Puulämmitys laski 80–90 prosenttia rintamamiestalon sähkönkulutusta – Käyttöveden lämmittää nyt vuonna 1978 asennettu lämpökattila
Hämäläisen perhe aikoo selvitä tulevan talven energiakriisistä pudottamalla sähkökulutusta. Säästöä on syntynyt vaihtamalla uudemmasta tekniikasta vanhaan.
Hämäläisten sähkönkulutus putosi rintamamiestalossa murto-osaan.
Lopen kunnassa Kormussa asuva Rita Hämäläinen pudotti sähkönkulutustaan huimasti luopumalla sähkökäyttöisestä lämminvesivaraajasta – tilalle tuli puulämmitys.
Korvaava tekniikka löytyi valmiiksi Hämäläisten asuttaman rintamamiestalon kellarista.
”Sähkönkulutuksemme on pudonnut 80–90 prosenttia vuoden takaisesta. Meillä on tietysti ideaalitilanne, kun talo on lämmitetty koko ajan puilla.”
Talon lämmitysjärjestelmänä on vuoden 1978 vesikiertoinen lämpökattila. Aparaatissa on puulämmityksen lisäksi mahdollisuus käyttää sitä myös sähköllä, mutta Hämäläiset ovat valinneet puun.
Kun Hämäläiset muuttivat taloon kolme vuotta sitten, vuokraisäntä uusi talon käyttövesijärjestelmän hankkimalla 280 litran sähkökäyttöisen lämminvesivaraajan. Nyt se kytkettiin irti ja vedet kytkettiin takaisin vanhaan järjestelmään. Käyttövesi lämpenee siis samassa kattilassa, joka lämmittää talon huoneilmaa ja rakenteita.
”Se tietysti tarkoittaa sitä, ettei lämpimään suihkuun pääse milloin vain, kun pannu pitää laittaa ensin lämpenemään. Miehen puolen tunnin suihkut ovat lyhentyneet kummasti.”
Vuosivertailu sähkönkulutuksesta. © Rita Hämäläinen
Veden puulämmitys tuotti roiman pudotuksen
Rita Hämäläinen seuraa sähkön pörssihintaa päivittäin. Lisäksi hän seuraa sähkönkulutustaan Fortumin ja Carunan sovelluksista. Kun lukemia vertaa vuoden takaisiin, on pudotus valtava.
Lokakuun 20. päivä 2021 Hämäläisten sähkönkulutus oli 44,93 kilowattituntia. Tasan vuotta myöhemmin lukema oli enää 4,13 kilowattituntia.
Päivien välillä on tietysti eroja. Hämäläiset siirtyivät lokakuun lopulla pörssisähköön. Nyt pyykinpesukone ja kylpyhuoneen sähkökäyttöiseen lattialämmitykseen lisätään asteita, kun sähkö on edullisempaa.
”Vedämme kylpyhuoneen laattaan hyvät lämmöt.”
Valoista tai television katsomisesta perheessä ei ole koettu tarpeelliseksi säästää. Normaali elämä saa pyöriä. Ritan äitikin muutti saman katon alle odottelemaan oman asunnon saamista.
Vuoden 1978 kattila lämmittää taloa vesikierron avulla. © Rita Hämäläinen
”Odotin, että sähkönkulutuksessa näkyisi, että äiti katsoo päivisin televisiota, mutta ei se juurikaan näy.”
Kolmikerroksisessa rintamamiestalossa on neliöitä noin 130. Yksi yläkerran huoneista on varustettu sähköpatterilla, samoin kellari. Tänä talvena Hämäläiset aikovat pitää sähköpatterit kiinni.
Puuta palaa nyt enemmän
Rita Hämäläinen on saanut lisälämpöä rintamamiestaloon pienestä varaavasta takasta ja leivinuunista. Aiempina vuosina leivinuunia on lämmitetty vain satunnaisesti lisälämmön vuoksi, mutta nyt se on käytössä useammin, sillä Ritan äiti nukkuu talon keskimmäisessä kerroksessa, jossa uuni sijaitsee.
”Olen opetellut kokkaamaan leivinuunilla. Maittavat kalakeitot ja laatikot siinä on syntynyt. Ruoanlaitto onnistuu samalla, kun lämmittää muutenkin.”
Kokkauspäivinä leivinuuni haukkaa puuta kolmekin pesällistä. Ritan äiti on vilukissa, ja siksi Hämäläiset pitävät keskikerroksen lämpötilaa hieman korkeammalla kuin missä he itse pärjäisivät.
Päivä- ja kuukausikohtaisia kulutuslukemia Carunan sovelluksessa. © Rita Hämäläinen
Kellarin lämpökattilaan pitää syöttää yhdestä kahteen pesällistä vuorokaudessa. Aiempina vuosina talon lämmitys on kysynyt neljästä viiteen heittomotillista halkoja.
Nyt Hämäläiset ovat varanneet kahden ylimääräisen heittomotin verran puuta talveksi.
”Jos puu loppuu kesken, saamme lisää naapurilta, joka on myös vuokraisäntämme. Hän on luvannut, että meille riittää puuta kyllä. Edes hinta ei noussut viime talveen verrattuna.”
Kulutus alas ja talvea kohtia
Hämäläisten tulevan talven säästöjä voi tässä vaiheessa vasta arvioida, mutta veden puulämmitys nostaa perheen polttopuista koituvia kuluja noin sadalla eurolla talven aikana.
Edellisenä talvena perheen sähkölasku oli joulukuussa noin 400 euroa. Silloin Hämäläisillä oli käytössä kvartaalisopimus, jossa sähköstä laskutetaan pörssin keskihinnan mukaan.
Keskimääräinen hinta nousi viime talven 20 sentistä kilowattitunnilla noin 30 senttiin, siis kolmanneksen. Laskut nousisivat ilman lämmitykseen tehtyjä muutoksia siis reiluun 500 euroon kuussa.
Rita Hämäläinen arvioi, että Fortumin sovelluksen perusteella heidän sähkölaskunsa tulevat syksyn aikana toteutuneilla hinnoilla olemaan noin 40–50 euroa kuukaudessa – pienentyneen kulutuksen ansiosta.
Pörssisähköön siirtymisen vuoksi mitään varmaa säästöistä ei voi vielä lausua, sillä pörssissä sähkön hinnat vaihtelevat. Kuluista on kuitenkin mahdollista nipistää käyttämällä sähköä lämmitykseen ja kodinkoneiden pyörittämiseen enemmän halpoina päivinä ja tunteina. Sähkön siirtohintoihin ja veroon he eivät itse voi vaikuttaa.
”Joudumme vetämään riskillä. Mutta pyrimme vaikuttamaan laskujen suuruuteen pudottamalla sähkönkulutusta.”
Nurmijärven Klaukkalassa asuva Ilkka Hiiro luopui fossiilisesta öljylämmityksestä ja teetti energiaremontin omakotitaloonsa. © Tommi Tuomi