James Webb -avaruusteleskooppi taltioi miljardien valovuosien päässä olevia kaukaisia galakseja – Katso kuva!

Maaliskuun 16. päivänä julkaistiin ensimmäinen James Webb -avaruus­teleskoopin ottama kuva. Sen keskellä säkenöi kahdentuhannen valovuoden päässä oleva tähti J17554042+6551277. (Meiltä tähtitieteilijöiltä tuo nimeäminen sujuu.)

Taustalla näkyy miljardien valovuosien päässä olevia kaukaisia galakseja, omamme kaltaisia linnunratoja satoine miljardeine tähtineen.

Tältä näyttää 2 000 valovuoden päässä oleva tähti J17554042+6551277 © AP / LEHTIKUVA

Kun Webb saadaan viritettyä täyteen toimintakuntoonsa, se tulee näyttämään meille, kuinka ensimmäiset tähdet syttyivät loistamaan nuoressa maailmankaikkeudessa.

Ymmärrämme yhä paremmin, mistä olemme tulleet, ja sitä kautta myös yhä selkeämmin omaa itseämme ja maailmaamme.

Maaliskuun 16. päivänä Venäjän sotavoimat pommittivat määrätietoisesti ­Mariupolin teatteria, jonne tuhat siviiliä oli paennut suojaan hyökkäykseltä. Kuolonuhrien määrästä ei edelleenkään ole varmuutta, mutta yli kolmensadan pelätään tulleen surmatuksi.

Oikea ja väärä

Kun maailma tuntuu olevan pelkän pimeyden vallassa, täytyy muistaa myös valon olemassaolo. Jos näemme kaikkialla ainoastaan pahuutta, olemme jo itsekin joutuneet sen valtaan.

Yhdessä keskustelukirjoistamme Tampereen piispa Juha Pihkala kommentoi kristinuskon historiasta usein esitettyä kauhutarinaa, joka koostuu vain loputtomista uskonsodista, fundamentalistisesta terrorismista ja polttorovioista:

”Jos tuo kuva pitäisi oikeasti paikkansa, kristinusko, uskonnot ylipäänsä olisivat jo aikaa sitten kuolleet. Onhan kristitylläkin sentään jonkinlainen käsitys oikeasta ja väärästä.”

Samaa voi sanoa koko ihmiskunnan historiasta. Jos se todella olisi vain kertomus yhä uusista hirvittävyyksistä ja luisusta kohti väistämätöntä maailmanloppua, niin olisimme jo aikaa sitten kuolleet.

Mutta meillä on käsitys oikeasta ja väärästä, ja siksi maailman kaikista ongelmista huolimatta yhä useammat ihmiset elävät yhä parempaa, vapaampaa ja onnellisempaa elämää.

Ymmärrämme maailmaa yhä paremmin, ja voimme siksi myös löytää yhä parempia ratkaisuja sen ongelmiin.

Valot ja varjot

Tämä ei ole perusteetonta optimismia.

Menneinä aikoina hallitsijan tärkein tehtävä oli käydä oman mielensä mukaisia sotia. Alamaisten ainoa tehtävä oli maksaa veroja sodankäynnin ylläpitämiseksi – ja tietysti kuolla sodissa.

Niinpä sotiminen oli loputonta, ja niin veristä että historian vallanpitäjien joukossa tsaari Vlad I olisi ollut varsinainen rauhan ruhtinas. Se ei anna Vladimir­ Putinin tekoja anteeksi, mutta rohkaisee meitä uskomaan, että hänkin on vain ohimenevä ongelma; jäänne menneestä, ei merkki tulevasta.

Yhä useamman mielestä sota ei ole enää normaalia ja hyväksyttävää, jopa tavoiteltavaa ja miehekkään ylvästä puuhaa.

Ihana Joni Mitchell lauloi aikanaan:

Jokaisessa kuvassa on varjonsa /

mutta siinä on myös valon lähteensä.

Ukrainan sodan varjojen keskellä Webbin ensimmäinen kuva muistuttaa meitä kyvystämme kurkottaa kohti valoa ja sen lähdettä.

Lue kaikki Esko Valtaojan kolumnit tästä!