Seura selvitti: Nämä koronarokotteet ovat jo tarjolla – ja kehitysputkessa on parisataa muutakin eri versiota

Jaa artikkeli
koronarokotteet
Koronavirusrokotteet ehkäisevät SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa vakavaa tautia ja kuolemia. © Vessi Hämäläinen / Otavamedia
Maailmalla on valmiina jo kymmenen koronarokotetta. Lisäksi lääkeyhtiöiden tuotantoputkissa kehitetään paraikaa näille pariasataa muutakin kilpailevaa tai rinnakkaista versiota.

EU:ssa on maaliskuuhun 2021 mennessä hyväksytty yhteisesti käyttöön vain Modernan, Pfizer/Biontechin ja Astra Zenecan koronarokotteet.

Maailmalla valmiina on seitsemän muutakin rokoteversiota.

Venäläinen Sputnik V on saanut erityisluvan 20 maassa ja on jo käytössä ainakin Argentiinassa, Unkarissa, Valko-Venäjällä ja Serbiassa.

(Sputnik kiinnostaa meitäkin, sillä rajan takana työssä olevia suomalaisia on jo rokotettu sillä Venäjällä. Kremlin poliitikot ovat myös vilauttaneet mahdollisuutta antaa sen tuotantotekniikkaa myös Suomeen. Kukaan ei tosin varmuudella tiedä, oliko kyse pelkästä poliittisesta pelisiirrosta vai konkreettisesta tarjouksesta.)

Toinen venäläinen rokote, EpiVacCorona, on saanut toistaiseksi myyntiluvan vain kotimaassaan.

Kiinalaiset Sinovac ja Sinopharm ovat käytössä useissa Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa sekä ainakin Turkissa, Unkarissa ja Serbiassa. Kolmas kiinalainen tulokas, Convidecia, on saanut myyntiluvan Meksikossa ja Pakistanissa.

Yhdysvaltain markkinoille suunnattu Johnson & Johnsonin rokote on hiljattain saanut siellä hätätilanteen takia erityisluvan. EU tehnee siitä oman ratkaisunsa lähiaikoina.

Intialaisten oma Covaxin-koronarokote on saanut toistaiseksi myyntiluvan vasta Intiassa.

Lue myös: Seura selvitti: Pitäisikö kotimainen rokotetuotanto käynnistää uudelleen?

Lääkeyhtiöiden tuotantoputkissa on lähes kaksisataa muutakin rokote-ehdokasta

Lisääntymiskyvyttömät virusvektorirokotteet

Tämän kategorian rokotteita on kehitteillä ainakin kolmekymmentä eri puolilla maailmaa. Tunnetuimmat valmiina olevat ovat AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin koronavirusrokote sekä Venäjän Sputnik V.

Näissä rokotteissa koronaviruksen geeni liitetään vaikkapa harmittomaan adenovirukseen. Kun koronaviruksen geeni alkaa tuottaa koronaviruksen proteiinia, elimistö tunnistaa sen vieraaksi ja luo sille vasta-aineita. Adenovirus on käsitelty siten, ettei se kykene lisääntymään.

Myös Helsingin yliopiston sumuterokote kuuluu tähän joukkoon.

Lisääntymiskykyiset virusvektorirokotteet

Nämä rokotteet ovat periaatteessa samanlaisia kuin edellisessä luokassa, mutta virusvektori on lisääntymiskykyinen. Virusvektorin lisääntyessä myös siihen ympätty koronaviruksen proteiini kopioituu ja näin voidaan saada voimakas immuunivaste.

Tässä luokassa on kehitteillä noin 20 rokotetta, joista pisimmällä ovat Hong Kongissa ja Israelissa kehitetyt versiot.

Elävät virusrokotteet

Näissä rokotteissa käytetään eläviä, heikennettyjä koronaviruksia. Niiden etuna on se, että immuunivaste ei kehity vain yhteen proteiiniin, vaan kaikkiin viruksen proteiineihin.

Pisimmällä on nenäsumutteena annettava intialainen COVI-VAC. Se on edennyt kliinisten kokeiden ensimmäiseen vaiheeseen.

Viruksen proteiinia tai osia sisältävät rokotteet

Tällaisia on kehitteillä noin sata. Näistä myyntilupaa kärkkyy yhdysvaltalainen Novavax, joka on jo jättänyt hakemuksen Euroopan lääkevirastolle. Sen kannoilla on tulossa Sanofin ja GlaxoSmithKlinen yhteistyönä kehittämä rokote.

