Kyrmyniska suojaa ahventa
Kyrmyniska suojaa kansalliskalaamme ahventa muilta petokaloilta.
Ahvenen vihollisia ovat muun muassa hauki ja made.
Ahven on Suomen kansalliskala. Sitä esiintyy koko maassa niin meri- kuin sisävesistöissäkin. Käytännössä kaikki suomalaiset myös tietävät ahvenen ulkonäöltä. Vihreänmusta raitapaita ja jyrkästi kohoava niska tekevät siitä helposti tunnistettavan kalan.
Miksi ahvenella sitten on kyrmyniska?
”Se on syntynyt luontaisen lajikehityksen tuloksena. Kyrmyniska ja piikikäs selkäevä suojaavat sitä muilta petokaloilta, myös itseään suuremmilta lajitovereilta, kertoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä.
Ahvenen väri vaihtelee sen mukaan, minkälaisessa vesistössä se elää.
”Meressä ahvenet ovat vaaleampia. Pienissä metsä- tai suolammissa ne voivat olla jopa miltei mustia.”
Poikasesta pedoksi
Ahvenkoiras saavuttaa sukukypsyyden 3–5 ja naaras 5–6 vuoden ikäisenä. Kutu käynnistyy keväällä jäidenlähdön jälkeen, kun vedenlämpötila on noussut yli kuuden celsiusasteen. Puolen kilon painoinen naarasahven saattaa laskea jopa 60 000 mätimunaa. Koiraan maidillaan hedelmöittämät munat kiinnittyvät putkimaisina nauhoina pohjakasveihin ja kiviin.
”Ahvenen tehokas lisääntyminen perustuu hyvin pitkälle siihen, että muut kalalajit eivät käytä sen mätiä ravinnokseen”, Myllylä kertoo.
Poikaset kuoriutuvat parin viikon kuluttua hedelmöittymisestä. Kuoriutuessaan ne ovat kooltaan vain 6–7 millin pituisia. Poikaset saavat ensin ravintonsa omasta rus- kuaispussistaan ja sen jälkeen ne alkavat syödä planktonia ja pohjaeläimiä.
Noin 20 senttimetrin mittaisena ahven muuttuu pedoksi ja alkaa saalistaa kaloja. Energiapitoisempaan ravintoon siirtyminen kiihdyttää poikasten kasvua.
Parvikala
Kutuaikana ja alkukesästä ahven viihtyy rantavesissä, mutta niiden lämmetessä se vetäytyy saalistamaan viileämpiin syvänteisiin. Ravinnonhankinnassa ahven noudattaa vuorokausirytmiä. Se on aktiivisimmillaan aikaisin aamulla ja illalla, jolloin se käy hanakimmin ihmisen pyydyksiin.
”Ahven liikkuu parvissa. Yöt se lepää pohjakasvustojen suojassa. Kalat eivät nuku, mutta ne pysyttelevät paikoillaan keräten energiaa seuraavaa saalistusta varten”, Myllylä kertoo.
Ahven elää noin 20-vuotiaaksi. Kymmenvuotias ahven painaa keskimäärin noin kilon ja on 40 senttimetriä pitkä.
”Suomen ennätysahven pyydettiin Kökarin saaren liepeiltä syyskuussa 2010. Se painoi peräti 2,9 kiloa.”
Jälkikasvua ravinnoksi
Hauki on ahvenen luontainen vihollinen, mutta myös made saattaa kevättalvella ja keväällä saalistaa ahvenia.
”Made on kutunsa jälkeen niin nälkäinen, että se iskee kiinni kaikkeen, mitä se voi syödä. Muulloin made ei juuri ahventa uhkaa”, Myllylä kertoo.
Pienissä järvissä ja metsälammissa elää suhteellisen vähän ahvenia, mutta ne voivat olla sitäkin kookkaampia.
”Jos vesistössä on vähän ravintoa tai se on hankalasti saatavissa, niin suuret, vanhemmat kalat syövät omat poikasensa, eikä vesistön ahvenkanta pääse juuri kasvamaan.”