Saako opettaja kertoa ketä äänesti? Vanhemmat hämmästyivät Vantaalla, kun opettaja paljasti oppilaille presidenttiehdokkaansa
Opetushallituksen mukaan on hyvä asia, että politiikka ja vaalit ovat keskustelunaiheita kouluissa. Tietyt pelisäännöt kuitenkin vaaditaan.
Opetushallituksen mukaan oman ehdokkaan kertomisessa pitää ottaa huomioon oppilaiden ikä ja selittää laajempi konteksti. Kuva on kuvituskuva, eikä kuvassa näkyvä luokka oppilaineen liity tapaukseen.
Vantaan Ylästö -facebookryhmässä alkoi kyseenalaistava keskustelu maanantaina 30.1, kun viidesluokkalaisen tyttären isä Markus Lähdesniemi oli kuullut aineenopettajan paljastaneen oppilaille äänestäneensä Li Andersonia. Vaalit ovat teemana ajankohtaiset, mutta opettajan toimintatapa hämmästytti isää. Hän halusi kysyä Facebookin ryhmässä, mitä mieltä muut olivat.
”Särähti tosi pahasti korvaan. Opettajat ovat isoja auktoriteetteja varsinkin noin nuorille”, Markus Lähdesniemi kertoo Seuralle puhelimessa.
Opettaja oli kertonut ehdokkaansa, sekä perustellut, miksi äänesti tätä. Keskusteluun osallistunut toisen lapsen vanhempi tiesi kertoa lasten itse kysyneen opettajalta hänen ehdokastaan.
Markus Lähdesniemi pohtii nyt jälkikäteen olevansa jyrkkä asian suhteen, mutta opettajan valinta tuntui oikeudentajuun väärältä erityisesti oppilaiden nuoren iän takia. Opettajan presidenttiehdokkaalla ei ollut tilanteessa väliä:
”Mulle se oli ihan sama, kenestä ehdokkaasta olisi ollut kyse”, isä toteaa ja korostaa avautuneensa periaatteen vuoksi.
Facebook-ryhmän kommenttikentässä heräsi keskustelu. Saako opettaja kertoa ketä äänesti?
Opetushallitus muistuttaa, että opettajillakin on sananvapaus
Opetushallituksen historian ja yhteiskunnallisten aineiden opetusneuvos Nina Penttisen mukaan oman ehdokkaan kertominen ei ole kiellettyä. Siitä voi kertoa etenkin jos oppilaat sitä kysyvät. Silloin olisi kuitenkin erityisen tärkeää tuoda esiin muutkin näkökulmat ja vapaiden vaalien merkitys.
”Myös opettajilla on sananvapaus. Opettaja voi kertoa äänestäneensä jotain ehdokasta, mutta hänen tulee samalla kertoa, että ihmiset ovat eri mieltä, ja toiset äänestävät eri lailla”, Nina Penttinen muistuttaa.
Opettajalla on myös oikeus jättää kantansa kertomatta, vaikka oppilaat sitä kysyisivätkin.
Opetushallituksen tuottamassa tiedotteessa ”Saako koulussa puhua politiikkaa”, neuvotaan opettajia näin:
Opettaja voi tuoda esiin mitä hän ajattelee esimerkiksi politiikasta, mutta hänen tulee perustella miksi ajattelee näin. — Opettajan tulee kuitenkin aina ottaa huomioon, että hänen näkemyksensä vaikuttavat etenkin nuoriin oppilaisiin erityisen voimakkaasti
Nina Penttinen huomauttaa, että oman poliittisen kannan paljastaminen voi lisäksi vaikuttaa siihen miten oppilaat tai vanhemmat tulkitsevat opetusta.
Opettajan oma mielipide ei lisäksi saa vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöön, jonka arvopohja ohjaa millaisia asioita opettaja voi ottaa esiin opetuksessaan. Esimerkiksi syrjiviä tai tasa-arvon vastaisia asioita ei voi ilmaista omina mielipiteinään.
Pitkän linjan opettajat vastaavat – ”Se ei ole eettisesti oikein”
Seura tavoitti kolme satunnaista pitkän linjan opettajaa ala-asteelta, yläasteelta ja ammattikoulusta. He kaikki tyrmäsivät ajatuksen ehdokkaan paljastamisesta.
Opettajat esiintyvät jutussa pelkällä etunimellä tai muutetulla nimellä omasta toiveestaan.
