Jenni Haukio perää vastuullisuutta verkko-ostoksiin: ”Olisiko mahdollista olla vain yksinkertaisesti ostamatta – tai tilaamatta tuhansien kilometrien päästä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Seuran kolumnisti Jenni Haukio.
© Paula Kukkonen
"Verkkokaupan ympäristövaikutuksia kuluttajakunnassa pohditaan aktiivisesti eli mainittua huonoa ekologista omatuntoa potevien joukko on suuri", Jenni Haukio kirjoittaa Seuran kolumnissa.

Yritin hiljattain löytää kivijalkakaupoista, niin erikoistuneista kuin myös yleistavarataloista kehystä julisteelle koossa 40×60 cm. Ei kerta kaikkiaan löytynyt – ja aikaahan tuossa turhaksi osoittautuneessa kiertelyssä vierähti useamman tunnin verran viikonlopusta. Ajo- ja kävelykilometrejäkin kului. Mikäköhän oli seikkailun hiilijalanjälki?

Verkkokaupasta tuote löytyi myöhemmin helposti, muutaman minuutin selailun ja klikkailun jälkeen. Kun aika on meille kaikille kallisarvoista ja kiireet painavat, osaa verkkokaupan kätevyyttä ja valikoimien rajattomuutta todellakin arvostaa. Kuinka helppoa ja vaivatonta sekä useasti myös edullisempaa.

Kun sitten myöhemmin kävin hakemassa postipaketin, oli kehyksen ympärillä sen kokoon nähden suhteettoman kookkaassa laatikossa olleen pakkausmateriaalin määrä hätkähdyttävä. Kun katsoi kehyspaketin jälkeensä jättämää valtavaa läjää pahvia, paperia ja muovipehmusteita, tuli vääjäämättä mieleen, olisiko tästä hankinnasta syytä tuntea huonoa ekologista omatuntoa. Toki osan materiaaleista pystyy kierrättämään, mutta silti.

Lentorahtina ja kuinkahan pitkän matkan vielä autoteitsekin oli tätä vaatimatonta kehystä kuljetettu kohti määränpäätään.

Siihen kun suhteuttaa, jäi kaupungilla kiertelyni sittenkin vähäisemmäksi vaikutuksiltaan.

Verkko-ostokset ja niiden ympäristövaikutukset

Kaikkein olennaisinta on katsoa kriittisesti kulutuksen määrää.

Verkko-ostokset houkuttelevat muun muassa niiden helppouden vuoksi. ”Kaikkein olennaisinta on katsoa kriittisesti kulutuksen määrää”, Jenni Haukio muistuttaa. © istockphoto

Verkko-ostamisen suosio kasvaa kasvamistaan, jo yli 85 prosenttia suomalaisista tekee ostoksia verkossa, useasti myös ulkomaisissa verkkokaupoissa. Ahkerimmin tilataan Kiinasta, Saksasta, Britanniasta ja Ruotsista. Tyypillisesti ostetaan vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa sekä kosmetiikka- ja terveystuotteita.

Verkkokaupan ympäristövaikutuksia kuluttajakunnassa pohditaan aktiivisesti eli mainittua huonoa ekologista omatuntoa potevien joukko on suuri. Kansainvälisen postialan järjestön tutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö olisi valmis maksamaan verkko-ostoksensa hiilineutraalista toimituksesta 0,10 euroa samoin kuin pakkauksen ympäristöystävällisyydestä.

Moni haluaisi suosia kivijalkakauppaa, koska kaupunkikeskustojen ei toivota autioituvan kauppojen kadotessa verkkoon. Mahdollisuus yksilölliseen, henkilökohtaiseen palveluun sekä ylipäätään ihmiskontaktit ja ostamisen nopeus ovat vain harvoja monista syistä suosia perinteistä kauppaa.

Verkkokauppa toki kehittää palvelujaan koko ajan, mutta maantieteellisiä etäisyyksiä se ei kykene koskaan poistamaan. Tavaran rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa yksittäispakkauksissa yksittäisille ostajille on ristiriita, jonka ylittäminen on mahdotonta. Jos kuluttaja saa mahdollisuuden kompensoida ostoksensa hiilijalanjälki rahallisesti, se on merkittävä askel, mutta perimmäinen dilemma jää silti ratkaisematta.

Loppujen lopuksi tosiasia on, että kaikkein olennaisinta on katsoa kriittisesti kulutuksen määrää ylipäätään. Kysyä itseltään, tarvitsenko todella tätä ja tätäkin tuotetta vai olisiko mahdollista olla vain yksinkertaisesti ostamatta. Olisiko mahdollista olla tilaamatta tuhansien kilometrien päästä.

Ennen kuin maailma hukkuu tavaraan.

Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit.

Lue myös: Verkkokaupasta tuttu hävikki-ilmiö piinaa kirjastoja: Valtava määrä varattuja opuksia rahdataan turhaan kirjastosta toiseen

X