Vauva maksaa äidin työnantajalle lähes 14 000 euroa enemmän kuin isän työnantajalle – ”Liian kallista!”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Suomalaiset äidit pitävät 91 prosenttia kaikista vanhempainvapaista, isät 9. Ruotsissa isien osuus on saatu nousemaan 25 prosenttiin.
Suomalaiset äidit pitävät 91 prosenttia kaikista vanhempainvapaista, isät 9. Ruotsissa isien osuus on saatu nousemaan 25 prosenttiin. © iStock
Tilanne syrjii naisia työmarkkinoilla.

Nainen ja mies eivät vieläkään ole samalla viivalla työnhakijoina.

”Jos he ovat yhtä hyviä hakijoita, mies palkataan, koska se tulee nykyjärjestelmässä pitkällä tähtäimellä halvemmaksi. Mies ei jää jopa vuosiksi perhevapaalle, eikä hänen mukanaan seuraa ylimääräistä vauvan hintalappua”, vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen sanoo.

Näin ovat Järviselle kertoneet lukemattomat pienyrittäjät. Ja tietää Järvinen asian omakohtaisestikin.

Hänellä oli vuosia sitten pieni viestintäalan yritys, jossa olisi riittänyt töitä hänen itsensä lisäksi yhdelle palkolliselle.

Järvisellä oli kiikarissa pätevä nuori nainen paikan täyttäjäksi. Työpaikka jäi kuitenkin syntymättä, kun Järvinen laski mitä maksaisi, jos työntekijä olisi tullut raskaaksi.

Liian kallista, Järvinen kauhistui ja ratkaisi asian supistamalla yrityksensä toimintaa.

Vauvan hinta

Mistä kalleudesta Järvinen oikein puhuu? Kelahan korvaa kulut, jotka työnantajalle syntyvät äitiyslomista ja vanhempainvapaista.

Paitsi että ei korvaa kaikkea.

Suomen Yrittäjänaiset ovat laskeneet, että äidin työnantajan maksettavaksi jää noin 10 prosenttia äitiys- ja vanhempainvapaiden kuluista. Näin vauva maksaa naisten keskimääräisellä kuukausipalkalla äidin työnantajalle suorina kuluina pyöreästi 16 400 euroa.

Työnantajalle vauvan hintalappu koostuu kolmesta osasta: raskausajan sairaspoissaolojen palkasta, osasta äitiys- ja vanhempainvapaan palkka- ja lomapalkkakuluja sekä palkasta vanhemman hoitaessa alle 10-vuotiasta sairasta lasta kotona.

Vauvan hinta työnantajalle on noin 16 400 euroa silloin, kun työntekijän palkka on 3 400 euroa. Yhteiskunta korvaa työnantajalle 2 500 euroa.

Vauvan hinta työnantajalle on noin 16 400 euroa silloin, kun työntekijän palkka on 3 400 euroa. Yhteiskunta korvaa työnantajalle 2 500 euroa.

 

Huhtikuusta 2017 lähtien yhteiskunta on tullut vastaan ja maksanut työnantajalle 2 500 euron korvauksen peittämään näitä vauvakuluja. Silti työnantajan pulitettavaksi jää noin 13 900 euroa per lapsi.

Niin kauan kuin osa vauvan hinnasta säilyy yksittäisen työnantajan harteilla, järjestelmässä on naisille epätasa-arvoa luova valuvika.

”Ihan vastaava tilanne olisi, jos varusmiespalveluksesta aiheutuvia kuluja maksatettaisiin varusmiesten työnantajilla. Sitä ei kukaan pitäisi reiluna, koska kuka enää palkkaisi tulevia varusmiehiä. Me kaikki kuitenkin tarvitsemme nuoria miehiä, jotka käyvät armeijan. Yhtä lailla me kaikki tarvitsemme vauvoja tulevien eläkkeidemme maksajiksi”, Järvinen sanoo.

Tasoitettu vastuu

Ruotsissa epätasa-arvoisesta tilanteesta on päästy niin, että kaikki työnantajat maksavat automaattisesti rahaa rahastoon.

Rahasto korvaa kulut työnantajille, joiden työntekijät pitävät vanhempainvapaita riippumatta siitä, ovatko he äitejä vai isiä.

Suomessa naisia syrjivä tilanne työmarkkinoilla näkyy selkeästi tilastoissa: alle 35-vuotiaat naiset ovat suurin ryhmä, joka tekee epätyypillisiä työsuhteita.

Grafiikka: Alle 50-vuotiaiden sijoittuminen työmarkkinoille.

Akavan selvityksen mukaan tämän ikäisistä naisista 46 prosenttia on epätyypillisissä työsuhteissa joko määräaikaisina tai osa-aikaisina. Ero on huomattava verrattuna saman ikäisiin miehiin, joista 27 prosenttia on epätyypillisissä työsuhteissa.

Mitä koulutetumpi nuori nainen on, sitä varmemmin hänen työsuhteensa on määräaikainen. Korkeasti koulutetuista alle 35-vuotiaista naisista 26 prosenttia tekee määräaikaista pätkää.

”On resurssien haaskausta kouluttaa naiset korkeasti ja sitten vaikeuttaa heidän asemaansa työmarkkinoilla. Tarvitsemme uudistuksen, joka kattaa kustannukset oikeudenmukaisesti ja vahvistaa tasa-arvoa”, Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Natalia Härkin sanoo.

Hoitovapaa tasan

Helmikuussa kaatuneessa hallituksen perhevapaauudistuksessa ei olisi puututtu suoraan vauvariskin rakenteelliseen valuvikaan.

Sen sijaan ongelman toivotaan katoavan itsestään, kunhan isät ryhtyvät pitämään pidempiä vanhempainvapaita. Nyt isät pitävät noin 9 prosenttia vanhempainvapaista.

Hallituksen lisäksi myös työmarkkinaosapuolet uskovat, että epätasa-arvo poistuu, kun miehet saadaan isyyslomille.

”Nuorten naisten työmarkkina-asema paranee parhaiten sillä, että vanhempainvapaiden käyttö tasaantuu vanhempien kesken. Myös joustavat vapaajärjestelyt parantaisivat äitien asemaa”, ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz sanoo.

”Elinkeinoelämän Keskusliitto ajaa sellaista uudistusta, joka kannustaa perhevapaiden nykyistä tasaisempaan jakoon miesten ja naisten välillä. Tällöin myös erot miehen tai naisen palkanneen työnantajan välillä poistuvat”, EK:n työelämästä vastaava johtaja Ilkka Oksala sanoo.

Isien hoitovapaat helpottaisivat mutta eivät poistaisi epäkohtaa.

Miksi?

Siksi, että epätasa-arvo poistuisi vasta silloin, kun miehet olisivat yhtä kauan hoitovapaalla kuin naiset.

”Näin ei ole käynyt edes Ruotsissa, joka on tässä suhteessa maailman modernein maa. Sielläkään isät eivät pidä kuin 25 prosenttia kaikista vanhempainvapaista”, Järvinen sanoo.

Järvisen mielestä Suomessa pitäisi ehdottomasti tehdä molemmat asiat eli siirtää vauvalasku pois äitien työnantajien hartioilta ja kannustaa isejä vauvavapaille.

”Suurissa yrityksissä vanhemmuuden kustannukset hukkuvat kaikkien muiden sosiaalimenojen joukkoon. Mutta pienelle naisvaltaiselle yritykselle ne voivat olla kohtalokkaita.”

X