Miksi Kainuun hoivakotien vanhukset joutuivat odottamaan koronarokotuksia pidempään kuin muut? – Sairaanhoitopiirin pandemiapäällikön selitys ei kestä faktantarkistusta
Sairaanhoitopiirin pandemiapäällikön Olli-Pekka Koukkarin mukaan Kainuun hoivakotien vanhukset eivät saaneet tammikuussa koronarokotetta siksi, että alueella on niin paljon terveydenhoidon kriittisissä tehtävissä työskenteleviä.
Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari antoi tammikuussa koronarokotteen ensihoidon päällikölle Jukka Angermanille. Koukkari on toiminut epidemian aikana myös päivystyspoliklinikan etupäivystäjänä. Itse hän sai rokotteen tammikuussa.
Seura selvitti, että Kainuun hoivakodeissa asuvien vanhusten asema oli koronarokotusten alkuvaiheessa heikompi kuin muiden ympärivuorokautista hoitoa saavien ikääntyneiden suomalaisten.
Selvitykselle toi kimmokkeen THL:n terveysturvallisuusjohtajan Mika Salmisen Seuralle viime viikolla antama haastattelu, jossan hän kertoi, että koronarokotteiden jakelu ei alkanut niin kuin piti.
”Rokotteita alkoi joillakin paikkakunnilla livetä liikaa terveydenhuollon omalle väelle. Meidän piti sanoa heille, että nyt pitäisi jo alkaa rokottaa riskiryhmiä”, hän sanoi.
Salminen ei kertonut, millä paikkakunnilla näin olisi käynyt. Tietoa ei ollut helppoa saada muualtakaan THL:stä, muun muassa siksi, että terveydenhuollon ammattilaisten rokotuksia ei tilastoida erikseen.
Toisaalta sekä oululaiset että helsinkiläiset hoitajat ovat kertoneet medialle etuilusta: rokotusten alkuvaiheessa piikille pääsi väitetysti muitakin kuin koronantorjunnan ensi linjassa työskenteleviä.
Seura selvitti tilastoista, miten rokotukset jakautuivat alkuvaiheessa eri ikäryhmien kesken alueittain. Yksi sairaanhoitopiiri poikkesi selvästi kaikista muista.
Tammikuun lopussa Kainuussa oli vain 2 prosenttia rokotteista annettu 65 vuotta täyttäneille, kun koko maassa eläkeikäisten osuus rokotetuista oli tuolloin jo 38 prosenttia.
Tarkat määräykset järjestyksestä
Kun Suomi päätti rokotusjärjestyksestä, hoivakotien vanhukset asetettiin korkealle. Heidän riskinsä kuolla koronaan on merkittävästi suurempi kuin muilla.
Kansallinen rokotejärjestys perustuu valtioneuvoston asetukseen, jota THL täsmensi ohjeistuksellaan hieman ennen rokotusten alkamista.
Ensimmäiseksi piti rokottaa teho-osastojen henkilökunta. Sen jälkeen vuorossa oli todettuja tai epäiltyjä koronapotilaita hoitava vuode- ja päivystysosastojen sekä ensihoidon väki. Kolmantena tulivat infektiovastaanotoissa ja koronanäytteiden parissa työskentelevät.
Heti heidän peräänsä rokotteet tuli antaa vanhusten hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille.
Muiden kuin kriittisimmissä tehtävissä työskentelevien terveysammattilaisten vuoro määrättiin myöhemmäksi.
Tammikuun viimeisellä viikolla THL vielä tarkensi, että hoivakotien rokotuksissa vanhusten tulee olla etusijalla henkilökuntaan nähden.
Kuun lopussa Suomessa oli annettu rahtusen yli 150 000 rokoteannosta. Näistä noin 58 000 oli mennyt eläkeikäisille, joista hyvin suuri osin asui hoivakodeissa.
