Kohtuuttomia korkoja pikalainoista maksaneille rahaa takaisin – Myös velkojen ulosottoja on mitätöity
Suomalaisten tuomioistuimien oikeuskäytäntö on muuttumassa pikalainojen osalta. Velalliset ovat saaneet joustoluotoista maksettuja kohtuuttomia korkokuluja takaisin ja jopa päässeet eroon ulosotossa olleesta velasta.
Pikavippiyhtiöltä lainan saa helposti, mutta kohtuuttomat korkokulut voivat suistaa jopa ulosottoon. Selvitimme, miten näitä korkokuluja voi periä luottoyhtiöiltä takaisin.
Oikeuksiaan puolustamaan heränneet kansalaiset ovat saaneet takaisin ylisuuria korkokuluja, joita ovat maksaneet pikalainoistaan. Pikalainayhtiöt ovat palauttaneet rahaa, mikäli velalliset ovat aikanaan maksaneet korkoja enemmän kuin velan pääoma on ollut.
Oikeuslaitokset ovat uusissa ratkaisuissaan katsoneet ennen syksyä 2019 nostettujen pikalainojen korkeiden, jopa 250 prosentin korkojen, olleen kohtuuttomia tai lainaehtojen epäselviä. Korkeita korkoja on soviteltu alhaisemmiksi ja epäselvien lainaehtojen kohdalla korot on mitätöity kokonaan.
Jopa velallisen 26 000 euron ulosotto mitätöitiin
Lakimies Olli-Matti Korhonen on palauttanut käräjäoikeuden käsittelyyn noin kolmisenkymmentä velkomustuomiota, jotka koskevat samaa yritysrypästä, J.W.-yhtiöt Oy, WestStar Oy ja KontioPerintä.
Yhtäkään näistä tapauksista Korhosen asiakas ei ole hävinnyt.
”Yritysryppään firmojen kunniaksi on mainittava, että nykyään ne maksavat kohtuuttomasti perityt korot oikeudenkäynnin ulkopuolella perintäkirjeeni perusteella.”
Pikalainoista ylisuuria korkoja WestStar ja J.W.-Yhtiöt nimillä toimivalle pikalainayhtiölle maksaneet asiakkaat ovat saaneet velkansa kuitattua ja jopa rahaa takaisin.
Etelä-Karjalan käräjäoikeuden elokuussa 2022 vahvistaman WestStar Oy:n ja erään velallisen tekemän sopimuksen mukaan velallisen noin 26 000 euron ulosottovelka mitätöitiin ja tämä sai maksamiaan korkoja takaisin 13 312 euroa.
Velkaantuneen ei pidä tyytyä kohtaloonsa
Velkojen kasaannuttua valtaosa velkaantuneista tyytyy passiivisesti kohtaloonsa, vaikka kuluttajan tulisi olla tietoinen oikeuksistaan.
”Kokemukseni mukaan 99 prosenttia pikalainoja ottaneista ei vastaa haasteeseen. He kokevat, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta sanoa asiassa vastaan”, kertoo lakimies Olli-Matti Korhonen.
Yksinkertaisiksi koetuissa velka-asioissa, joissa kyse on maksamattomasta puhelinlaskusta, sähkölaskusta tai luottovelasta, velkoja lähettää käräjäoikeuteen sähköisesti haastehakemuksen. Haastehakemuksen saatuaan käräjäoikeuden haastemies soittaa velalliselle ja antaa haasteesta tiedoksiannon puhelimitse sekä lähettää haastehakemuksen kirjeitse velalliselle.
Jos haasteeseen ei vastaa, antaa käräjäoikeus yksipuolisen tuomion, jolloin tuomio annetaan vain velkojan väitteeseen pohjaten.
Korhosen mukaan suomalainen oikeusjärjestelmä toimii niin, että tuomioistuin ei lähtökohtaisesti saa puuttua asian oikeuteen vieneen väitteisiin, vaikka tilanne tuntuisi velallisesta epäoikeudenmukaiselta.