Samassa aikataulussa GSK-Sanofin kanssa ovat yllättäen kuubalaiset omalla Soberana-rokotteellaan. Myös kaksi kiinalaista rokotetta on kliinisissä kokeissa melko pitkällä.

Pelkästään viruksen osia sisältävät rokotteet aiheuttavat usein melko heikon immuunivasteen, minkä vuoksi rokotteista on annettava tehosteannoksia.

Inaktivoituja viruksia sisältävät rokotteet

Nämä aiheuttavat usein melko heikon immuunivasteen. Tähän luokkaan kuuluvat jo käytössä olevat kiinalaiset Sinovac ja Sinopharm. Neljä muutakin on edennyt kliinisten tutkimusten viimeiseen vaiheeseen, mutta ne tuskin helpottavat Euroopan tilannetta.

Rokotteiden valmistajat ovat nimittäin Kiinassa, Intiassa ja Kazakstanissa.

RNA-rokotteet

Tätä teknologiaa ei ole käytetty ihmisiin ennen koronapandemiaa. Niissä viruksen proteiinia valmistava geeni viedään soluun lähetti-RNA:n avulla, minkä jälkeen solut alkavat tuottaa proteiinia. Tässä luokassa on kehitteillä yli 30 rokotetta.

Niistä tunnetuimmat ovat Modernan ja Pfizer/Biontechin tuotteet, jotka ovat jo saaneet Euroopassa myyntiluvan.

Seuraavaksi odotetaan saksalaisen Curevac-yhtiön CVnCoV-rokotetta. Yhtiö on rakentanut rokotevalmistusta varten uuden tehtaan Sveitsiin, minkä lisäksi se on tilannut Teslalta liikutettavia molekyyliprinttereitä, jotka voivat valmistaa rokotetta.

Näitä mobiiliyksiköitä voitaisiin lähettää eri puolille maailmaa tarpeen mukaan. Kliinisiin kokeisiin on edennyt neljä muuta RNA-rokotetta, joista eksoottisin lienee Kiinan asevoimien kehittämä versio.

DNA-rokotteet

Ne toimivat samalla periaatteella kuin RNA-rokotteet. Tutkijat seuraavat tämän kategorian rokotteita kiinnostuneina, sillä yhtään DNA-rokotetta ei ole hyväksytty käyttöön ihmisillä.

Kilpajuoksun tästä on voittamassa intialainen lääketeollisuusyhtiö Zydus Cadila. Sen DNA-rokote Zycov-D on edennyt kliinisten tutkimusten viimeiseen vaiheeseen. Sen perässä on tulossa amerikkalainen lääkekehitysyhtiö Inovio Pharmaceuticals.

Muita kliinisiin kokeisiin edenneitä DNA-rokotteita löytyy Kiinasta, Japanista ja Koreasta. Ruotsin Karoliininen instituutti ja Tanskan valtion seerumilaitoskin kehittävät omaa DNA-rokotetta,.

Muut rokotetyypit

Kanadalaisen Medicago-yhtiön rokote on kliinisten kokeiden viimeisessä vaiheessa, joten se voi havitella myyntilupaa ehkä jo kesällä.

Tässä rokotteessa hyödynnetään viruksen kaltaisia synteettisiä hiukkasia, joita immuunijärjestelmä erehtyy luulemaan oikeaksi virukseksi. Harhautusosa tuotetaan tupakkakasvin lehdissä, ja tästä syystä tupakkateollisuus on tukenut sen valmistusta.

Samankaltaista rokotetta kehitetään myös Tampereen yliopistossa, mutta työ on vasta alussa.

koronarokotus

Maaliskuun 3. päivään mennessä Suomessa on saanut koronarokotteen ensimmäisen annoksen 539 618 henkilöä. Myös toisen annoksen näistä ovat saaneet jo 85 421 ihmistä. © Vessi Hämäläinen / Otavamedia

Lue myös: Koronarokote on riskitön bisnes – Suomessa eduskunta käsittelee nyt hallituksen esitystä, jossa valtio ottaa jälleenvakuuttajan roolin ja turvaa lääkeyhtiöiden yllätysvahingot

X