Kilpailumanipulaatio puhututtaa – jalkapallo korkean riskin laji: ”Jos vielä kyselet, lähetämme sinut takaisin Afrikkaan”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kilpailumanipulaatio puhuttaa: Jalkapalloilija Jean Fridolin Nganbe Nganbe
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkisti kilpailumanipulaation tilannekuvan Suomessa. Jalkapalloilija Jean Fridolin Nganbe Nganbe kertoi tarinansa. © LEHTIKUVA / SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ
Urheilun kilpailumanipulaatio on globaali verkko, jonka taustalla on usein järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomessa tilanne on rauhallinen, mutta sitä on tarkkailtava, todetaan Suomen eettisen urheilun keskuksen tilannekatsauksessa. Korkean riskin lajina erottuu jalkapallo, jossa tunnistetaan nyt paremmin manipulaatiolle altistavia tekijöitä.

Pesäpallon sopupelit, jalkapallon AC Allianssin ja Tampere Unitedin omistajasotkut, RoPSin vedonlyöntiskandaali ja singaporelaisen Wilson Ray Perumalin pidätys. Suomalaisurheilun kilpailumanipulaation varsinainen rikoshistoria on lyhyt ja sijoittuu pääosin 1990-2010-luvuille.

Noista ajoista on opittu tunnistamaan epäilyttävää toimintaa paremmin. Kansainvälisessä katsannossa Suomi kuuluu matalan riskin alueeseen, mutta se ei tarkoita, etteikö tilanne voisi muuttua.

”Kahden viime vuoden aikana SUEKin tietoon ei ole tullut vakavia kilpailumanipulaatioepäilyjä, jotka olisivat johtaneet esitutkintaan tai urheiluperusteiseen tutkintaan”, sanoo tutkintapäällikkö Jouko Ikonen.

Aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen Etelä-Suomen syyttäjäalueelta sanoo, että kilpailumanipulaatio ei ole saanut Suomen laissa omaa nimikettä: se käsitellään lahjontana elinkeinotoiminnassa. Kaikki manipulaatio ei liioin ole rikollista.

”Välinekikkailu, urheilijan henkilötietojen tai taustan väärentäminen tai tappiot halutun jatkovastuksen saamiseksi eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Globaalisti manipulaatio on kuitenkin suuren luokan järjestynyttä toimintaa ja tyypillisesti piilorikollisuutta. Siihen voi liittyä rahanpesua, ihmiskauppaa, kiristystä, väkivaltaa tai sillä uhkaamista”, Juha-Mikko Hämäläinen kertaa.

Kilpailumanipulaatio ja korkean riskin jalkapallo

SUEKin tilannekuvan teossa oli mukana 19 lajiliittoa. Kansallisessa yhteistoimintaryhmässä ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriö, Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, Helsingin syyttäjänvirasto, Olympiakomitea, Suomen Palloliitto, Jalkapallon pelaajayhdistys, Suomen Hippos ry ja Veikkaus.

Tutkimustulokset vahvistivat, että kansainvälistä vedonlyöntirikollisuutta ei juuri esiinny Suomessa, ja lähes kaikkien lajien riskitaso on matala. Poikkeuksen muodostaa korkean riskin jalkapallo. Kohonnut, mutta keskitasoinen riski oli jääkiekossa ja todennäköisesti pandemiasulkujen vuoksi kriketissä.

Jalkapallon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola muistuttaa, että valtaosassa tapauksista urheilija on uhrin asemassa.

”Ottelu- ja tilannemanipulaation riskiä lisäävät maksamattomat palkat, mahdollisuus lyödä vetoa yhä useammalla sarjatasolla, lajissa pyörivät agentit ja valeagentit sekä pelaajien nuoruus. Henkilötasolla yksi ikävä asia on rahapeliriippuvuus, joka on tutkitusti urheilijoiden joukossa muuta väestöä yleisempää.”

Juholan mukaan eri kulttuureista tulevat pelaajat eivät välttämättä tunne suomalaista yhteiskunnan toimintamalleja ja omia oikeuksiaan. Jo pelkkä erilainen pelityyli voi aiheuttaa epäilyjä vilpistä.

Kulttuurieroja ja hyväksikäyttöä

Ilves-Kissojen pelaajavalmentaja Jean Fridolin Nganbe Nganbe saapui Kamerunista Suomeen ja AC Ouluun vuonna 2010. Hän on pelannut vuosikymmenen eri sarjatasoilla ja törmännyt sekä manipulaatioyrityksiin että rasismiin.

”Seurat jättävät palkkoja maksamatta, maksavat pimeästi ja käyttävät toistuvia testijaksoja keinona kiertää sopimusvelvoitteita. Kun en toisessa pohjoisen seurassa saanut palkkaani kuukausiin, minulle sanottiin että ’jos vielä kyselet, lähetämme sinut takaisin Afrikkaan´. ”

”Monien pelaajien vanhemmat ovat lainanneet kotimaassaan rahaa matkoja varten, ja pelaajien odotetaan lähettävän sitä takaisin. He eivät tunne suomalaista yhteiskuntaa eivätkä tiedä, mistä voisivat saada apua. Silloin on haavoittuvassa asemassa huijarien painostaessa”, Nganbe Nganbe sanoo.

Urheilulla on Suomessa ollut perinteisesti vahva sisäinen autonomia. Urheilujärjestöjen ja -toimijoiden omaa valmiutta kilpailumanipulaation torjumiseen pyritään SUEKin mukaan parantamaan laatimalla vastaava ohjelma kuin antidopingissa.

”Säännöt, tiedonvaihto ja koulutus ovat tärkeitä keinoja manipulaation tunnistamisessa. SUEKin ILMO-kanavaan voi kertoa epäilyksistä myös nimettömästi”, sanoo tutkintapäällikkö Jouko Ikonen.

Kansainvälisesti kilpailumanipulaatiota on vuodesta 2015 seurannut eri mantereilla toimiva GLMS (Global Lottery Monitoring System), joka raportoi reaaliaikaisesti epäilyttävästä vedonlyöntikäyttäytymisestä.

Lue myös: Pelastaja ja erotuomari Rami Ruohonen hylättiin vauvana poliisiaseman eteen, nyt hän auttaa muita: ”Minun henkeni on joku pelastanut”

X