Asuntolainan korko herättää huolta – Joko taite nostossa on näkyvissä? Näin asiantuntijat arvioivat korkojen kehitystä
Asuntokauppa on nyt yhtä jäässä kuin 1990-luvun lamassa. Asiantuntijat arvioivat asuntolainojen korkojen nousevan silti vielä hieman ennen kuin ne kääntyvät laskuun.
Suomalaisten asuntolainaajien korot ovat nousseet rajusti. Käänne on kuitenkin jo asiantuntijoiden mukaan tulossa. Lainan korko muuttuu silti vasta korontarkistuspäivänä.
Asuntolainojen korot nousivat viime vuoden syksyllä nopeimmin sitten 1990-luvun. Tämä on vaikuttanut asuntokauppaan, jota tehdään nyt kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten. Asunnot ovat käyneet kaupaksi yhtä heikosti viimeksi 90-luvun lamassa.
Seuralle korkojen tasoa heinäkuussa 2022 arvioineen BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokkaan – kuten monen muunkin asiantuntijan – ennusteet menivät uusiksi, kun Yhdysvaltojen keskuspankki Fed päätti syyskuussa aloittaa nopeat koronnostot taklatakseen inflaatiota.
Euroopan keskuspankin oli pakko seurata perässä. Muuten euron arvo suhteessa dollariin olisi romahtanut ja aiheuttanut lisää inflaatiopaineita euroalueelle.
Ennen koron nostoja keskuspankkien ajateltiin omaksuneen finanssimarkkinoilla olevan näkemyksen siitä, että talouden rakenteet eivät kestäisi korkeita korkoja.
”Viime vuosikymmeneltä on muistissa, että keskuspankkien pienistäkin korkojen nostoista tuli heti taloudellisia ongelmia”, Jussi Ahokas toteaa.
Asuntolainan korot nousivat, koska luottamus rahan arvoon haluttiin säilyttää
Korkojen nostaminen on jo aiheuttanut murtumisia raha- ja pankkijärjestelmässä. Yhdysvalloissa kolme alueellista pankkia on keväällä kaatunut korkeiden korkojen aiheuttamiin ongelmiin. Euroopassa kaatui Credit Suisse -pankki.
Keskuspankkien tärkein tehtävä on ihmisten luottamuksen säilyttäminen rahan arvoon. Siihen niillä on vain yksi keino: koron nostaminen. Sen on tarkoitus vähentää pankkien lainan antamista, leikata kokonaiskysyntää ja alentaa näin inflaatiota.
Yhdysvalloissa inflaatio, rahan arvon heikentyminen, on kääntynyt jo laskuun.
Kovimmat korkojen nousupaineet todennäköisesti takanapäin
”Euroalueella inflaatio on silti edelleen yli seitsemässä prosentissa. Siksi EKP nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia ja todennäköisesti nostaa vielä ainakin toiset 0,25 prosenttia ennen syksyä”, Jussi Ahokas sanoo.
Samoilla linjoilla tulevista koroista on Hypo-pankin ekonomisti Juho Keskinen.
”On mahdollista, että euribor-koroissa mennään hieman yli 4 prosentin. Kovimmat koronnousut ovat silti nähdäkseni jo takanapäin.”
Juho Keskisen täytyy silti pitää kieli keskellä suuta lausuntoja antaessaan. Ukrainan sodan tilanne vaikuttaa edelleen korkokehitykseen Euroopassa.
”Jos Ukraina voittaisi sodan ja länsimaat antaisivat tukea jälleenrakentamiselle lupauksien mukaisesti, niin sillä olisi investointeja ja talouskasvua kiihdyttävä vaikutus. Silloin korot saattaisivat uudestaan nousta”, ekonomisti toteaa.
Taistelu inflaatiota vastaan tärkeämpää kuin asuntolainan korko
Korkoennusteissa on paljon edellisen kaltaisia epävarmuuksia. Juho Keskinen näkee todennäköisimpänä, että korot pysyvät tämän vuoden aiempia vuosia korkeammalla tasolla. Sen jälkeen voi olla lievää laskua.
On kuitenkin aito riski, että inflaatio ei taitu vaan jää pysyvämmin aiempaa korkeammalle tasolle. Silloin keskuspankit joutuvat miettimään keskeisintä tarkoitustaan eli hintavakauden säilyttämistä. Tällöin ne eivät pysty laskemaan korkoja taantumankaan edessä.
Jussi Ahokas muistuttaa, että massatyöttömyyden uhatessa keskuspankit silti laskevat ohjauskorkojaan.
”Mahdollisesti jopa nollaan asti.”