Asuntolainan korkojen nousu pysähtymässä – Jos uhkana on suurtyöttömyys, keskuspankit kääntävät kelkkansa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Asuntolainan korot
Asuntolainan korkojen nouseminen huolestuttaa nyt monia. Samaan aikaan poikkeuksellisen korkealla laukkaava inflaatio syö kansalaisten ostovoimaa. Moni joutuukin suunnittelemaan entistä tarkemmin rahankäyttöään. © iStock
Keskuspankkien koronnostot uhkaavat sysätä talouden taantumaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Korkojen nousun odotetaan siksi päättyvän pian.

Rahoitusmarkkinoilla ennustetaan jo laskevia korkoja, vaikka Euroopan keskuspankki (EKP) on vasta aloittanut ohjauskorkonsa nostot.

EKP on joutunut pitämään korot epänormaalin alhaalla yli vuosikymmenen. Tämä on totuttanut ihmiset siihen, että asuntolainan korot olisivat aina olemattomat.

”Korkotaso, jolla olemme valmiit ottamaan asuntolainoja ja yritykset ottamaan lainaa, näyttää olevan erittäin matala. Se ajaa yksityistaloutta lamaan”, sanoo BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas.

Yhdysvalloissa tilanne on samankaltainen. Siellä työttömyyskorvaushakemusten määrät ovat olleet tasaisessa nousussa jo neljän kuukauden ajan. Lisäksi jo joka kahdeksannen autolainan maksaminen on lopetettu.

Samaan aikaan hinnat nousevat Yhdysvalloissa ennätysvauhtia. Inflaatio nousi kesäkuussa jo 9,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousun taltuttamiseksi Yhdysvaltojen keskuspankki The Federal Reserve (Fed) aloitti ohjauskorkonsa nostamisen maaliskuussa.

Keskuspankkien keinot vähissä

Keskuspankeilla on vain vähän keinoja taistella inflaatiota vastaan. Käytännössä ne pystyvät vain nostamaan korkoa ja vähentämään velkakirjaostojaan. Tällöin ihmiset ja yritykset ottavat vähemmän lainaa sekä kuluttavat ja investoivat vähemmän. Vaikutetaan siis kysyntään.

Korkojen noustessa ihmiset lykkäävät asunnon hankintaa, ajavat vanhalla autolla pidempään ja ostavat vähemmän päivittäistavaroita. Asuntojen, autojen ja tavaroiden liikakysynnän loputtua niiden hinnat laskevat normaalille tasolle.

”Nyt inflaatio on kuitenkin tarjontalähtöistä. Pandemiasta johtuen tuotannossa on pullonkauloja. Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikuttavat myös. Erityisesti energiakriisin vuoksi Euroopassa on tarjonnan vähyyden aiheuttamaa inflaatiota. Ja siihen ei keskuspankin pelikirja sovellu”, Ahokas toteaa.

Käytännössä kaiken tuottaminen on kallistunut energiahintojen noustua. Ruoan tuottaminen on kallistunut huomattavasti lannoitteiden, polttoöljyn ja sähkön hinnan noustua. Kaiken kuljettaminen myös maksaa enemmän. Hinnat siis kallistuvat, vaikka kysyntä pysyy samana tai jopa laskee.

Koronapandemian vastaiset tiukat rajoitustoimet erityisesti Kiinassa on aiheuttanut pulaa esimerkiksi puolijohdekomponenteista. Pula osista on vaikuttanut erityisesti uusien henkilöautojen tuotantoon. Tämä puolestaan on nostanut käytettyjen autojen hintoja niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

Rahoitusmarkkinoilla hinnoitellaan jo taantumaa

Fed yritti nostaa korkoja jo vuodesta 2016 alkaen, kunnes rahoitusmarkkinat olivat romahtaa. Vuonna 2019 Fed joutui alentamaan ohjauskorkoaan ja jatkamaan elvytystä velkakirjoja ostamalla.

Yhdysvaltojen liittovaltio myös elvytti taloutta koronapandemian aikana jakamalla kansalaisille rahaa. Tämä aiheutti perinteistä kysyntäinflaatiota. Siihen rahoitusolojen tiukentaminen olisi voinut olla ratkaisu. Nyt kuluttajahinnat nousevat kuitenkin tarjontapuolen ongelmien vuoksi.

”Nyt ollaan taas vanhassa tilanteessa, jossa keskuspankin korkojen nosto uhkaa ajaa talouden taantumaan ja työttömyyden kasvuun. Ollaan limbotilassa, josta ei pystytä murtautumaan pois.”

Energiakriisin vuoksi vaikeuksissa olevan Saksan kymmenvuotisen lainan korko laski heinäkuun lopussa jo hieman alle prosenttiin. Se kertoo Ahokkaan mukaan siitä, että EKP todennäköisesti joutuu perumaan suunnitelmansa nostaa ohjauskorko kahteen prosenttiin. Rahoitusmarkkinat odottavat tätä ja hinnoittelevat tulevat korot sen mukaisesti.

Suomalaisilla paljon annuiteettilainoja

Yhä useammalla suomalaisella on hyvin suuri asuntolaina. Ensimmäistä asuntoa hankkineilla lainojen mediaanikoko oli vuonna 2021 120 000 euroa. Sama huolenaihe on asuntoaan vaihtavilla. Suurimpien asuntolainojen mediaani nousi 250 000 eurosta 300 000 euroon.

76 prosenttia suomalaisten asuntolainoista on niin sanottuja annuiteettilainoja, joissa koronnousu nostaa maksettavaa kuukausierää. Onkin ymmärrettävä, että korkojen nousu huolestuttaa suomalaisia.

Suurin osa suomalaisten asuntolainojen koroista määräytyy 12 kuukauden euriborin mukaan. Sen taso muodostuu siitä, mitä Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorolle odotetaan tapahtuvan tulevaisuudessa.

”Nyt rahoitusmarkkinoilla hinnoitellaan ohjauskoron nousevan noin 1,25 prosenttiin ensi kesään mennessä”, sanoo Suomen Pankin rahapolitiikan toteutuksen toimistopäällikkö Niko Herrala.

EKP tiukan paikan edessä

Hintavakauden säilyttäminen, eli inflaation kurissapito on keskuspankin tärkein tehtävä. EKP pyrkii pitämään inflaation 2 prosentissa pitkällä aikavälillä. Euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 8,9 prosenttia.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde onkin viestinyt keskuspankin pyrkivän taltuttamaan inflaation nostamalla korkoja. EKP:n neuvosto korosti kuitenkin heinäkuun kokouksessaan, että se tekee korkopäätöksiä kokous kerrallaan.

Tällä hetkellä on poikkeuksellisen epävarmaa, paljonko EKP voi korkoja nostaa.

”Vielä kuukausi sitten ohjauskoron hinnoiteltiin nousevan 2,5 prosenttiin ensi kesään mennessä. Mutta tällä hetkellä todennäköisin skenaario on siellä vähän reilussa prosentissa,” Herrala toteaa.

Keskuspankit tuskin kuitenkaan nostavat korkojaan kovin paljoa nykyisestä, sillä niitä kiinnostaa myös työmarkkinoiden kehitys. Jos uhkana on suurtyöttömyys, niin keskuspankit todennäköisesti reagoivat. Silloin ne alentavat korkojaan ja jopa elvyttävät uusilla velkakirjaostoilla.

X