Näppärä sähköpyörä sopii rapakuntoisellekin – Tarkastelussa menopelit kaupunkiin, retkelle ja maastoon

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sähköpyöräily
Suomessa suunnitellun Boostbiken kaupunkipyörä avustaa polkemista 25 km/h -nopeuteen asti. Hyvää perustasoa edustava pyörä maksaa noin 1 900 euroa. Nopeammat 45 km/h -mallit vaativat liikennevakuutuksen ja rekisteröinnin. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Sähkö muuttaa pyöräilyä paljon enemmän kuin Suomessa on ymmärretty. Sähköpyörä tuo suuria terveyshyötyjä, kun huonokuntoisetkin pystyvät palaamaan tien päälle.

Sähköpyörän ydin on siinä, että pyöräily voi tulla takaisin arkielämään täysin uudessa muodossa.

Ilmiö on jo havaittu eri puolilla maailmaa, mutta Suomessa sähköpyörien todellinen luonne on jäänyt sivuseikkojen varjoon.

Shköpyöräily

Sähköpyörällä ajaessa tuulen suunnalla tai mäkien korkeudella ei ole merkitystä, joten huonokuntoinenkin voi ajaa kymmenien kilometrien matkoja. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Viimeisin esimerkki saatiin, kun liikenneministeriön kaavailema sähköpyörien hankintatuki kaatui kohtalaisen sekavaan vastustukseen. Ehdotuksen herättämä keskustelu ajelehti taloudellisesta tasa-arvosta sähköntuotannon ympäristövaikutuksiin, ja lopulta hanke peruutettiin.

Mitä pyöräilyn sähköistyminen oikeasti merkitsee? Vastauksia voi hakea usealta suunnalta.

Keli, työ ja terveys

Pinnalta katsoen voisi luulla, että sähköpyörä on vain pyörä, jolla on kevyempi polkea.

Tämä on tietysti osatotuus, mutta siihen ei kannata jäädä kiinni, koska silloin ei näe muutoksessa piileviä mahdollisuuksia. Ne voi jakaa kolmeen ryhmään: keliin, työhön ja terveyteen.

Ajokeli on todennäköisesti ensimmäinen kynnys, joka nousee suomalaisen mieleen, mutta todellisuus on hyvin erilainen kuin kokematon arvaa.

Toki myös sähköpyörän käytölle tulee kireimmillä pakkasilla raja vastaan, mutta useimpina vuoden päivinä sähköpyörä on huomattavasti suojaisampi kulkuväline kuin voisi kuvitella.

Perustelu löytyy vaatetuksesta. ”Lihaspyöräilyssä” täytyy aina sovitella vaatteiden määrää kulloiseenkin ajokeliin, mutta tasapainottelu on usein hankalaa. Jos pukeutuu liian raskaasti, kastuu omaan hikeensä. Jos vaatetusta vähentää liikaa, kylmettyy ajoviimasta. Pienikin sade tekee tasapainottelusta niin nihkeää, että useimmat jättävät pyörän suosiolla kotiin.

Sähkömoottori muuttaa tämän yhtälön kokonaan. Moottorin avustustehoa säätämällä hikoilun voi vähentää olemattomiin, ja samalla voi pukeutua niin lämpimästi, että viima pysyy loitolla.

Hyvän sadeasun turvin sähköpyöräilijä pystyy ajamaan rajunkin rankkasateen läpi täysin mukavasti, ja sama pätee pikkupakkasiin.

Vastatuulen ongelma taas poistuu kokonaan, sillä sähköpyöräilijällä on aina myötätuuli.

Kulkisitko työmatkat polkien?

Ajokelin laajentuminen vie seuraavaan mullistuksen osaan, jota voi kutsua työkäytöksi – vaikka ei enää työelämässä olisikaan.

Työ tarkoittaa tässä yhteydessä vakavaa päivittäistä ajamista, jossa sähköpyörää voi verrata autoon tai julkiseen liikenteeseen.

