Vuoden lintu pikkutylli viihtyy Suomessa vain kolme kuukautta
Pikkutyllin muuttoreitti ja talvehtimisalueet on selvitetty valopaikantimen avulla. Matka Intiaan kestää pari kuukautta.
Pikkutylli on vuoden lintu.
Pikkutyllien nokat osoittavat nyt kaakkoon. Suomessa pesivät aikuiset pikkutyllit ovat jo aloittaneet muuttomatkansa kohti Intiaa, ja poikaset suuntaavat pian perässä. Emolinnut aloittavat muuton heti, kun poikaset pärjäävät omillaan.
”Poikaset tankkaavat vielä ravintoa ja keräävät voimia ennen muuttomatkalle lähtemistä. Kaikkiaan pikkutyllien matka Suomesta Intiaan kestää välipysähdyksineen noin parisen kuukautta”, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Pikkutyllien poikaset kuoriutuvat yleensä kesäkuun alkupuolella, mutta viileä kevät ja alkukesä viivästyttivät myös kahlaajien pesintää. Etelä-Suomessakin pikkutyllien kuoriutuminen saattoi venyä juhannuksen tienoille saakka.
Kolmen kuukauden visiitti
Tero Toivasen mukaan pikkutyllit palaavat takaisin pesimäseuduilleen vapun tietämillä, joten ne pysyvät muiden kahlaajien tavoin Suomessa vain noin kolme kuukautta.
Pikkutyllien Intiaan suuntautuvista muuttomatkoista on saatu tarkennettua tietoa valopaikantimen avulla. Laite on kiinnitetty lintuun Suomessa, ja sen tallentamat tiedot on luettu paikkauskollisen pikkutyllin palattua takaisin tutulle pesimäseudulleen.
”Valopaikannin mittaa päivän pituutta, jonka perusteella voidaan määritellä maapallon pituus- ja leveysasteiden mukaan paikantimen ja linnun sijainti”, Toivanen kertoo.
Pesäpakoiset poikaset
Suomessa pesii arviolta noin 5 000 pikkutylliparia. Lajin epäillään kuitenkin olevan taantumaan päin. Syynä pidetään pikkutyllien pesimäympäristöjen vähenemistä.
Aiemmin pikkutyllit elivät järvien, jokien ja saariston niukkakasvuisilla hiekka- ja sorarannoilla. Nykyään pikkutyllit pesivät ihmisten aikaansaamissa ympäristöissä, kuten sorakuopissa, louhoksilla ja joutomailla.
”Pikkutylli on tähän saakka hyötynyt ihmisestä, mutta nyt sen pesintää uhkaavat sorakuoppien maisemointi ja avointen alueiden umpeenkasvu”, Toivanen sanoo.
Pikkutylli munii yleensä neljä munaa ja hautoo niitä vajaan kuukauden. Poikaset jättävät pesän lähes heti kuoriuduttuaan, ja ne ovat lentokykyisiä 3–4 viikon ikäisinä.
Maassa pesivänä lintuna pikkutyllin pesät saattavat joutua pikkunisäkkäiden tuhoamiksi.
Aikuisia pikkutyllejä taas uhkaavat petolinnut, muun muassa varpus- ja nuolihaukka. Pikkutylli on kuitenkin taitava lentäjä, joten se pystyy pakenemaan saalistavia petolintuja.
Kahlaajien tavoin pikkutylli on varsin pitkäikäinen lintu, joka saattaa elää jopa toistakymmentä vuotta.
Soidinlennon sävel
Pikkutyllejä voi tavata lähes koko maassa, mutta Lapissa laji on verrattain harvinainen.
Silmälläpidettäväksi lajiksi luokitellun pikkutyllin tapaa kenties parhaiten alkukesän soidinaikana, jolloin pesäpaikan valinnut koiras kiertää sen yläpuolella äännellen voimakkaasti.
”Terävä piy on pikkutyllille sekä kutsu- että varoitushuuto”, Toivanen kertoo.
Lintujärjestö BirdLife on valinnut pikkutyllin vuoden linnuksi, koska lajista halutaan kerätä lisää ajankohtaista tietoa. Alueyhdistysten keräämien havaintojen avulla selvitetään pikkutyllien kannan kehitystä ja sitä, missä pikkutyllejä tällä hetkellä pesii.
Lue myös:
Vesipääsky lensi Kilpisjärveltä Somalian rannikolle selässään valopaikannin
Joko lintujen syysmuutto on käynnistynyt?
Tiesitkö?
- Pikkutylli on kottaraisen kokoinen kahlaajalintu, jonka jalat ovat melko lyhyet. Selkäpuoleltaan se on hiekanvärinen. Pikkutyllin erottaa tyllistä räikeän keltaisen silmärenkaan ja yksivärisen mustan nokan perusteella.
- Nuorelta pikkutylliltä puuttuu pään alueelta musta väri. Sen otsa, kurkku ja niska ovat valkoiset, silmänkulmajuova on epäselvä ja väriltään kellertävänruskea. Nuoren yksilön selän höyhenissä on kellertävät reunat.
- Pikkutyllin ravinto koostuu pienistä selkärangattomista eläimistä: madoista, hyönteisistä, hämähäkeistä ja etanoista. Muista kahlaajista poiketen pikkutylli viihtyy ja elää pääasiassa kuivalla maalla.