Miksi rakastettu perhelääkäri tappoi 200 potilastaan? Ville Mäkipellon Kierot mielet -teos sukeltaa sarjamurhaajien mieliin
Ville Mäkipellon uusin tietokirja Kierot mielet vie lukijansa matkalle sarjamurhaajien ajatusten syövereihin.
Ville Mäkipelto kiinnostui rikollisten mielistä ja taustoista jo opiskeluaikoinaan.
Psykologi, teologian tohtori ja tietokirja Kierot mielet (Otava) kirjoittaja Ville Mäkipelto tunnetaan myös Youtube-videoiden tekijänä eli tubettajana. Youtubessa hänellä on yli 200 000 seuraajaa.
Siellä hänet tunnetaan erityisesti tietovideoistaan, joilla hän latelee faktoja muun muassa salaliitoista, sarjamurhaajista, muinaisen maailman ihmeistä, urbaanilegendoista ja kaikesta muusta kiehtovasta, joka kutkuttelee ihmismielen äärilaitoja.
Juuri sitä äärimmäistä laitaa koskettelee myös hänen uusin tietokirjansa Kierot mielet, joka kertoo kahdeksan oudon sarjamurhaajan tarinan.
Kierot mielet syntyvät jo kohdussa
Kirja juontaa juurensa hänen psykologianopintoihinsa.
”Siellä kiinnostuin oikeuspsykologiasta ja rikollisuuden sekä väkivaltaisuuden taustatekijöistä sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisena ilmiönä.”
Opintojen aikana herännyt kiinnostus rikollisten ajattelua kohtaan on säilynyt tähän päivään saakka.
”Olen halunnut tutustua siihen, minkälaisia ihmisiä nämä rikolliset ovat ja minkälaiset asiat ovat johtaneet siihen, että heistä on tullut sellaisia.”
Ville Mäkipelto kertoo, että hyvin suuressa osassa sarjamurhaajatapauksia näkyy se, että heidän elämässään on mennyt asioita pieleen usein jo siinä vaiheessa, kun he ovat vielä olleet kohdussa.
”Sen jälkeen kasvuympäristö vauvasta ja lapsuudesta alkaen on ruokkinut tietynlaista kehitystä, mihin he ovat sitten nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa kehittyneet.”
Sarjamurhaajien joukossa näkyy myös persoonallisuushäiriöitä, jotka ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa.
”Psykopaattista persoonallisuutta, antisosiaalista, narsistisia piirteitä. Se tekee suunnitelmallisen ja katumattoman tappajan.”
Tohtori Kuolema
Kaikkia historian sarjamurhaajia ei tarvitse etsiskellä kovin kaukaa.
Yksi Ville Mäkipellon kirjan esittelemistä sarjamurhaajista on brittiläinen lääkäri Harold Shipman, hyvinkin kouluttautunut ja yhteisössään arvostettu mies, joka murhasi noin 200 ihmistä ja sai nimen Tohtori Kuolema.
Shipman teki tekonsa murhaamiensa ihmisten luottamusta ja arvostusta nauttien työskennellen heidän perhelääkärinään Hyden pikkukaupungissa lähellä Manchesteria.
Polku Shipmanin kiinnijäämiseen sai alkunsa, kun hän oli muuttanut erään 82-vuotiaan uhrinsa testamentin kaksi viikkoa ennen tämän murhaamista. Omaiset eivät voineet uskoa testamentin siirtoa sukulaisilta lääkärille, ja pyysivät poliisia tutkimaan asiaa. Samoihin aikoihin myös lääkärikollega alkoi perehtyä Shipmanin kuolleiden asiakkaiden taustoihin.
”Outoja piirteitä alkoi paljastua lisää. Shipmanin kuolleista potilaista valtaosa osa oli vanhahkoja naisihmisiä, jotka kuolivat kotonaan iltapäivällä, täysissä pukeissaan, useimmiten nojatuolissa istuessaan ja niin, ettei kodin ulko-ovi ollut lukossa.”
Kun kollega jalkautui kyselemään uhrin lähitienoille kokemuksia Shipmanista, sai hän kuulla, että Shipmanilla oli kansalaisten parissa hyvin erikoinen lempinimi.
”Aah, tarkoitat siis Tohtori Kuolemaa! Moni vanhempi nainen on kuollut Shipmanin hoidossa. Sanotaan, että hän on ihana lääkäri, mutta hänen hoidossaan et kestä kauaa.”
Ja toden totta: Suurin osa Shipmanin asiakkaista piti häntä empaattisena ja ystävällisenä ihmisenä, joka oli aina valmiina työskentelemään potilaidensa parissa.
