Ruikonperä hiljeni, mutta sodan melske ei

Kevät saa, mutta eipä tässä mainittavaa uutta. Alaspäin on suunta.

Ukrainassa sotatilanne on puolustuksen kannalta pahentunut. Rautaa pitäisi roudata rajalle niin paljon kuin sitä vain riittää, mutta ei ole roudattavaa.

Tahto on luja, mutta kättä pidemmästä ankara pula.

Rankkaa puolustussotaa käyvän maan ase- ja ammustäydennykset ovat olleet lähes jäissä.

Apu Euroopasta ei riitä, ja apu rapakon takaa Yhdysvalloista tökkii.

Ukraina on välikädessä. Suurimman tukijan avuista on tullut sisäpoliittisista syistä kiistakapula.

Eliitti ei rämmi juoksuhaudoissa

Venäjälläkin tökkii, mutta sillä ei ole mitään merkitystä.

Koko maa ja sen yli 140-miljoonainen kansa on valjastettu vain erityisoperaation tarpeita varten.

Siinä ei kysytä, mitä huonosti suunniteltu seikkailu maksaa tai mitkä ovat siitä  omalle maalle ja omille kansalaisille aiheutuneet vahingot ja kärsimykset.

Eliittiä ne eivät koske. Se voi paksusti.

Suomen talous sakkaa, muutoksia parempaan ei ole näköpiirissä. Päinvastoin. Epävarmuus vain jatkuu – ja näköalattomuus. Uskokin horjuu.

Uusi presidentti Alexander Stubb sentään aloittelee virassaan.

Saarikko ja Henriksson väistyvät

Eurovaalit odottavat kesäkuussa. Siirtoja tehdään niiden alla.

Keskustan ja ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajat Annika Saarikko ja Anna-Maja Henriksson ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä sivuun.

Kenttä on vapaa alkukesän puoluekokouksille ja uusille puheenjohtajille.

Saarikon eroilmoitus oli yllätys, Henrikssonin ilmassa.

Politiikka on joskus hätähisten hommaa.

Taisi mennä vain varttitunti, kun ensimmäiset ehdokkaat jo ilmoittautuivat kisaan. Suurin huoli tuntui olevan se, että he eivät olleet muistaneet kertoa aikeistaan kotiväelle. Hyvä olisi.

Jaakko Teppo valitsi oman tiensä

Suruviestejä putoilee.

Ruikonperä hiljeni. Kuplettimestari Jaakko Teppo, 71, on poissa.

Syrjäisen maaseudun osuvasta kuvaajasta tuli koko kansan tuttu. Omintakeisesti ja jäljittelemättömästi hän kertoi, mitä pieneläjille nyt oikeasti kuuluu.

Se kolahti. Kun tietää, mistä on kysymys, ja kun asiansa huumorilla tuo esille, kenelläkään ei ole siihen huomauttamista.

Jaakko Teppo löysi oman tiensä jo varhain.

Hän kuului kansan joukkoon ja kansan parissa hän myös viihtyi, vaikka leipä oli lujassa, keikkoja liikaa ja paikasta toiseen resuajan ammatti raskas.

Paljon tuli, paljon meni tien päällä. Terveyskin.

Päivääkään ei koneinsinööri tehnyt niitä töitä, joita varten oli koulunsa käynyt.

Kuplettimestari valitsi oikein. Hän kuunteli sydämensä ääntä.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.