Jenni Haukion kolumni: ”Mitä kerron lapselleni, jos hän kysyy, miksi joulua oikeastaan vietetään?”
Valtiotieteiden tohtori, runoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio pohdiskelee Suomen ihmeitä ja ilmiöitä.
Joulu on aikaa, jolloin luodaan ihmiselämän kenties jopa pysyvimpiä ja rakkaimpia muistoja. Onnelliset, tunnerikkaat ja hyvän mielen värittämät lapsuuden joulut säilyvät mielessä läpi elämän. Niiden muisteleminen suorastaan säteilee ihmeellistä hyvyyden voimaa suoraan sydämeen vielä vuosikymmentenkin jälkeen, kun ajatuksissa palaa menneiden joulujen lämpöön.
Moni omien lapsuusvuosieni jouluperinteistä kytkeytyi suoraan tai epäsuorasti kristilliseen traditioon. Tiedettiin, miksi joulukuusen latvaan laitettiin se kaikkein kirkkain tähti. Tiedettiin, kenen syntymän juhlaa jouluaattona vietettiin, ja mistä kertoivat tuttujen joululaulujen sanat.
Kun seuraa suomalaisen joulunvieton maallistumista sekä etenkin lapsille ja perheille suunnattujen joulutapahtumien muutosta yhä kauemmas perinteisestä, tulee vääjäämättä pohtineeksi myös omaa henkilökohtaista suhdettaan jouluun.
Mitä joulu minulle merkitsee, miksi se on minulle tärkeä? Miksi haluan juhlia joulua? Mitä kerron lapselleni, jos hän kysyy, miksi joulua oikeastaan vietetään? Millaisia vanhoja perinteitä haluan siirtää eteenpäin ja mistä mahdollisesti päästää irti?
Mitä joulu oikein merkitsee?
Tapakulttuurin murroksessa moni kokee hämmennystä, kun tuttu ja totuttu vähitellen katoaa joulunvietosta. Kun kaikki kulttuuriperintöömme laajemminkin liittyvä kristillinen on häivytetty pois, mitä jää jäljelle? Talven juhla, jota jokainen voi viettää haluaminsa tavoin ja symbolein? Vai jokaisen itse mieluisakseen tuunaama loppuvuoden karnevaali? Onko meillä kymmeniä juhlasalien ovia, joista käydessään voi valita kymmenistä eri ”joulunvieton” tavoista?
Uskonnonvapaus, uskonnottomuuden vapaus ja ylipäätään jokaisen ihmisen vakaumuksen kunnioittaminen ovat yhteiskuntamme erottamattomia perusarvoja, joita tulee vaalia – siitä tuskin kukaan on eri mieltä.
Maallistumisen nopeus pohdituttaa
Meidän, joita joulun maallistumisen nopeus silti pohdituttaa, on hyvä muistaa, ettei kukaan estä viettämästä juuri niin perinteistä joulua kuin haluaa. Paluuta menneisyyteen ei ole, mutta tulevaisuuden luomisessa jokaisella meistä on oma vapautemme.
Vaikka kristilliset joulunäytelmät seimeineen lienevät jo suurimmassa osassa päiväkoteja ja kouluja historiaa, on jokaisesta perheestä itsestään kiinni, pitääkö yllä oman kirkkokuntansa pyhän kertomuksen mukaisia jouluperinteitä vai ei.
Omalle lapselle joulusta on yhä lupa kertoa juuri se, minkä oikeaksi katsoo. Kotona saa yhä halutessaan laulaa: ”Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan.”
Lue kaikki Jenni Haukion kolumnit täältä.