EM-kultamitalisti Reetta Hurske teki suomalaista urheiluhistoriaa – Näin Arto Bryggare analysoi pika-aiturin viittä huippuunsa hiottua ominaisuutta
Reetta Hurske on tällä kaudella voittanut Suomen mestaruuden sekä juossut uuden 60 metrin aitojen Suomen ennätyksen, ja nyt jatkoksi tuli kansainvälinen jättipotti. Euroopan mestaruuden Hurske saavutti Arto Bryggaren mukaan luontaisten kykyjen ja kovan harjoittelun yhdistelmällä.
Pika-aituri Reetta Hurske voitti EM-kultaa Istanbulissa järjestetyissä hallikisoissa sunnuntaina 5. maaliskuuta.
Pika-aituri Reetta Hurske teki suomalaista urheiluhistoriaa voittamalla Istanbulissa sisäratojen 60 metrin aitajuoksun EM-kultaa. Hän on ensimmäinen suomalaisnainen, joka saavuttaa lajissa arvokisamitalin.
Suomalaisen aitajuoksun asiantuntija ja moninkertainen arvokisamitalisti Arto Bryggare analysoi Seuran pyynnöstä, mitkä tekijät siivittivät Reetta Hurskeen huippusuoritukseen.
1. Virheetön kokonaisuus
”Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa kommentoitiin, että Hurskeen suoritus tuli rutiinilla. Siellä ei tainnut aivan olla ymmärrystä yksilölajeista. Kerron kokemuksesta, että ei se rutiinilla tullut. Sen sijaan hän teki erittäin kovassa hermopaineessa erittäin kovan suorituksen.
Aitajuoksu ja etenkin EM-finaali on erittäin paineistettu kilpailutilanne. Hurskeen kisa kestää noin seitsemän sekuntia, mutta siinä on mahdollisuus tehdä kuusi merkittävää virhettä. Jos niitä tekee, noin nopeassa vauhdissa ei ehdi korjata ainuttakaan.”
2. Synnynnäinen reagointikyky
”Reetalla on synnynnäinen kyky reagointiin. Joskus nuorempana hänet on jopa diskattu hallikisoissa reaktion vuoksi, mutta todellisuudessa siinä ei ollut kyse varaslähdöstä, vaan ainoastaan erittäin nopeasta reaktiosta.
Reetan kaltaisille erittäin nopeille reagoijille nykyinen sallittu reaktioaika on jopa väärä. Hän pystyy reagoimaan jo laukauksen alkuun. Hyvä reaktio on yhdistelmä keskittymistä, hermojärjestelmää, harjoittelua ja Reetan tapauksessa ainutlaatuista kykyä. Täytyy kuitenkin muistaa, että pelkkä hyvä reaktio ei vielä takaa hyvää tulosta, vaan reaktion jälkeenkin on pystyttävä jatkamaan hyvin.”
3. Aitojen ylittäminen
”Aidan ylittäjänä hän on teknisesti aivan maailman kärkeä. Hänellä on lajiin tosi hyvin sopiva jalkojen pituus sekä kropan mittasuhteet. Ja totta kai hän on harjoitellut lajia pienestä pitäen. Jokainen aidan ylitys täytyy tehdä todella huolellisesti.
Itse johdin 19-vuotiaana EM-kisaa viimeisellä aidalla ja ajattelin, että tässähän tulee kultaa. Mutta vetäisin viimeistä aitaa päin oikein kunnolla, ja olinkin kuudes.”
4. Kova loppurutistus
”Reetan loppurutistus oli yllättävän kova. Naisissa matka viimeiseltä aidalta maaliin on hieman miehiä lyhyempi, joten silloin juoksukyky tulee esiin. Reetta pystyi tekemään kauden kovimmassa paikassa kovan rutistuksen.”
5. Kokenut ammattilainen
”Keskustelu henkisestä kantista on Suomessa lähtenyt lapasesta. Nyt keskustellaan ihmisyydestä ja vaikka mistä. Onneksi silloin kun minä urheilin, ei ollut miljoonaa henkistä valmentajaa mukana.
Todellisuudessahan urheilijan kapasiteetissa on kyse fyysisyydestä sekä itseensä uskomisesta. Reetan kohdallakin kyse on siitä, että hän on lajin kokenut ammattilainen, jolla on rutiinia kovista kisoista. Vaikka ei se rutiinikaan pelkästään auta. Jos käy kovissa kisoissa hymyilemässä ja onnittelemassa muita, niin ei se auta, vaan siellä täytyisi itsekin menestyä. Reetan piti tehdä täydellinen juoksu voittaakseen, ja sen hän teki.”
Reetta Hurskeen EM-kultamitalikisan voit katsoa tästä Youtubeen johtavasta linkistä.
Seiväshyppääjä Wilma Murto voitti EM-kultaa Suomen ennätyksellä 485 Münchenin EM-kilpailuissa 2022. © EPA-EFE/CHRISTIAN BRUNA
Juoksija Sara Kuivisto uskoo, että on ollut eduksi, että hän keskittyi juoksuun niin myöhällä iällä. © Tommi Tuomi / Otavamedia