistautumispakkoa ja se tulisi voimaan vuoden 2022 alussa.
Ensi kerran Veikkaus oli tiedottanut tunnistautumispakosta jo vuonna 2017 ja luvannut ottaa sen käyttöön vuoden 2023 alussa.
Syyksi hulppeaan kuuden vuoden siirtymäaikaan Veikkaus kertoi ”tarvittavien teknisien kyvykkyyksien rakentamisen” ja asiakaskokemuksen kehittämisen. Arpajaislakia päivittäessään eduskunta – ei Veikkaus itse – nipisti asiakaskokemuksen hinkkaamisesta vuoden pois.
31. lokakuuta 2019 pitämässään tiedotustilaisuudessa Veikkaus esitteli oma-aloitteisia lupauksia toimintansa vastuullisuuden kehittämisestä.
Poistetaan 1.1.2020 lähtien muun muassa sellaiset peliautomaatit, joissa ei ole teknisiä valmiuksia tunnistautuvaan pelaamiseen tai niiden maksupäätteiden sertifikaatit vanhenevat vuoden 2020 loppuun mennessä. © Tommi Tuomi / Om-arkisto
Rahapeliyhtiö kertoi luopuvansa ensi vuonna aiemmin luvattua vastaavasta 3 500:sta automaatista. Uutta oli tieto siitä, että hajasijoitettujen automaatteja vähennettäisiin yhteensä jopa 5 000 – 8 000 kappaletta.
”Pakollisen tunnistautumisen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä peliautomaattien kokonaismääräksi arvioidaan pitkällä tähtäimellä 10 500 – 13 500 (vuonna 2025)”, asia muotoiltiin Veikkauksen tietostilaisuudessa esittelemissä materiaaleissa.
Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski sanoi tiedostustilaisuudessa, että ”sosioekonomiset tekijät huomioidaan automaattien sijoittelussa, jos se on mahdollista, käydään läpi miten se tapahtuu”.
Myös hajasijoitettujen automaattien pakollista tunnistautumista aikaistettiin vuodella – tällä kertaa Veikkauksen omasta aloitteesta. Se on nyt tulossa voimaan vuoden 2021 alussa.
Pelaamojen automaateissa tunnistautumispakko tulee voimaan vasta 1.1.2023.
Veikkaus arvioi, että muutokset vähentävät sen tulosta 150-200 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuinka merkittävästä muutoksesta on kysymys?
Rahapeliautomaattien määrä alettiin Suomessa kasvattaa 1990-luvulla. Lama heikensi julkista taloutta ja silloisen Raha-automaattiyhdistyksen kautta järjestöille rahalle oli kysyntää.
Nyt automaattien määrää ollaan vähentämässä ensi kertaa vuosikymmeniin. Kuinka merkittäviä Veikkauksen viime viikolla esittämät lupaukset ovat suomalaisessa rahapelikulttuurissa?
”Tiedotustilaisuuden materiaaleissa Veikkaus puhui 5 000-8 000 automaatin vähentämisestä vuoteen 2025 mennessä arviona. Veikkaus ei kuitenkaan kertonut, että tällaisen automaattimäärän vähentämisestä olisi vielä konkreettisia päätöksiä. Päätös on vasta 3 500 hajasijoitetun automaatin vähentämisestä. Tämän mittakaavan vähennyksestä Veikkauksen hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoi jo syyskuussa”, THL:n erikoistutkija Jani Selin sanoo.
Selin pitää päätöstä 3 500 automaatin vähentämisestä kohtuullisena.
”Toivottavasti se tulee jollain tavalla näkymään pelihaittojen vähenemisenä. 8 000 automaatin väheneminen olisi jo iso muutos, vaikka senkin jälkeen automaattien saavutettavuus olisi Suomessa korkealla tasolla. Esimerkiksi Norjassa automaatteja on noin 4 000 eikä niitä ole lainkaan ruokakauppojen auloissa. Ruotsissakin hajasijoitettuja automaatteja on vain ravintoloissa. Useimmissa maissa automaatteja on vain kasinoissa ja pelisaleissa”, Selin sanoo.
Selin uskoo rahapelaamisen digitalisoitumisen vähentävän tulevaisuudessa fyysisten automaattien käyttöä.
”Veikkauksen strategiana on pelaajien ohjaaminen verkkoon. Vuoteen 2025 on niin pitkä aika, että yhtiö ehtii katsoa rauhassa miten siirtymä etenee. Jos se on vauhdikasta, kivijalka-automaattien määrä voi vähentyä enemmänkin. Tyhjän panttina automaatteja ei kannata seisottaa.”