Vertauksen esimerkki kannattaa hakea kansainvälisestä kehityksestä. Sen paras symboli on Saksaan rakennettava RS-1-pyöräväylä, joka yhdistää Ruhrin teollisuusalueen kaupunkeja sikäläisten autobaanojen tapaan. Uudessa pyörätiessä ei muuten olisi mitään ihmeellistä, mutta RS-1-väylän pituus on runsaat sata kilometriä.

Koko matkaa ei ole tarkoitettu kerralla ajettavaksi, mutta rakennustyön mittakaava kertoo silti liikennesuunnittelun muutoksesta.

Saksassa myydään yli 300 000 sähköpyörää vuodessa, ja myynti kasvaa nopeasti, joten entisen kaltaiset ”kevyen liikenteen” väylät eivät riitä.

Sähköpyöräily

Sähköpyörän moottori ei kuljeta pyörää itsestään, vaan se ainoastaan lisää omaa polkuvoimaa. Ilman polkemista kulkevat pyörät luokitellaan mopoiksi, ei sähköpyöriksi. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Uusi pyöräliikenne ei enää ole kevyttä. Väylille tulee joka kuukausi tuhansia sähköllä terästettyjä pyöräilijöitä, jotka polkevat parinkymmenen kilometrin työmatkoja joka päivä vuoden ympäri. Tältä pohjalta Saksassa lasketaan, että valmistuttuaan RS-1 poistaa päivittäisestä liikenteestä noin 50 000 autoa.

Maailmalla on siis nähty, että sähköpyörien liikenne kasvaa nopeasti ja pysyvästi. Pysyvyys taas nostaa esiin säännöllisen liikunnan eli terveyden kysymyksen.

Rapakuntoisetkin voivat palata pyörätielle

Terveyden suhteen suomalaisten yleinen mielipide on yksinkertaisesti väärässä. Sähköpyörän terveyshyötyjä on vähätelty, koska avustettu polkeminen ei kuulemma olisi tarpeeksi raskasta kehittääkseen kuntoa.

Tämä on karkea virhe. Todellisuudessa sähköpyörä tarjoaa valtavia terveyshyötyjä, kun rapakuntoisetkin pystyvät palaamaan tien päälle.

Lihaspyörällä tämä ei hevin onnistu, sillä fyysistä rasitusta tulee yleensä liikaa.

Shköpyöräily, Boostbike

Boostbike E-cargon kaltaiset kolmipyöräiset versiot auttavat tasapainon kanssa. Ajaminen vaatii harjoittelua, sillä pyörä ei kallistele tavalliseen tapaan. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Pyörälenkin voi kyllä jaksaa ajaa, mutta lenkin kuormittavuus on täysin tuulen ja olosuhteiden armoilla. Elimistöön kertyy helposti kavalaa ylirasitusta, josta keho ei ehdi palautua järkevässä aikataulussa. Sitkeä piilorasitus on juuri se rapauttava tekijä, joka lopulta murtaa kovimmankin tahdonvoiman.

Sähköpyörässä taas tahdonvoimaa tukee akkuvoima. Sähkön avulla pyöräilyn aloituskynnyksen voi madaltaa kirjaimellisesti maan tasalle, ja elimistön saaman kuormituksen voi mitoittaa täsmälleen oman palautumiskyvyn mukaiseksi.

Liikkeelle pääsee niin usein, että sähköpyöräilijä ei aivan heti päädy vaikkapa kakkostyypin diabeteksen tilastoihin.

Sähköpyöräily

Terveyshyötyjen avain on kuormituksen säätäminen oman palautumiskyvyn mukaan, mikä onnistuu ajotietokoneella. Avustustehoa vähentämällä voi kuntoilla hyvinkin raskaasti. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Kallis sähköpyörä, halpa auto

Käytännön arkielämässä sähköpyörän käyttö on myös paljon vaivattomampaa kuin yleisesti luullaan. Usein pohditaan esimerkiksi akun kestävyyttä, mutta sekin on paljolti sivuseikka.