”Tämä on kärjistäen sanottuna johtanut siihen, että kaikki tällaiset pikavippijutut menevät käräjäoikeuksissa sukkana läpi.”
Euroopan unionin lainsäädännössä on kuitenkin nyt huomioitu, että ihmiset eivät tunne riittävästi oikeuksiaan monimutkaisten luottotuotteiden kohdalla.
”Unionin tasolla on ollut pitkään määräyksiä siitä, mitä tuomioistuimen pitäisi viran puolesta osata ottaa huomioon, vaikka kuluttaja ei sanoisi mitään. Tämä on asia, jota ei ole Suomessa kunnolla sisäistetty”, Olli-Matti Korhonen toteaa.
Kansalaisaktiivit auttavat pikalainayhtiöille velkaantuneita
Facebookissa oleva Velallisten tukiryhmä VTR:n aktiivit neuvovat sekä auttavat velallisia oikeuksiensa puolustamisessa. Ruokolahtelainen Mauri Häkkinen auttaa pikalainayrityksille velkaantuneita.
Perehdyttyään perintä- ja pikalainafirmojen toimintaan Häkkiselle selvisi, että kuluttajilla on mahdollisuus vaatia kohtuuttoman suurien korkojen mitätöintiä ja että jopa ulosotossa olevat pikalainat voitiin palauttaa takaisin käräjäoikeuteen korkojen kohtuullistamisen tai mitätöinnin vaatimiseksi.
Tuomiot eivät ole lainvoimaisia
Kuluttajan saaman yksipuolisen tuomion palauttamien takaisin käräjäoikeuden käsiteltäväksi on mahdollista tekemällä niin sanottu takaisinsaantihakemus. Hakemuksessa kuluttaja kertoo perusteita, miksi luoton korot ovat hänen mielestään perusteettomia tai liian suuria.
Takaisinsaantihakemuksen tekeminen jopa useiden vuosien jälkeen on mahdollista siksi, että massoittain velkomusvaateita lähettävät pikalainayhtiöt eivät ole toimittaneet tuomioita todisteellisesti velallisille.
Olli-Matti Korhosen mukaan ennen digitalisaatiota haastemiehet toimittivat haasteet velalliselle suoraan käteen muutaman kymmenen euron maksua vastaan.
Haastehakemusten suuret määrät ja niiden lähettämisen automatisoituminen on johtanut siihen, että pikalainayhtiöt eivät ole nähneet taloudellisesti kannattavaksi toimittaa tuomioita todisteellisesti velallisille.
Kansalaisten passiivisuuden vuoksi tuomioiden haastamisesta ei ole ollut pelkoa. Tuomio on joka tapauksessa ollut ulosottokelpoinen.
Tällaisessa tapauksessa valitusaika on käytännössä rajaton.
Yksipuoliset velkomustuomiot ovat lainvoimaisia 30 päivän päästä siitä, kun tuomio on velallisen läsnä ollessa toimitetussa ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti toimitettu velalliselle.
Valitusmahdollisuuden estäminen turvapostin avulla
Kun Mauri Häkkinen sai tietää syyskuussa 2021 WestStar Oy:n pyrkivän estää velallisten valitusmahdollisuutta turvapostilla, alkoi hän auttaa heitä takaisinsaantihakemuksien tekemisessä ja ohjaamalla velallisia asianajajien puheille.
Kun velallisen sähköpostiin oli tullut turvaposti, täytyi viesti avata pankkitunnuksilla, jolloin velkoja sai todisteen siitä, että velallinen on saanut tuomion tiedoksi. Turvapostin avaamisesta alkaa 30 päivän määräaika, jolloin tuomion takaisinsaantihakemus täytyy jättää.
”Esimerkiksi WestStarin velkomustuomioita on viimeisen vuoden aikana mennyt käsieni kautta eteenpäin noin 250 kappaletta”, Mauri Häkkinen kertoo ja sanoo useiden ulosottovelallisten saaneen takaisin korkokulujaan.