Tutkija Sinikukka Saari boikotoi yrityksiä, jotka ovat yhä Venäjällä – ”Julkisella paineella yritykset miettivät strategioitaan ja päätöksiään”

Presidentti Sauli Niinistö sanoi vastikään New York Timesin haastattelussa, että ydinaseiden käytön uhka Ukrainassa on valtava. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä presidentin kanssa.

”On vaikea nähdä, miksi Venäjä käyttäisi ydinasetta Ukrainassa. Minusta se ei ole todennäköistä, mutta en tiedä mihin presidentti Niinistön analyysi perustuu. Katsomme asiaa varmasti eri vinkkelistä”, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija ja Seuran kolumnisti Sinikukka Saari sanoo.

Jos ydinasetta käytettäisi, Saari uskoisi sen muuttavan Kiinan ja länsimaiden suhtautumista sotaan. Se pakottaisi ottamaan kantaa ja osaa vahvemmin.

Kiina on toistaiseksi pitäytynyt tuomitsemasta Venäjän toimia yksiselitteisesti, vaikka onkin samaan aikaan puhunut alueellisen koskemattomuuden ja rajojen merkityksen puolesta.

”Toisaalta se on toistanut Venäjän propagandaa siitä, että Nato on vihamielinen toimija, joka ei kunnioita Venäjän etupiiriä ja on ikään kuin osasyyllinen sodassa. Kiinalle ydinaseen käyttö olisi kuitenkin niin merkittävä asia, että tällainen epäsuora tuki Venäjälle ei olisi sen käytön jälkeen todennäköisesti mahdollista.”

Sinikukka Saari huomauttaa, että vaikka Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde on monissa asioissa haastava, niin ydinaseiden käytön suhteen yhteisymmärrystä löytyy. Venäjä tietää sen. Ydinasepolitiikka perustuu pelotteeseen: jos yksi käyttää ydinasetta, muut ydinasevaltiot olisivat pakotettuja reagoimaan tavalla tai toisella.

”Tämä ei tarkoita sitä, että jos Venäjä käyttää ydinasetta niin länsimaidenkin pitäisi käyttää, mutta jonkinlaiseen aseelliseen reaktioon se johtaisi.”

Lue myös: Mitä Kiinan ja Venäjän välillä todella tapahtuu? – Tutkija Jyrki Kallio: ”Maiden kumppanuutta tai lähempää liittolaisuutta on vaikea ajatella”

Muutos Venäjällä on mahdollinen

Sinikukka Saari näkee Venäjän tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden synkkänä. Hänestä on vaikea nähdä, miten asiat etenisivät kohti parempaa, ja painottaa, että monenlaisiin kehityskulkuihin on syytä valmistautua.

”Vaihtoehtojen avoinna pitäminen on viisasta. En kuulu siihen tutkijaryhmään, joka uskoo, että Venäjä on ikuisesti kansalaisiaan sortava autoritäärinen maa. Uskon, että Venäjäkin voi jonain päivänä kasvaa ihmisläheisemmäksi ja demokraattisemmaksi maaksi, mutta isoja asioita pitää tapahtua, jotta se olisi mahdollista.”

Saari huomauttaa, että entisen Neuvostoliiton alueen valtiot ovat kasvaneet eri suuntaan, kuin Venäjä. Esimerkiksi Ukraina on kolmessakymmenessä vuodessa kasvanut toisenlaiseksi yhteiskunnaksi, vaikka juuret ovat samanlaiset.

”Venäjä on kehittynyt omanlaisekseen, mutta se on vain yksi mahdollisuus. Minkään demokratian rakentaminen ole helppoa. Välillä tulee askelia taaksepäin, mutta pikkuhiljaa taka-askelienkin kautta mennään eteenpäin. Vaikka juuri nyt näyttää synkältä, niin muutos on Venäjälläkin mahdollinen.”

Lue myös: Sinikukka Saari valaisee Venäjän näkymiä: ”Kaipuu suurvalta-asemaan tulee olemaan läsnä – Samalla hyväksytään, että voimakeinojakin voidaan käyttää”

Julkista painetta boikoteilla

Suhteet Venäjään ovat tällä hetkellä jäissä. Kaupankäyntiä, kulttuurisuhteita tai turismia ei juurikaan ole. Diplomatiankin tasolla yhteydet ovat minimissä. Syy on Venäjän päätöksessä aloittaa hyökkäyssota Ukrainaan.

”Jossakin vaiheessa rakennamme suhdetta eri pohjalta, vaikka nyt on mahdoton ajatella, että tilanne Putinin Venäjän kanssa muuttuisi radikaalisti. Jossakin vaiheessa Venäjällä tulee olemaan toinen johtaja ja kenties erilainen agenda.”

Se ei takaa, että suhteet palautuisivat samanlaisiksi kuin ennen, mutta se voi tarjota siihen mahdollisuuden. Saari kuitenkin painottaa, että asioita kannattaa miettiä pitkän aikavälin kehyksestä käsin. Ei ole syytä kiirehtiä palauttamaan asioita sellaisiksi, kuin ne ovat aiemmin olleet.

Aika ajoin uutisoidaan yrityksistä, jotka eivät vielä ole poistuneet Venäjän markkinoilta. Esimerkiksi alankomaalainen Heineken on tehnyt Venäjällä suuria voittoja. Suomessa Heineken on Hartwallin tuote. Myös Pepsi ja Marabou viihtyvät Venäjällä edelleen, edistäen samalla Venäjän taloutta ja hyötyen markkinasta vailla kilpailua.

Sinikukka Saari näkee Venäjällä olevien yritysten boikotit tarpeellisena, koska kuluttajien valinnoilla on yleensä vaikutusta yritysten toimintaan.

”Jokainen tekee omat päätöksensä, mutta itse valitsen ostoskoriini muita tuotteita. Julkisella paineella yritykset miettivät strategioitaan ja päätöksiään uudelleen. On valitettavaa, ettei asioista tunneta vastuuta, kun vasta julkisen paineen alla.”

Lue myös: Kielitaitoisten kysyntä ei hiivu – ”Venäjän kielen ja kulttuurin ymmärtämistä tarvitaan entistä enemmän”