Kainuun oma linja
Kainuussa rokotukset olivat edenneet hieman muuta maata nopeammin, mutta siitä huolimatta tammikuun loppuun mennessä sairaanhoitopiirissä annetusta 2034 rokoteannoksesta vain 41 oli mennyt eläkeikäisille.
Jos Kainuu olisi jakanut rokoteannoksia ikääntyneille samassa suhteessa kuin muu Suomi, noin kolme neljästä maakunnan hoivakotien 950 vanhuksesta olisi voitu rokottaa tuohon mennessä.
Kainuu alkoi rokottaa hoivakotien asukkaita helmikuun toisella viikolla. © Lehtikuva
Syynä hoitajien paljous?
Kainuun sairaanhoitopiirin pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari, miksi alueenne rokotukset menivät joulu-tammikuussa lähes pelkästään ammattiväelle?
”Kainuulaisten sairastavuus on 1,2 kertaa yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Tämän vuoksi meillä on myös enemmän terveydenhuollon henkilökuntaa kuin muualla maassa”, Koukkari sanoo.
”Lisäksi heistä työskentelee kriittisissä tehtävissä suurempi osuus kuin kaikista maan terveysammattilaisista.”
Koukkarin mukaan tähän vaikuttaa se, että Kainuussa on muuta maata vähemmän yksityisen työterveyshoidon kaltaisia ei-kriittisiä tehtäviä. Lisäksi sairaalan ja alueellisesti kattavan ensihoidon ylläpito vaatii harvaan asutussa Kainuussa suhteessa enemmän henkilökuntaa kuin väkirikkailla alueilla.
”Meillä työskentelee ensihoidossa 150 ihmistä ja päivystyksessä 80.”
Yksityisillekin piikkejä
”Rokotteita saivat myös yksityisten terveysasemien koronavastaanottojen työntekijät. Oletan, että muissa sairaanhoitopiireistä on tuskin harjoitettu tällaista tasapuolisuutta”, Koukkari sanoo.
Joitain kymmeniä rokotteita on voinut hänen mukaansa mennä myös yksityisten hoivakotien työntekijöille.
”Meillä ei ollut missään vaiheessa aikomus aloittaa hoivakotien asukkaiden rokotuksia vielä tammikuussa.”
Ontuva selitys
Mutta voivatko edellä kerrotut seikat yhdessäkään selittää sen, että Kainuun kahdesta tuhannesta ensimmäisestä rokoteannoksesta ei riittänyt vanhuksille?
Koukkari nostaa vielä esille Kainuun nopean rokotustahdin ja henkilökunnalle tammikuussa annetut tehosteannokset.
”Meillä ammattihenkilöille annettiin viikolla yksi tuhat annosta ja viikolla neljä [tammikuun lopussa] toiset toiset tuhat annosta”, hän sanoo.
Selitys ontuu. Faktantarkistus osoittaa, että vuoden ensimmäisellä viikolla työikäiset saivat Kainuussa 386 annosta ja viikolla neljä 251 annosta.
Olisiko rokotteita voinut päätyä sellaisille kainuulaisille, joiden ei olisi kuulunut saada sitä vielä tammikuussa?
”Yksittäisiä väärinkäytöksiä on ollut. Karkea arvioni on, että pari, kolme prosenttia rokotetuista on sellaisia, jotka ovat saaneet rokotuksen liian aikaisin.”
Onko THL kehottanut tammikuussa Kainuun sairaanhoitopiiriä antamaan rokotteita vanhuksillekin?
”Meiltä on kyselty asiasta”, Koukkari sanoo.
Kainuu alkoi rokottaa hoivakotien asukkaita helmikuun toisella viikolla. Nykyään ikääntyneiden osuus kainuulaisista rokotetuista on linjassa muun Suomen kanssa.
Nykyään ikääntyneiden osuus kainuulaisista rokotetuista ei juuri poikkea muusta Suomesta. © Lehtikuva