Jenni Haukio uskoo positiivisuuteen: ”Nauru antaa voimaa kohdata asioita”
”Monien tervaskantojen salaisuutena onkin juuri loppumaton positiivinen elämänasenne ja hyviin asioihin keskittyminen katkeruuden kantamisen sijasta.” Jenni Haukio kirjoittaa Seuran kolumnissa.
Valtiotieteiden tohtori, runoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio pohdiskelee Suomen ihmeitä ja ilmiöitä.
Sydäntemme kansallisrunoilija Eeva Kilpi on kokoelmassaan Animalia (1987) kirjoittanut:
”Ei surra liikaa. Ollaan kohtalaisen hyvällä tuulella. Eletään se hetki mikä voidaan sellaisena kuin se tulee. Ei elämässä muuhun pysty, paitsi että voi tehdä toisen iloiseksi.”
Näihin sanoihin sisältyy syvää viisautta, humaania elämänymmärrystä ja hyviin tekoihin kannustavaa lähimmäisenrakkautta. Kirjallisuuden säkeiden voimaa vaikuttavimmillaan.
Ei elämässä muuhun pysty, paitsi että voi tehdä toisen iloiseksi. Viime viikot koronakriisin kurimuksessa ovat tehneet näistä sanoista enemmän totta kuin kenties koskaan aiemmin meidän maailmanaikanamme. Pienistäkin ahdistusta keventävistä, mietteet hetkeksi toisaalle vievistä ja iloa tuottavista sanoista on tullut niitä kaikkein tärkeimpiä. Huumori ja hyväntuulisuus ovat nyt arjen korkeinta pääomaa.
Huumorintaju on tunnetusti elintärkeä selviytymiskeino elämän vaihtelevissa tilanteissa. Kun kaikki joskus menee pieleen raskaimman kautta, voi ainoana, edes hetkellisenä helpotuksena olla saada nauraa jollekin asialle.
”Nauru pidentää ikää – pessimisti ei pety”
Suomen Mielenterveys ry:n mukaan nauru antaa voimaa kohdata asioita ja kykyä ihmetellä elämän kummallisuuksia. Juuri näin. Hämmennys ja vieroksuntakin voivat huumorin kautta parhaimmillaan muuttua leppoisaksi hyväksynnäksi.
Naurulla on myös konkreettisia hyvinvointivaikutuksia – se vahvistaa immuunijärjestelmää, laukaisee jännitystä, vähentää kipua ja suojelee stressin haitoilta. On myös laajasti tunnettu tosiasia, että nauru pidentää ikää – pessimisti ei pety, mutta saattaa elää lyhyemmän elämän. Monien tervaskantojen salaisuutena onkin juuri loppumaton positiivinen elämänasenne ja hyviin asioihin keskittyminen katkeruuden kantamisen sijasta.
”Pessimisti ei pety, mutta saattaa elää lyhyemmän elämän.”
Vaikka joskus ainoa keino hallita pelkoja ja ahdistavia tilanteita onkin lähestyä niitä huumorin keinoin, voi hyvääkin tarkoittava vitsi olla kuin kaksiteräinen miekka, joka yhtäällä rakentaa ja toisaalla rikkoo. Naurattaa yhtä, loukkaa toista. Toinen rakastettu runoilija, Helena Anhava kirjoittaa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa -kokoelmansa (1971) nimikkorunossa:
”Te nauratte ja taputatte niin omituisissa kohdissa, että se panee höristämään korvia.”
Huumorin suhteen on yhtä monia erilaisia mieltymyksiä kuin on musiikin tai minkä tahansa subjektiivista tulkintaa edellyttävän lajin suhteen.
Nauru vahvistaa immuunijärjestelmää, laukaisee jännitystä, vähentää kipua ja suojelee stressin haitoilta. Kuva: istockphoto
Samaisen Jos me olimme harhaanjohdettu sukupolvi -runon kertojaääni kysyy:
”Oletteko koskaan tavanneet ihmistä, jonka mielen päällä on ylikäymätön murhe?”
Tämän kysymyksen voimme edelleen esittää itsellemme, mutta valitettavasti emme kaikkia lähimmäistemme murheita tule koskaan perimmiltään tuntemaan.
Päinvastoin tulee mieleen klovnin kyyneleet -efekti; usein on jopa niin, että joukon hauskin saattaakin syvällä sisimmässään olla se kaikkein surullisin.
Vaikka emme siis välttämättä tunne toinen toistemme kipeitä kohtia, voimme yrittää välttää vitsailemasta sellaisilla asioilla, joihin potentiaalisesti sisältyy vakavia herkkyyksiä.
Paras huumori on sellaista, joka ei koskaan unohda runoilija Anhavan viisasta toteamaa: ”…murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa siitä, minkä yli hänen on vaikea käydä”.
Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit tästä.