Voisiko yläkoulussa olla valinnaisaineena tarot-kurssi? Hämeenlinnassa yseille on tarjolla unien tulkintaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
valinnaisaineet
Hämeenlinnalaiskoulussa on tarjolla valinnaiskurssi, jolla työskennellään luovasti unien pohjalta. © Colourbox
Valinnaisaineet ovat parhaimmillaan jänniä koulupäivän piristyksiä, mutta voidaanko niissä mennä rajatiedon puolelle?

Valinnaisaineet ovat parhaillaan mietinnässä suomalaisten yläkoululaisten kodeissa. Perinteisten taitoaineiden ja kielien lisäksi joissakin kouluissa on tarjolla varsin jännittävältä kuulostavia lyhyitä kursseja.

Ensi lukuvuonna yksi erikoisimpia lienee Hämeenlinnan Lyseon koulussa yhdeksäsluokkalaisille mahdollinen kurssi nimeltä ”Unien aarrearkku”. Kurssikuvauksen mukaan tunneilla ei nukuta vaan työskennellään luovasti unien kanssa.

Oppilaat saavat tunneilla myös tietoa tavoista, joilla ”omien unien viestejä ja unisymboleita voi oppia ottamaan haltuun”.

Koetellaanko tässä jo rajoja sen suhteen, mitä peruskoulussa voi opettaa?

”Kurssi ei ole niin mystinen juttu kuin tuosta kuvauksesta joku voisi tulkita”, sanoo kurssin ideoinut äidinkielen opettaja Hanna Sulander.

”Kurssilla pidetään unipäiväkirjaa ja työskennellään luovasti. Otetaan jokin oma uni käsittelyyn ja kirjoitetaan siitä tai tehdään kuvaa tai keskustellaan, mitä assosiaatioita siitä tulee mieleen. Lähtökohtana on, että kukin on oman unensa ainoa asiantuntija.”

Valinnaisaineet päätetään kuntakohtaisesti – vaihtoehdoissa näkyy opettajien kekseliäisyys

Suomalaisessa peruskoulussa oppilaalla on tätä nykyä yhteensä yhdeksän vuosiviikkotuntia valinnaisia aineita. Kunnissa päätetään itsenäisesti, miten valinnaisainetunnit jakautuvat eri vuosiluokille. Yläkouluissa vaihtelee valinnaisaineiden kirjon lisäksi siis myös se tuntimäärä, joka oppilaalla on niihin käytettävänään.

Opetusneuvos Marjo Rissasen mukaan kouluissa aiheuttaa välillä sekaannusta se, että oppilailla voi olla valittavanaan sekä yhteisiin oppiaineisiin liittyviä taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja että valinnaisten aineiden tunteja. Valinnaisten aineiden tavoitteet, sisällöt ja laajuudet päätetään paikallisesti.

Seura tutustui yläkoulujen valinnaisaineisiin eri puolilla Suomea netissä julkaistujen listojen perusteella. Joissakin kouluissa on tarjolla suppea määrä perinteisiä aineita, joissakin taas valinnanvaraa on moninkertaisesti.

Värikkäimpiä valinnaisaineita ovat niin sanotut soveltavat lyhytkurssit, joita opiskellaan esimerkiksi vain yhden lukukauden ajan. Osa kouluista ei tarjoa niitä lainkaan.

Hämeenlinnan Lyseon koulun rehtori Pasi Seila toteaa, että soveltavien lyhytkurssien tarjonta on paljolti opettajien aktiivisuudesta ja kekseliäisyydestä kiinni. Esimerkiksi Hanna Sulanderilla on luovan uniohjaajan koulutus, joten unikurssi on syntynyt omasta kiinnostuksesta.

Seilan mukaan kursseista ei ole tarvinnut käydä keskustelua sen suhteen, onko niiden sisältö sopiva.

”Varmaan Unien aarrearkku kuuluu just tämmöiseen kategoriaan, että joku voisi pohtia siltä kantilta, onko se sovelias tai muuten ihmeellinen kurssi koulun tarjontaan. Toisaalta valinnaisaineiden tarkoitus on vähän keventää tätä koulupäivää tai tehdä siitä virikkeellisempi”, Seila sanoo.

