Arkhimedeksiä Suomesta

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Paula Kukkonen

Jokainen tuntee suomen kielen virkettä ”Olen löytänyt sen!” vastaavan lausahduksen ”Heureka!”, mutta harvempi sen alkuperää. Kerrotaan, että huudahduksen ensimmäinen esittäjä olisi ollut kreikkalainen filosofi ja fyysikko Arkhimedes, joka kylpyyn astuttuaan huomasi vedenpinnan samalla nousevan. Oivallus kertoi tiedemiehelle syrjäytetyn veden tilavuuden vastaavan vedenpinnan alaisen ruumiinosan tilavuutta. Edellytyksenä keksinnölle oli tietynlainen ihmistyyppi, joka havainnoi maailmaa pohtien jatkuvasti asioiden ja ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

 

Amerikkalainen tositelevisio-ohjelma Leijonan luola heijastelee keksinnön syntymisen logiikkaa viihteellisellä tavalla. Ohjelmassa ihmiset hakevat rahakkaiden sijoittajien tukea yritystoiminnalleen, joka tyypillisesti kiteytyy johonkin yhteen tuotteeseen, jota asianomaiset itse pitävät ainutlaatuisena. Olivatpa jaksot sitten käsikirjoitettuja tai eivät, niistä käy hyvin ilmi, kuinka yritystoiminta ruohonjuuritasolla viriää. Havaitaan jokin arkipäiväinen ongelma, haetaan siihen apua markkinoilla jo olevista tuotteista ja kun siinä ei onnistuta, kehitellään ratkaisu itse.

 

Eräässä jaksossa esiteltiin auton etupenkkien väliin aseteltava suojus, joka estää esineiden putoamisen ajon aikana auton lattialle tai penkkien väliin. Sellaiselle olisi minullakin ollut jokin aika sitten käyttöä, kun nenäliinaa takin taskusta hamutessani tempaisin samalla taskussa olleen luottokorttini auton keskikonsolin rakenteisiin. Se, kuinka monesta härvelistä lopulta syntyy kannattavaa yritystoimintaa, on kuitenkin eri asia kuin arkinen ongelmanratkaisu. Tuskinpa tuosta suojuksestakaan mitään suurta rahasampoa keksijöilleen kehkeytyi.

 

Myös Suomella on satavuotisen historiansa saatossa ollut monia omia arkhimedeksiä. Osa menestystarinaamme ovat erilaiset keksinnöt, joiden pohjalta on rakennettu kukoistavaa liiketoimintaa. Heureka!-huudahduksen voi kuvitella olleen symbolista arkipäivää esimerkiksi matkapuhelinyhtiö Nokian tutkimus- ja tuotekehitysyksiköissä 1990-luvulla. Sitä se on varmasti myös tänä päivänä maailmanlaajuista menestystä niittävissä peliyhtiöissä.

 

Suomalaiset ovat keksijäkansaa, mikä käy ilmi niin Euroopan patenttiviraston kuin oman Patentti- ja rekisterihallituksemmekin hakemusmääristä. Asukaslukuun suhteutettuna olemme keksintöjen määrässä Euroopan kärkeä. Luovuus ja kekseliäisyys ovat osa DNA:tamme. Luulen, että lähes jokaisen suvusta löytyy vähintään yksi autotallissa tai työhuoneellaan nikkaroiva tai pohdiskeleva pellepeloton, jolta ratkaisuja erilaisiin pulmiin syntyy kuin liukuhihnalta.

 

Uskomattoman moni tuiki tarpeellinen, kaikkien tuntema ja maailmallekin levinnyt tuote on suomalaisen älypääoman tuotosta. Suomalaisia keksintöjä ovat esimerkiksi ABLOY-lukko, ksylitoli, astiankuivauskaappi, heijastin, sykemittari sekä kolesterolia vähentävä margariini. Kaikista näistä arkhimedesmäisen nerokkaista oivalluksista voimme kansakuntanakin olla ylpeitä. Ennen kaikkea tietenkin äitiyspakkauksesta, jonka pahvilaatikossa moni tulevaisuudenkin keksijöistä viettää elämänsä ensimmäisiä öitä.

X