Tekoälylaite toi itsenäisyyttä näkövammaisille – Kamera kertoo mitä ympärillä näkyy
Uusista älylaitteista odotetaan näkövammaisille näkemisen korviketta: kännykkäsovellus tai silmälasikamera voivat tulkita ja kertoa käyttäjälleen ääneen mitä ympärillä tapahtuu.
Johanna Herranen käyttää apulaitetta myös kaupassa.
Kuvantulkinta- ja luentateknologia on kehittynyt niin paljon, että kännykkäsovelluksista ja kameralaitteista on tullut näkemistä simuloivia apuvälineitä heille, joilta näkökyky on heikentynyt.
Älypuhelimen kautta käytettävien laitteiden lisäksi markkinoilla on myös ilman nettiyhteyttäkin toimivia, päälle puettavia laitteita. Näistä muutamia on käytössä jo Suomessakin.
Johanna Herranen näkee vain valoja ja varjoja. Hän sai vuosi sitten kokeiltavakseen OrCam My Eye -laitteen, joka on puettava kuvantulkintaväline näkövammaisille.
Siinä oleva pienoiskamera kiinnittyy silmälaseihin. Laite lukee käyttäjän osoittamat tekstit, ja kertoo ne käyttäjälle ääneen.
Parasta on itsenäistyminen
”Kun käytin laitetta ensimmäistä kertaa Suomessa, tajuntani räjähti. ”Katselin” ja ihmettelin kaupungilla, kuinka paljon visuaalista informaatiota joka paikassa on. Aikaisemmin oli miettinyt, kuinka näkevät löytävät kaikki tarjoukset. No, kyllähän, kun ne lukevat pitkin seiniä. Se oli minulle ihan uusia asia”, lapsesta asti sokeana ollut Johanna Herranen kuvailee.
Laite sopii valmistajan mukaan yhtälailla heikkonäköisille ja sokeille. Syntymäsokea Herranen on kokeillut erilaisia apuvälineitä koko elämänsä ajan, mutta kokee hyötyvänsä kameralaitteesta arjessaan.
Suurin hyöty laitteesta hänelle on ollut itsenäisyyden lisääntyminen työelämässä ja vapaa-ajalla.
Johanna Herranen on nykyään IT-asiantuntijana näkövammaisten apuvälineitä maahantuovassa yrityksessä, ja on saanut tämänkin laitteen käyttöönsä työnantajansa kautta maksutta. Aikaisemmin hän on joutunut turvautumaan töiden ongelmatilanteissa aina näkevien kollegoiden apuun.
”Useammat asiakkaistani ovat myös sokeita. Jos tietokone kaatuu ja ei puhu, siinä on kaksi sokeaa käsi päässä, että mitäs tehdään. Aikaisemmin minun on pitänyt ottaa kuva kännykällä ja lähettää se näkevälle, jonka jälkeen minun on pitänyt odottaa, että joku ehtii sen katsoa ja kertoa minulle, mitä siinä lukee.”
Johanna Herranen kuvaa apuvälinettä pieneksi hengeksi olkapäällä, joka lukee tarvittavia asioita pyydettäessä, eikä koskaan väsy siihen.
”Voin mennä aivan yksin kaupungille ja kameran avulla ”katsella” ja ”lukea” kylttejä”, hän iloitsee.
”Laitteen ja ihmisen välinen vuorovaikutus on siirtynyt muihin kanaviin”
Tiedonsiirron nopeutuminen, kamerateknologian parantuminen ja pilvipalveluiden kehittyminen ovat tehneet elektronisista apuvälineistä käyttökelpoisempia.
”Mehän olemme kuunnelleet podcasteja ja äänikirjoja jo pitkään. Myös puhehakujen ja erilaisten älykaiuttimien yleistyminen maailmalla helpottaa. Viimeiset 30 vuotta ihmiset ovat tuijottaneet erilaisia näyttöjä ja päätteitä, nyt laitteen ja ihmisen välinen vuorovaikutus on siirtynyt muihin kanaviin”, kommentoi Näkövammaistenliiton kehityspäällikkö Reijo Juntunen.
Juntunen on toki laiteasiassa hivenen puolueellinen, sillä hän on ollut tuomassa esimerkiksi Orcam My Eye –laitetta Suomeen.
”Laitteessahan ei sinänsä ole mitään uusia ominaisuuksia verrattuna kännykkäsovelluksiin, mutta käytettävyys ja toiminta ilman verkkoyhteyttä on mullistavaa”, Juntunen mainostaa.
Lisätyn todellisuuden laseja kehitetään jo nyt
Maailmalla myös puhutaan paljon lisätyn todellisuuden laseista (AR-laseista), joissa lasien pinnalle heijastetaan liikkuvaa kuvaa tai muita viihde-elementtejä. Samanlaisia sovelluksia kehitetään myös näkövammaisille hyötykäyttöön.
”Tulossa on paljon tätä teknologiaa hyödyntäviä apuvälineitä. Näissä laitteissa voidaan silmäkohtaisesti kustomoida tarpeet ja katsoa optinen linssi sellaiseksi, että näkövammainen ”näkee” kaiken mahdollisimman hyvin. Siinä voidaan muuttaa värejä, kontrasteja tai esimerkiksi korostaa muotoja tai pintoja, jotta ovenkahvat ja kahvikupit erottuvat selkeämmin”, Juntunen avaa.
Juuri tätä toivoo myös Johanna Herranen tulevaisuuden apuvälineiltä.
”Haluaisin, että laitteet tunnistaisivat tekstin lisäksi paremmin henkilöt ja osaisivat kertoa, onko edessä portaat vai ovi. Näistä olisi minulle ihan valtavasti hyötyä.”
Näkövammaistenliiton mukaan Suomessa on ehkä 60 000 näkövammaista. Näkövammarekisteriin tulevien ilmoitusten perusteella työikäisiä heistä on noin 10 000 ja lapsia ja nuoria noin muutama tuhat.
Juttua muokattu 21.2. kl0 12.00
Lisätty tarkempi maininta haastateltavan kaupallisesta sidoksesta: Johanna Herranen kertoo jutussa kokemuksiaan laitteesta, jota hänen työnantajansa myy.