Epäilyksen alla
Toisaalta kävi myös ilmi, että monella yksittäisellä ihmisellä oli omat epäilynsä Shipmanin suhteen, kun harvinaisen moni hänen potilaistaan kuoli. Kukaan ei ollut kuitenkaan halunnut julkisesti puhua epäilyistään konkreettisten todisteiden puuttuessa ja suurelta osin myös siksi, että Shipman oli niin arvostettu yhteisönsä jäsen.
Kun testamenttinsa muuttaneen 82-vuotiaan naisen ruumis sitten kaivettiin ylös haudasta ja se toimitettiin oikeuslääkärin tutkittavaksi, kävi ilmi, että uhrilla oli kehossaan reilusti tappava määrä diamorfiinia. Se on äärimmäisen voimakkaana kipulääkkeenä käytetty opioidi, joka tunnetaan huomattavasti paremmin nimellä heroiini.
Shipman pidätettiin syksyllä 1998. Sen jälkeen poliisi kaivoi ylös haudoistaan kolmen muunkin Shipmanin hoitaman ihmisen ruumiit. Tulos oli sama, heidät oli murhattu heroiiniruiskeella.
Kaikki Hyden yhteisön jäsenet olivat ällistyneitä, kun rakastettu perhelääkäri olikin sarjamurhaaja.
”Ammatissaan hän sitoutui pitämään ihmisistä huolta, mutta salaa hän rikkoi tätä luottamusta säälimättömästi. Shipmanin tapaus on siis aikamoinen muistutus siitä, että aina emme voi luottaa edes heihin, joihin meidän pitäisi kaiken järjen perusteella voida luottaa”, Mäkipelto sanoo nyt.
Shipman todettiin vuonna 1999 oikeudessa syylliseksi kaikkiaan 15 myrkkypiikillä tehtyyn murhaan, joista hän sai tuomioksi yhtä monta elinkautista.
Mutta se oli vasta alkua. Tutkimusten edetessä saatiin selville Shipmanin aloittaneen kuolettavien ruiskeidensa käytön jo 1970-luvulla. Kaikkiaan ruiskeiden vaikutuksesta kuoli ainakin 200 henkilöä.
Toisin sanoen Harold Shipman oli murhannut ainakin 200 ihmistä.
Syy ei täysin selviä koskaan
Mitkä sitten olivat olleet Shipmanin motiivit ja vaikuttimet tähän äärimmäiseen murhien sarjaan?
Koska mies itse kieltäytyi yhteistyöstä viranomaisten kanssa täysin, on tietysti vaikea täysin tietää, miksi hän toimi niin kuin toimi. Testamentin muutossa kyse on tietysti taloudellisesta hyödystä, mutta se ei ole ainoa syy.
Kierot mielet -kirjassa haetaan osin selityksiä siitä, että Shipman näki nuoruudessaan läheltä, miten hänen syöpäsairasta äitiään lääkittiin lopuksi voimakkailla kipulääkkeillä. Samalla pohditaan varhaislapsuuden kotikasvatusta, jonka kerrotaan olleen ylemmyydentuntoinen naapuruston muuta väkeä kohti.
Sekin käy ilmi, että hän on jo nuorena lääkärinä itse jäänyt koukkuun petidiini-nimiseen kipulääkkeeseen. Lukemattomia pieniä vaikuttimia on Shipmanin henkilöhistoriassa siellä täällä. Sekin on mahdollista, että ainakin aluksi hän on kuvitellut olevansa armokuoleman asialla. Myöhemmin sekään selitys ei enää toimi.
Ehkä sarjamurhaajan aivoissa on jotain selittämätöntä.
”Kuka tahansa ihminen voi periaatteessa ajautua tilanteeseen ja olosuhteisiin, että kun napsahtaa, teemme jotakin hallitsematonta. Mutta tavallinen ihminen katuu tekoaan eikä tee sitä enää uudelleen.”
Yksi syy, miksi Mäkipelto otti Shipmanin tapauksen mukaan kirjaan, on se, että tarina herättää pohtimaan suhtautumistamme vanhuuteen ihmiselämän ikävaiheena.
”Se, että yhteiskunta on ulkoistanut ikäihmisten rinnalla kulkemisen lääketieteelle, mahdollisti sen, että Shipman ei jäänyt aiemmin kiinni. Moni hänen uhreistaan oli jäänyt yhteisön ja yhteiskunnan ulkopuolelle, ja heidän kontaktinsa olivat lähinnä hoivakontakteja. Itseäni tämä ainakin muistutti siitä, miten tärkeää on edistää ikääntyneiden ihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.”
Kursivoidut kohdat ovat lainauksia Ville Mäkipellon kirjasta Kierot mielet.