Tunnetko etätyön riskit? Vakuutus ei kata onnettomuuksia eikä verottaja tue omia vakuutuksia
Ovatko vakuuttaaminen ja verottaja pysyneet työelämän muutoksen kelkassa? Etätyö lisääntyy, mutta usein työntekijän riskillä.
Etäjohtaminen vaatii esimiehiltä uusia taitoja. Esimerkiksi työntekijöiden jaksamisen seuranta voi olla vaikeaa.
Etätyö on kasvava trendi. Vuonna 2017 etätyötä teki vähintään satunnaisesti joka kolmas työssäkäyvä.
Etätyöllä tarkoitetan ansiotyötä, jota tehdään työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi kotona tai kesämökillä niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt.
Esimerkiksi puhelinasentajan tai lähetin työ eivät ole etätyötä, koska niitä ei töiden luonteen vuoksi tehdä työnantajan tiloissa. Etätyöksi lasketaan myös osittainen etätyö.
Vaikka etätyö on lisääntynyt, työelämän vakuutuskäytännöt eivät ole pysyneet kehityksen perässä.
Suomessa on maailman parahimpiin kuuluva työnantajille pakollinen työtapaturmavakuutus, joka suojaa työntekijän työmatkoilla, työpaikalla ja korvaa myös ammattitaudeista aiheutuvia kuluja.
Mutta jos teet työtä etänä, olet työtapaturmavakuutuksen suojassa käytännössä vain työpisteellä istuessasi.
”On totta, että lakisääteistä vakuutusta sovelletaan etätöissä hyvin rajatusti”, johtaja Antti Huhtala OP Vakuutuksesta sanoo.
Kun poistut etätöissä välittömästä työntekemistilanteesta, astut samalla ulos vakuutuksen suojasta.
Työpaikalla voit siis mennä vessan tai hakemaan kupin kahvia vailla huolta, mutta kun teet saman etätöissä, otat riskin. Jos kompastut maton kulmaan tai kynnykseen ja loukkaannut, sinä maksat itse hoitokulut.
Vain silloin, jos työnantaja on ottanut vapaaehtoisen vakuutuksen, olet suojassa.
Harva työnantaja on kuitenkaan tehnyt niin.
Työnantaja päättää turvaako etätyön
Esimerkiksi Suomen suurimman pakollisten työtapaturmavakuutusten myyjän, OP Vakuutuksen, yritysasiakkaista vain murto-osa on ottanut työntekijöilleen vapaaehtoisia tapaturmavakuutuksia.
Kaksi kolmesta yritysasiakkaasta ei ole ottanut edes edullisempaa ryhmätapaturmavakuutusta, joka parantaisi työntekijän vakuutusturvaa etätöissä.
Vielä useampi osa yrityksistä, noin 80 prosenttia, ei ole ottanut laajemman suojan antavaa vapaaehtoista vakuutusta työntekijöilleen. Kattavin vakuutus turvaa työntekijät lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen laajuisesti aina, riippumatta siitä, ollaanko työssä vai vapaalla.
Tarkemmin näistä työnantajan ottamista vapaaehtoisista vakuutuksista voit lukea Seuran jutusta.
”Näitä kannattaa miettiä, kun etätyö yleistyy. On kaikkien etu, että työntekijä saadaan onnettomuuden sattuessa mahdollisimman nopeasti työkykyiseksi”, Antti Huhtala sanoo.
On kuitenkin työnantajan päätettävissä ottaako se kattavampia vakuutuksia.
Oma vakuutus ei kattava
Työntekijä voi parantaa vakuutusturvaansa henkilökohtaisella tapaturmavakuutuksella tai hoitovakuutuksella.
”Turvaa ei tosin saa tällä tavoin harsittua yhtä kattavaksi kuin lakisääteisessä työtapaturmavakuutuksessa on”, Antti Huhtala sanoo.
Etätyössä sattuneita tapaturmia tulee pelkästään OP Vakuutuksessa lähes viikoittain käsittelyyn.
”Hyvin harvoin nämä tapaturmat olivat sattuneet tilanteissa, jotka ovat pakollisen työtapaturmavakuutuksen piirissä.”
Tapaturmat eivät kuitenkaan ole ainoa asia, joka etätöissä voi mennä pieleen.
Työvälineiden vakuuttaminen selkeää
Myös työvälineet ja -laitteet voivat hajota.
Silloin tilanne vakuutuskorvausten suhteen on selkeämpi. Jos on kyse työnantajan laitteesta, työnantaja ottaa vakuutuksen tai maksaa korjauksen tai uusimisen. Näin siitäkin huolimatta, että työnantajan omistama laite hajoaisi etätyössä muussa kuin työhön liittyvässä käytössä.
Jos taas työntekijä omistaa laitteen, hän ottaa vakuutuksen. Kyseeseen voi tulla joko kotivakuutus tai laitekohtainen vakuutus.
Jos taas joku kolmas taho rikkoo laitteen, se saatetaan korvata hänen vastuuvakuutuksestaan.
Työvälineiden rikkoutuminen ei ole ongelma vakuutuskorvausten näkökulmasta.
”OP Vakuutuksessa käsittelemme vuosittain yli 700 000 vahinkoasiaa. Etätöissä tapahtuneisiin laiterikkoihin liittyviä riitatapauksia ei juuri tule vastaan”, Huhtala sanoo.
Voi kuitenkin olla, että etätyötä tekevän kannattaa laajentaa kotivakuutuksen vastuuvakuutusta, jotta laitevahingot olisi vakuutettu mahdollisimman laajasti.
Vakuutus ei vähennä verotusta
Etätyö merkitsee siis työntekijälle vakuutussuojan heikentymistä, jos työnantaja ei ole ottanut vapaaehtoista vakuutusta suojaamaan etätyötilanteita.
Olisi siis kohtuullista, että työntekijä saisi vähentää itse ottamansa vakuutuksen kulut verotuksessaan.
Näin ei kuitenkaan ole.
Verottaja tulkitsee asian niin, että kun työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa etätyössäkin varsinaisen työnteon yhteydessä tapahtuvat vahingot, itse otettua vakuutusta ei voi vähentää verotuksessa.
”Tämä siksi, että itse otettu vakuutus tosiasiassa kohdistuu muuhun kuin varsinaiseen työn tekemiseen”, johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen sanoo.
Työhuone kotona pienentää verotusta
Verottaja tulee etätyöntekijää vastaan kuitenkin työhuonevähennyksen suhteen.
Jos työajasta yli puolet kuluu etätöissä kotona, työntekijä voi tehdä täyden työhuonevähennyksen verotuksessaan.
Vuonna 2019 se tulee todennäköisesti olemaan 880 euroa. Jos alle puolet työajasta kuluu etätyössä, työhuonevähennys on tammikuusta alkaen 440 euroa vuodessa.
”Etäyön tekemisestä riittää lähtökohtaisesti oma ilmoitus ja arvio, kuinka suuren osan työstä tekee etätyöstä. Mitään erityistä todistusta tästä ei tarvita”, Hakkarainen sanoo.