Puhdas ympäristö ei ole itsestäänselvyys – Jenni Haukio: ”Osallistumme itsekin roskien keräilyyn lähiympäristössämme”

”Viime viikolla keräsimme vain puolen tunnin ajassa rannalta kolme suurta pussillista roskaa”, Jenni Haukio kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Valtiotieteiden tohtori, runoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio pohdiskelee Suomen ihmeitä ja ilmiöitä.

"Viime viikolla keräsimme vain puolen tunnin ajassa rannalta kolme suurta pussillista roskaa", Jenni Haukio kirjoittaa.
Teksti: Jenni Haukio

”Jokainen kevät nostaa silmiini kyynelet ilosta, koska tämä maa on niin kaunis.”

Näin kirjoittaa runoilija Eeva-Liisa Manner säkeissään ja kiteyttää samalla monen meistä tunnot juuri näinä viikkoina. Vain muutamissa ohitse kiitävissä päivissä koko luonto kokee täydellisen muodonmuutoksen, mikä on aina yhtä ihmeellistä seurattavaa.

Ensin lähtevät lumet ja jäät, sitten nousevat kevään ensimmäiset kukat, ja nopeasti koko ympäristömme helähtää hehkumaan vihreää ja uutta kasvua. Myös äänimaisema hurmaa, kun linnut järjestävät mitä upeampia konsertteja niin aamuin kuin illoin.

Keväällä kaiken liikenevän vapaa-ajan haluaakin viettää ulkona, koska seurattavaa ja nautittavaa on niin runsaasti.

Roskien keräily kannattaa

Parhaillaan Yleisradio yhteistyökumppaneinaan yli 170 kuntaa tai kaupunkia sekä joukko järjestöjä kampanjoi teemalla ”Miljoona roskapussia – poimi roskat reitiltäsi”. Kaksi kuukautta kestävissä koko Suomen yhteisissä siivoustalkoissa pyritään keräämään jopa miljoona pussia roskia pois luonnosta.

Minulla on ilo toimia kampanjan suojelijana, ja koko perheen voimin osallistumme itsekin roskien keräilyyn lähiympäristössämme. Esimerkiksi merenrannat täyttyvät keväisin melkoisesta määrästä mitä erilaisinta jätettä.

Viime viikolla keräsimme vain puolen tunnin ajassa rannalta kolme suurta pussillista roskaa. Yleisimmät löydöt olivat käytettyjä maskeja ja ruokapakkausten kääreitä, mutta löysimme myös vettyneen tyynyn, kanisterin ja leluja.

Ympäristöön päätyvien roskien valikoima on mitä erikoisin. Sitäkin tärkeämpää itse kunkin olisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikki jätteet varmasti toimitamme asianmukaisesti kierrätykseen.

Luonto on kansallisaarre

Keväällä tuntee aina suurta kiitollisuutta siitä, että saa elää neljän vuodenajan ja puhtaan ympäristön maassa. Se ei ole itsestäänselvyys etenkään ilmastonmuutoksen ajassa. Luonto on meille suomalaisille kansallisaarre. Se on yhteinen olohuoneemme, jonka suojeleminen ja siistinä pitäminen kuuluu jokaiselle.

Kun liikumme päivittäin lähiympäristössämme, on varsin pieni vaiva kerätä reitillämme vastaan tulevat roskat. Mitä useampi tähän työhön osallistuu, sitä viihtyisämpi kesä meillä on edessämme. Myös luonnoneläimet kiittävät, kun niille usein jopa hengenvaaralliset jätteet ovat poissa.

Monelle suomalaiselle kevät alkaa vapusta, jota jokaisessa perheessä vietetään omanlaisineen perintein. Itse olen aina kokenut vapun ennen kaikkea lasten ja ylioppilaiden juhlana, johon liittyvät ystävät sekä iloinen mieli säästä riippumatta – simaa ja munkkeja toki unohtamatta.

Historiatiedot kertovat ylioppilaiden juhlineen kevään tuloa jo 1800-luvulla, jolloin riennot vielä ajoittuivat toukokuun 13. päivään eli Flooran päivään. Floorasta mieleen tulevat kukat, jotka kevään säkenöivässä valossa näyttäytyvät lähes taianomaisina.

Kun on nähnyt ensimmäisen keltaisen leskenlehden kurkistavan lehtikasan seasta, voi vasta todeta kevään alkaneen. Sitä hetkeä odotellessa – mitä riemukkainta vappua itse kullekin!

Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit tästä!

X