Intrum ja Ropo Capital saivat taas varoitukset – Miksi perintäyhtiöiden toistuvat varoitukset eivät näytä johtavan mihinkään?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ropo Capital ja Intrum saivat varoitukset
Aluehallintovirasto seuraa perintäyhtiöiden toimintaa. © iStock
Ropo Capital on saanut vuonna 2019 peräti kolme varoitusta, Intrumilla on taustallaan tuore varoitus keväältä 2020.

Sekä Ropo Capital -perintäyhtiö että Intrum-perintäyhtiö ovat saaneet vuoden päätteeksi uudet varoitukset aluehallintovirastosta. Aikaisemmin Ropo Capital on saanut vuonna 2019 peräti kolme varoitusta kerralla liian suurista yrityssaatavien perimiskuluista.

Vastaavasti Intrumilla on taustallaan tuore varoitus tältä keväältä, joka koski perintäkulujen perimistä omiin nimiin sekä liian suuria maksusuunnitelmasta veloitettuja maksuja. Maksusuunnitelmasta saa veloittaa kuluttaja-asiakkaalta maksimissaan 50 euroa, mikä on Intrumilla toistuvasti ylittynyt.

Uudet varoitukset tulevat pitkälti samoista aiheista kuin aiemmatkin. Uusikin Intrumin varoitus koskee maksusuunnitelmien liian isoja kuluja.

Samoin Ropo Capitalin uusikin varoitus koskee jo aikaisemminkin sanktioitua asiaa eli ylisuuria yrityssaatavien perimiskuluja, sillä perintäyhtiö on perinyt jopa yli 200 euron perintäkuluja yhdestä ainoasta laskusta yrittäjältä. Lisäksi Ropo Capital on laskuttanut yrittäjältä sähkölaskusta sähkön katkaisuvaroituksen kuluina 98,10 euroa jo ensimmäisen maksuvaatimuksen yhteydessä.

Valitukset hidastavat päätösten toimeksipanoa

Miksei toistuvista varoituksista samoista asioista seuraa mitään muuta kuin uusia varoituksia?

”Valvontatapauksissa otetaan huomioon lukuisia seikkoja, muun muassa se, ovatko aiemmat päätökset lainvoimaisia”, aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Sirén sanoo.

Mikään Intrumin ja Ropo Capitalin aikaisemmista päätöksistä ei ole vielä lainvoimainen, koska perintäyhtiöt ovat valittaneet niistä hallinto-oikeuteen.

Entä sitten, jos valvontapäätöksistä tulee lainvoimaisia eli oikeuslaitoskin katsoo perintäyhtiöiden rikkoneen lakia?

”Pääsääntöisesti jos sama menettely jatkuu, viranomaisen on syytä ryhtyä kovempiin toimenpiteisiin asteittain”, Sirén sanoo.

Perintäyhtiöt kertovat siistineensä toimintaansa

Intrumin myyntijohtaja Juha Iskala kiistää perintäyhtiön syyllistyneen virheeseen veloittaessaan aluehallintoviraston mielestä liian korkeita summia maksusuunnitelmista kuluttajilta.

”On velallisenkin edun mukaista, että perintäyhtiö saa tehdä pitkän maksusuunnitelman, jolloin voidaan välttää maksuhäiriömerkintä. Ja perintälaissa sanotaan, että tavanomaista suuremmasta työmäärästä voi vaatia enemmän kuluja”, Iskala sanoo.

Aluehallintovirasto ei ole kuitenkaan kieltänyt pitkiä maksusuunnitelmia vaan pelkästään niiden isot, maksimimäärät ylittävät kulut. Intrum noudattaa Iskalan mukaan odotusaikana aluehallintoviraston linjaa, eikä veloita pitkien maksusuunnitelmien jokaisesta erästä maksua kuluttaja-asiakkailtaan.

Ropo Capital kertoo korjanneensa aluehallintoviraston päätösten jälkeen jatkuvasti toimintaansa, vaikka siitä onkin tullut uusi varoitus:

”Viimeksi laskimme yritysperinnän kuluja kesällä 2020 ja muutimme toimintamalliamme aluehallintoviraston lisätöihin liittyvän linjauksen mukaisesti eli emme veloita toistuvasti laskunsa maksamatta jättävien velallisten aiheuttamasta työstä enää samalla tavalla lisätyökuluja”, Ropo Capital Suomen toimitusjohtaja Ilkka Sammelvuo kertoo.

Yritysperinnässä ei ole käytössä perintäkulujen maksimimääriä samalla tavalla kuin kuluttajaperinnässä, mutta tammikuun alussa voimaan astuvassa väliaikaisessa koronalaissa yrityssaatavienkin maksimiperintäkulut astuvat voimaan.

Lue myös: Velkakierre vie eläkeläisiä – Pikavippiyhtiöt saivat Liisankin, 70, ottamaan velkaa: ”Minun oli pakko, että selvisin sairaalalaskuista ja kaikista kuluista”

Suomalaiset eivät enää tiedä paljonko tilillä on rahaa, ja tämä johtaa ylivelkaantumiseen. Rahaa ei enää osata säästää.

© iStock

X