Tuusulalainen luokanopettaja Heli, 48 ei ole edes kuullut, että opettajat toisivat oppilaille tarkemmin kantojaan esille. Heli on ollut opettaja 10 vuotta.
”Se ei ole eettisesti oikein. Opettajan tehtävä on luoda oppilaille edellytykset käsitellä tietoa ja luoda sen avulla oma maailmankuvansa ja mielipiteensä,” Heli toteaa.
Helille tulee ensimmäiseksi mieleen commeniuksen vala, eli opettajien vala, jonka pätevät opettajat vannovat nykyään valmistuttuaan:
Puolustan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvurauhaa poliittisia ja taloudellisia hyötymispyrkimyksiä vastaan. Tuen kaikkien oikeutta muodostaa itse
katsomukselliset ja poliittiset vakaumuksensa, valassa vannotaan
Commeniuksen vala otettiin käyttöön vuonna 2017.
Jukka selittää oppilaille vaalisalaisuuden, mutta kannustaa kysymään vaaleista
Yläasteen erityisluokan opettajana Helsingissä työskentelevä Jukka, 52 ajattelee samoin kuin Heli, eikä ole 25-vuoden opettajanuransa aikana koskaan halunnut kertoa oppilaille ehdokastaan tai omaa puoluettaan. Päätös on ollut aina selvä.
”Opettajalla on valta-asema, jota mietin tosi paljon. Pidän tärkeänä, että nuoret saa itse muodostaa mielipiteensä”, Jukka toteaa.
Jos oppilaat kysyvät äänestyksestä, Jukka selittää vaalisalaisuuden kertoen, ettei kenenkään ole pakko paljastaa muille omaa ehdokastaan.
”Sanon kuitenkin aina, että sitä saa kyllä kysyä.”
Edes opettajat keskenään eivät välttämättä paljasta ehdokkaitaan
Myös ammattikoulussa 8-vuotta opettajana toiminut Elli, 43 suhtautuu negatiivisesti poliittisen kannan avaamiseen opettajana.
”En kerro edes omille lapsilleni ketä äänestän, koska se on selkeää mielipiteeseen vaikuttamista. Politiikasta pitää pysytä puhumaan, mutta ei opettaja voi tuoda esiin ketä ehdokkaita pitää hyvinä tai huonoina”, Elli sanoo jämäkästi.
Elli kertoo, että edes opettajat keskenään eivät hänen oppilaitoksessaan puhu ehdokkaista tai puolueistaan.
”Se on vähän sellainen herkkä, jokaisen oma asia. Ei varmaan haluta tuottaa ristiriitoja työpaikalla.”
Oman mielipiteen muodostaminen kuuluu demokratiakasvatukseen
Opettajan oman ideologian mainostaminen ja ajankohtainen yhteiskunnallinen keskustelu ovat kuitenkin eri asioita. Sekä haastatellut opettajat että Nina Penttinen ja Markus Lähdesniemi pitävät hyvänä asiana sitä, että politiikasta keskustellaan kouluissa.
Nina Penttinen kertoo huomanneensa, että keskusteluilmapiiri on kiristynyt, ja on huolissaan politiikan käsittelyn rajoittamisesta kouluissa. Avoin, objektiivinen keskustelu ja oman mielipiteen muodostaminen on myös tärkeä osa oppimista ja koulujen demokratiakasvatusta.
”Lapsilla ja nuorilla pitää olla turvallinen ympäristö, jossa voi puhua politiikasta. Jos ei koulussa niin missä sitten?”
Osa opettajista kokee painetta välttää ”arkoja aiheita”
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen Yläkoulun opettajat ja demokratiakasvatus (Kestilä-Kekkonen, Sipinen, Tiihonen, 2024) –tutkimuksen mukaan osa opettajista kokee kollegoiden ja oppilaiden vanhempien vaikuttavan keskusteluilmapiirin avoimuuteen.
87/299 tutkimukseen osallistunutta opettajaa vastasi kokevansa jonkin verran tai paljon painetta välttää yhteiskunnallisesti arkojen aiheiden käsittelyä. Paineen koettiin tulevan oppilaiden vanhemmilta.
Tutkimuksesta selviää myös, että osa opettajista välttää julkista keskustelua tai näkyvää osallistumista myös vapaa-ajallaan ammattinsa vuoksi.
Artikkelia muokattu 6.2 klo 11.09 – Toisiksi viimeisestä kappaleesta korjattu Penttilä / Penttinen
