Värisokea abiturientti ei näe tehtävän värejä, miksi opettaja ei saa niitä oppilaalle kertoa? – ”Tässä ei oikeusturva täyty”, rehtori ihmettelee

Ylioppilastutkintolautakunnan kielto neuvoa värisokeita kokelaita millään tavalla tehtävän aikana herättää kysymyksen syrjinnästä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Syrjitäänkö värisokeaa abiturienttia ylioppilaskoetilanteessa, joka perustuu värien analysointiin?

Ylioppilastutkintolautakunnan kielto neuvoa värisokeita kokelaita millään tavalla tehtävän aikana herättää kysymyksen syrjinnästä.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Värisokea oppilas tuli kysymään viime syksyn ylioppilaskokeiden jälkeen Tampereen yhteiskoulun lukion rehtori Tuija Flinckiltä neuvoa, koska hän ei erota kaikkia värisävyjä toisistaan. Osa väreistä menee hänellä sekaisin.

”Kokelas kertoi, että ei erottanut kokeen diagrammin värejä toisistaan, mikä vaikeutti tehtävän tekoa”, Tuija Flinck kertoo.

Rehtori pyysi oppilasta hakemaan lääkärintodistuksen värisokeudesta, ja lähetti marraskuussa Ylioppilastutkintolautakuntaan hakemuksen erikoisjärjestelyjä varten. Rehtori ajatteli saavansa luvan kertoa kevään ylioppilaskoetilanteessa kokelaalle tehtävissä näkyvät värit, joita tämä ei näe.

Vastaus tuli 9. päivä maaliskuuta, mutta kielteisenä: kokelaalle ei saa sanoa kokeen aikana mitään tehtävästä, koska se katsottaisiin neuvomiseksi. Se yllätti rehtorin.

”Tässä ei oikeusturva täyty. Minulle sanottiin vielä, että se olisi vilpillinen koesuoritus, jos menisin sanomaan värit”, Flinck sanoo.

Tutkintolautakunta lupasi kuitenkin, että tehtävät tehdään niin, että ne pystyy varmasti suorittamaan myös värisokeana. Jos ongelmia tulisi, Flinck voisi soittaa kokeista lautakuntaan.

Värisokea kokelas ei erota artikkelin visualisointia

Tällä viikolla suoritettiin äidinkielen lukutaidon koe. Tehtävään kuuluu värikuvien analysointia.

”Tehtävässä katsotaan myös artikkelin visualisointia. Visualisoitiin kuuluvat minun mielestäni myös värit”, rehtori Tuija Flink sanoo.

Kokeessa värisokea kokelas kertoi, että ei erota kahden kohdan väriä: ei yhtä kartan kohtaa eikä yhtä tekstin taustaväriä. Flinck soitti tutkintolautakuntaan ja kysyi lupaa kertoa oppilaalle värit: pinkki ja keltainen.

Lupaa ei myönnetty.

”Siinä vaiheessa vähän kimpaannuin kokelaan puolesta. Me kannetaan kokeisiin sermit, patjat ja korotetut pöydät, jos kokelaalla on jotain vaivaa, mutta näköhäiriössä emme saa auttaa”, Flinck sanoo.

Rehtori on sopinut värisokean kokelaan kanssa, että hän ilmoittaa jokaisesta tehtävästä, jossa hänellä on vaikeuksia erottaa värejä. Rehtori tekee niistä häiriöilmoituksen Ylioppilastutkintolautakuntaan ja kertoo, että oppilas olisi hyötynyt tässä tehtävässä, jos olisi erottanut värit.

”Oletan, että se otetaan huomioon. Näin ainakin toivon, koska haluan oikeutta nuorelle”, Flinck sanoo.

Värisokeus ei lähtökohtaisesti lievennä koearviointia

Näin ei välttämättä ole, sillä Ylioppilastutkintolautakunta on kokeissa yllättävän tiukka värisokeille.

”Suoritukset arvioidaan samoilla kriteereillä. Sensorikokous ottaa palautteen huomioon lopullisissa arvostelulinjauksissa”, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo.

Tämä tarkoittaa, että värisokeudesta ei saa lähtökohtaisesti lievennystä koearviointiin. Mutta miksi sitten kokeisiin ei saa apua eli opettaja ei saa kertoa oppilaalle väriä?

”Kokeessa opettaja ei saa auttaa kokelasta vastaamisessa tai tehtävän sisällön tulkitsemisessa. Vakavasti näkövammainen kokelas voi hakea erityisjärjestelyjä, jossa on korvaavia tehtäviä”, Tähkä kertoo.

Tähkän mukaan värisokealla ei ole tarvetta apuun, sillä tutkintolautakunta tarkistaa tehtävät etukäteen esimerkiksi laseilla, jotka matkivat yleisimpien värisokeuksien havainnointia.

Näin ollen ylioppilaskokeet ovat sellaisia, että värisokea kokelaskin erottaa lautakunnan mielestä riittävästi asioita koetehtävistä. Tehtävissä on siis varmistettu muun muassa kontrasteilla, että kokelas erottaa värin vaihtuvan toiseen, vaikkei itse väriä tunnistaisikaan.

Onko visuaalisen analyysin teko sitten ilman värejä samalla viivalla värejä näkevän kanssa?

”Lukutaidon kokeessa ei ole oleellisessa asemassa yksittäiset havainnot tai värit, vaan kriteereinä ovat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa”, Tähkä sanoo.

Näkövammaisten Liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi muistuttaa, että värisokeus voi olla hyvin eritasoista. Äärimmäisessä muodossa värisokea näkee vain mustaa, valkoista ja harmaata.

Tavallisin värisokeuden muoto on punavihervärisokeus. Värinäön heikkouksista kärsivien voi olla vaikeaa tai jopa täysin mahdotonta erottaa eri värejä tai sävyjä toisistaan.

”Värisokeuden huomioon ottamista olisi esimerkiksi se, että värisokealle voisi olla korvaava tehtävä tai muu erityisjärjestely, kuten avustaja, joka voisi kuvatulkata tehtävän. Meillähän on mekanismit, joiden avulla yhdenvertaisuus toteutuu, mutta jos niitä ei käytetä, niin sehän on syrjintää”, Tammi sanoo.

Lue myös: Värinäkötesti: Erotatko punaisen ja vihreän? Testaa, tunnistatko kaikki numerot ja hahmot

X