Useimmiten erikoisimmat kurssit eivät toteudu, sillä oppilaat ovat valinnoissaan varsin konservatiivisia. Lyseon koulussa suosituin valinnaisaine on yleisestikin koululaisten hanakasti valitsema kotitalous.

Tarot-kurssin sopivuus riippuisi sen tavoitteista

Valinnaisaineet ovat viime vuosina herättäneet keskustelua, kuten joidenkin koulujen tarjoama metsästäjätutkinto, jonka sopivuutta peruskouluun on perätty julkisuudessa Opetushallituksesta.

Hanna Sulanderin mukaan unikurssin tavoitteena on lisätä oppilaan itsetuntemusta ja hyvinvointia. Myös esimerkiksi psykologian dosentti Katja Vallin mukaan unien seuraaminen on tapa kehittää itsetuntemusta. Siitä tuskin on yläkoululaiselle haittaa, päinvastoin. Mutta millainen valinnaisaine menisi jo liikaa rajatiedon puolelle?

Voisiko yläkoulussa olla tarjolla vaikkapa tarot-kurssi?

”Pelkän nimen perusteella sitä ei pysty määrittelemään”, Marjo Rissanen Opetushallituksesta sanoo. ”Sehän riippuu ihan siitä, miten kurssin tavoitteet määritellään.”

Valtioneuvoston asetuksen mukaan opetuksen on edistettävä muun muassa kulttuurin sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä.

Valinnaisaineiden tuntimäärää on vähennetty 2000-luvulla kahteen otteeseen. Vielä 2000-luvun alussa valinnaisaineita oli 20 vuosiviikkotuntia nykyisen yhdeksän sijasta.

Tuntimäärän väheneminen on Rissasen mukaan voinut vaikuttaa siihen, miten paljon koulut tarjoavat lyhyitä kursseja. Kaikki oppilaat eivät halua lukita valinnaisainetuntejaan vain pariin aineeseen.

”Ehkä siitä syystä tarjotaan enemmän yhden vuosiviikkotunnin mittaisia kursseja, jotta oppilailla olisi mahdollisuus saada kokemusta useammasta kurssista.”

Myös näitä opiskellaan Suomen yläkouluissa ensi lukuvuonna:

Eläimellistä menoa. Tutustutaan koti- ja lemmikkieläinten hoitoon sekä hyöty- ja koristekasvien kasvatukseen. Tehdään omia kylvöjä ja vieraillaan esimerkiksi kotieläintilalla. Topeliuksen koulu, Turku.

Lentämisen ABC. Tutustutaan lentokoneisiin, helikoptereihin ja lentosimulaattoriin, ja tehdään kokeita pienoismalleilla, vesiraketeilla ja radio-ohjattavilla laitteilla. Oppilaat pääsevät vierailemaan ilmailualan yrityksiin ja laitoksiin. Normaalikoulu, Jyväskylä.

Molekyyligastronomia. Gastronomia ja kokkaaminen luonnontieteellisenä ilmiönä. Tutustutaan ruuanlaitossa esiintyviin kemiallisiin ja fysikaalisiin ilmiöihin ja valmistetaan erilaisia herkkuja. Kurssiin voi kuulua vierailu Helsingin yliopiston kemian luokassa, jossa valmistetaan kuivajään avulla sorbettia. Anttilan koulu, Lohja.

Stadin ruokakulttuuri. Tutustutaan Helsingin monipuoliseen ruokakulttuuriin vierailujen ja ruuanvalmistuksen avulla. Joka toinen oppitunti on vierailu helsinkiläiseen leipomoon, ravintolaan tai vaikkapa etniseen ruokakauppaan. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki.

Tähtitoimittaja. Kirjoitetaan erilaisia lehtijuttuja, jotka kuvitetaan ja julkaistaan ilmoitustaululla tai sähköisesti. Vieraillaan Etelä-Saimaan lehtitalossa. Lauritsalan koulu, Lappeenranta.

Remontointi. Tee se itse -taitoja kehittävä kurssi, jolla voidaan opetella esimerkiksi kiinnittämään seinään taulu, korjaamaan valaisin tai tapetoimaan. Virolahden yläaste.

(Samanlaisia kursseja voi olla muissakin kuin mainituissa kouluissa.)

Lue myös: Painajaiset voivat olla merkki mielenterveyden häiriöstä – Unitutkija kertoo, milloin kannattaa hakea ammattiapua

X