Tasavalta Baikaljärven etelä- ja itäpuolelta nousi maailmankartalle – ”Olitko ennen Ukrainan sotaa kuullut Burjatiasta tai burjaateista?”

”Tähdennettäköön, että takavuosien Borat-elokuvalla ei ole mitään tekoa Burjatian kanssa”, Koikkalainen kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

"Tähdennettäköön, että takavuosien Borat-elokuvalla ei ole mitään tekoa Burjatian kanssa", Koikkalainen kirjoittaa.
Teksti: Koikkalainen

Koikkalainenkin on vuosi­kaudet hokenut päntiönään, että sodista ei ole mitään hyvää kerrottavaa. Ukrainan sotakaan ei ole tilannetta muuttanut: sodat ovat ihmiskunnan suurin vitsaus.

Kummallisinta sodissa on se, että niistä ei voi syyttää ketään muuta kuin – ihmistä.

Kun hakemalla hakee, niin jotain hyvääkin sentään ­löytyy. Sodat nostavat esille ­aivan uusia paikannimiä ja jopa kokonaisia kansoja.

Vai olitko sinä muka ennen Ukrainan sotaa kuullut Burjatiasta tai burjaateista?

Burjatia on tasavalta – Mongolikansan lukumääräksi kerrotaan 360 000

Koska perusasiat eivät vuosikymmenienkään ­aikana muutu, niin Koikkalainen ­lainaa nyt Otavan Tietosanakirjaa. Se on painettu Keuruulla 2002.

”Burjatia, tasavalta Venäjällä Baikaljärven etelä- ja itäpuolella. 351 300 neliökilometriä. 1,03 milj. as. (2000). Pääkaupunki Ulan-Ude. Venäläisiä 70 %, burjaatteja 24 %. Ruskohiiltä, ASNT 1923–90 (v:een 1958 Burjatia-Mongolia).”

Burjaateista tietokirja kertoo, että he ovat mongolikansa Venäjällä Baikaljärven ympärillä. Burjaattien lukumääräksi kerrotaan noin 360 000.

Voi siis sanoa, että Itä-Siperiassa Mongolian tuntu­massa asustaa noin Suomen kokoi­sella alueella miljoona ihmistä, joista kolmannes on burjaatteja. Väkiluku on laskeva, asema Venäjän takamaana pysyvä.

Varmuuden vuoksi tähdennettäköön, että takavuosien Borat-elokuvalla ei ole mitään tekoa Burjatian kanssa.

”Sota on ollut köyhän tasavallan nuorten miesten pelastus”

Putinin suuresta isänmaallisesta erikois­operaatiosta on tihkunut tietoja, että pahim­piin paikkoihin on ­lykätty ­ennen kaikkea ­Venäjän vähem­mistökansojen edustajia kuten burjaatteja ja tšetšeenejä. He ovat myös kärsineet lukumääräänsä nähden kaikkein pahimmat tappiot.

Moni burjaatti on kohdannut matkansa pään Ukrainan horisonttiin katoavilla mustan mullan pelloilla. Lasittunein silmin hän katsoo nyt vieraan maan tähtitaivaalle.

Burjaattien sotainto ei ole laantunut. Sota on ollut köyhän tasavallan nuorten miesten pelastus. Kun muita töitä ei ole, he ovat lähteneet Ukrainaan. Matka on ollut ensimmäinen ulkomaanmatka niin kuin kersantti Urho Hietasellekin vuonna 1941.

Ukrainan palkkataso on Burjatiaan verrattuna ruhtinaallinen. Tuntuvat lisäedut ovat edellyttäneet omatoimisuutta: koti-Burjatiaan on kulkeutunut monenlaista sotasaalista. Kysyttyjä ovat olleet niin jääkaapit kuin erilainen elekroniikkakin.

Moni ei ole koskaan palannut Aasian-kotiinsa. He ovat kadonneet.

Kuolleista onnekkaimmat ovat kotiutuneet sinkkiarkussa. He ovat täyttäneet B­urjatian hautausmaat.

Ja sota Ukrainassa vain ­jatkuu.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!

Lue myös: Venäläisten sadismi yllätti sotahistorioitsija Antony Beevorin: ”Mikään maa ei ole oman menneisyytensä vanki yhtä paljon kuin Venäjä”

X