Sähköpyörän akun lataus on yhtä helppoa kuin kännykän lataus. Peruspyörien tasolla yhdellä latauskerralla ajaa vähintään runsaat kaksi tuntia eli 50 kilometriä, mutta tehokkaammilla malleilla aika venyy helposti kolmeen tai neljään tuntiin.

Sähköpyöräily, akku

Useimmilla akuilla voi ajaa kahdesta kolmeen tuntia. Se riittää lähes kaikkeen arkikäyttöön, varsinkin kun akkua lataa tauoilla tai työpäivän aikana. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Tunnin ruokatauon aikana akkuun voi ladata taas lisää ajoaikaa, joten sähkön riittävyyttä oppii nopeasti hallitsemaan kännykän tavoin.

Lisäakut ovat toki kalliita, useimmiten yli 600 euroa, mutta toista akkua tarvitaan lähinnä vain erittäin pitkille pyörävaelluksille.

Akkujen lopullinen käyttöikä vaihtelee käytön mukaan, mutta sen arvioidaan olevan noin kolmisen vuotta. Keskimäärin voi laskea, että akun päiväkustannukset jäävät aktiivipolkijallekin selvästi alle euroon.

Sähköpyöräily

Takapuolen kestävyyden ongelmaa ei pidä väheksyä, mutta uusi teknologia auttaa. Lisävarusteena ostettava jousitettu satulatolppa pehmentää ajamista merkittävästi. © PEKKA NIEMINEN / OTAVAMEDIA

Tämä kannattaa muistaa, kun julkisuudessa kauhistellaan sähköpyörien hintoja. Teknisesti pätevää sähköpyörää ei hevin saa alle 1 500 euron, ja hyvän pyörän hinta voi nousta yli 3 000 euroon.

Hinta voi kieltämättä vaikuttaa kolkolta, kun perinteisessä pyöräkaupassa kipuraja kulkee 700 euron paikkeilla, mutta asenteet kannattaa päivittää.

Kun budjettiin lasketaan nuo edellä mainitut ajokelin, päivittäiskäytön ja terveyden kokonaishyödyt, sähköpyörä muistuttaa enemmänkin halpaa autoa kuin kallista polkupyörää.

Yhä useampi suomalainen on päätymässä tähän johtopäätökseen, sillä sähköpyöriin erikoistuneen Electrobike-yhtiön markkinointivastaava Jami Jokinen kertoo myynnin kasvaneen viime vuonna 40 prosenttia. Kuluvalle vuodelle odotetaan saman tason lukemia.

Tällaisia kasvuprosentteja ei kovin usein nähdä millään alalla, joten numeroiden perusteella voi jo sanoa, että sähköpyörien mullistus on viimein tulossa myös Suomeen. Hallitus ei tällä kertaa ehtinyt mukaan muutokseen, mutta toivottavasti päättäjätkin vielä joskus heräävät.

Esittelyssä kolme sähköpyörää maastoon, retkelle ja kaupunkiajoon:

Sähköpyörä 1

Sähköpyörien hinnat nousevat autojen tavoin laadun mukana. Lähes 4 000 euron hintainen E-bikemanufakturin pyörä edustaa premium-luokkaa huipputason varusteilla.

Sähköpyörä 2

Runsaan 2 500 euron hintainen Winoran retkipyörä tarjoaa vankkaa tekniikkaa päivittäiseen käyttöön. 500 wattitunnin akku kestää helposti 70–80 kilometriä tai ajotavasta riippuen enemmänkin.

Sähköpyörä 3

Sähkö sopii yllättävän hyvin myös maastopyöräilyyn. Haibiken maasturia voi käyttää kaupungissakin, sillä jousitus ja paksut renkaat pehmentävät ajoa esimerkiksi työmatkalla.

Sähköpyörät: www.electrobike.fi

X