Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, uskoo luottavaisesti enemmistö suomalaisista – ”Tulevaisuuden pitämisestä höttönä, hattarana tai haihatteluna ei ole tietoakaan”

Jaa artikkeliTilaa Seura
© iStock
Tulevaisuusbarometrin tulosten perusteella suomalaiset ovat melko yhteneväisiä tulevaisuuteen liittyvissä näkemyksissään.

Tulevaisuus kiinnostaa 88 prosenttia Sitran tulevaisuusbarometrin vastaajista. Vain 8 prosenttia vastasi ”Millaisena näet tulevaisuuden?” -kysymykseen vaihtoehdolla ”Ei kiinnosta, elän tätä päivää”.

”Pragmatismiin taipuvaisessa Suomessa on yllättävää, että tulevaisuus kiinnostaa näinkin paljon. H-syndroomasta, eli tulevaisuuden pitämisestä höttönä, hattarana tai haihatteluna, ei ole tietoakaan”, sanoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laine.

Selkeä enemmistö (83 prosenttia) on sitä mieltä, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu.

Selvästi harvempi (63 prosenttia) uskoo tietävänsä keinot, joilla voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Eniten mahdollisuuksia liitetään työelämän muutokseen ja teknologian kehitykseen

”Megatrendit tunnetaan, mutta niihin liitetään tällä hetkellä hieman enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Tarvetta voisi siis olla toivoa luoville tulevaisuuksille. Näin vaalikeväänä hieman yllättää, että megatrendeistä vähiten ihmiset kokivat voivansa vaikuttaa politiikan ja demokratian haasteisiin”, Laine pohtii.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus on megatrendeistä tutuin ja se nähdään suurimpana uhkana. Vähiten tuttu on kansainvälisen politiikan jännitteet, johon myös omat vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi.

Eniten mahdollisuuksia liitetään teknologian kehitykseen ja työelämän muutokseen.

Tähän uskoi erityisesti yrittäjät (83 prosenttia) ja akateemisesti koulutetut (81 prosenttia).

Uhkia näkivät he, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta (68 prosenttia). Nuorten vastaukset eivät Sitran tutkimuksessa eroa muista ikäryhmistä.

Vastaajista 81 prosenttia piti tärkeänä sitä, että teknologia luo hyvinvointia ja vie yhteiskuntaa eteenpäin. Selkeä enemmistö myös piti tässä onnistumista todennäköisenä.

Suomalaiset eivät kuitenkaan usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin teknologian nopean kehityksen ja työelämän muutoksen suhteen. Vain 19 prosenttia arvioi, että voi itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon. Eniten vaikutusmahdollisuuksiin uskoivat 15-34-vuotiaat.

Mitä enemmän työelämää on jäljellä, sitä epäilevämmin suhtaudutaan kilpailukykyyn

Suomen asemaa ja kilpailukykyä globaalissa korkeaa osaamista vaativassa taloudessa  piti tärkeänä suurin osa vastaajista (84 prosenttia) ja todennäköisenä (68 prosenttia).

Näkemykset vaihtelivat iän mukaan. 15–24 -vuotiaista 68 prosenttia pitää kilpailukykyä tärkeänä, kun yli 50-vuotiaista osuus on peräti 93 prosenttia.

Näkemykset siitä, onnistuuko Suomi pitämään yllä kilpailukykyä korkeaa osaamista vaativassa globaalisssa taloudessa jakavat ikäluokat: alle 50-vuotiaista 61 prosenttia pitää onnistumista todennäköisenä ja yli 50-vuotiaista puolestaan 73 prosenttia, yli 65-vuotiaista peräti 80 prosenttia.

Raportissa todetaankin, että mitä pidempi aika omaa työuraa on edessä, sitä epäilevämmin suhtaudutaan sekä kilpailukyvyn tärkeyteen että siinä onnistumiseen.

X