Seuran pääkirjoitus: Trumpin hallinnon mielistely vei Suomen ydinasekyynikkojen leiriin

”Hello! Olen Timo Suomesta – voimme auttaa teitä.”

Alaskan ilmastokokouksen kättelyjonossa Yhdysvaltain presidentti sai hätäisesti tuikatun uskollisuuslupauksen. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Suomi auttaa ja puolustaa Yhdysvaltain etuja pohjoisen jääalueiden lisäksi sille tärkeämmälläkin sektorilla, suhtautumisessa ydinaseriisuntaan.

Viime heinäkuussa YK:n yleiskokouksessa 122 maata, 2/3-osaa jäsenmaista, äänesti ydinaseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen puolesta. Tavoite oli sama kuin presidentti Barak Obamalla jo vuonna 2009, kun hän ehdotti kaikkien ydinaseitten hävittämistä.

Tällä kertaa Yhdysvallat ja muut ydinasemaat boikotoivat sopimusta. Niin teki myös Suomi, rauhanturvaamisen suurvalta, toisin kuin vaikkapa Itävalta, Sveitsi, Irlanti – ja Ruotsi. Ulkoministeriömme selityksenä on, että ydinaseettomuus ei maailmassa toteudu, jos näitä aseita omistavat maat eivät ole kiellossa mukana. Tärkein peruste Suomen kannalle on kuitenkin kuuluisa Nato-optio: Ei pidä ärsyttää Yhdysvaltoja, olkaamme sen kanssa samaa mieltä. Roolimme on myötäillä rähmällään.

Toisen tien valinnut Ruotsi on jo saanut kokea Trumpin hallinnon vihat. Puolustusministeri Jim Mattis uhkasi pari viikkoa sitten Ruotsia ongelmilla muun muassa Nato-kumppanuudessa ja Saabille tärkeässä aseteollisuusyhteistyössä, jos se ratifioi YK:n sopimuksen. Mikä tärkeintä, Ruotsi ei mahdollisessa sodassa saisi Yhdysvaltain sotilaallista tukea.

Tämän kaiken synnin (engl. sin) siis pieni ovela Suomi vältti, kun se ulkoministeri Timo Soinin (sin) johdolla ”voi auttaa” läntistä suurvaltaa. Viimeistään nyt on selvää, että puolustuspolitiikkamme valtatie kulkee Ruotsin ohi länteen. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on pakollista retoriikkaa. Suomi lähti ratkaisussaan siitä, ettei maailmaa muuteta julistuksilla tai idealistisilla julkilausumilla. Silti ulkoministerimme muistaa jokaisen ydin- ja ohjuskokeen jälkeen Pohjois-Koreaa lausunnolla: ”Suomi tuomitsee jyrkästi.”