Miksi jihadistit pitäisi viedä Mekkaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura

Pyhiinvaellus Mekkaan, eli hajj, on yksi islamin viidestä peruspilarista. Jokaisen pyhiinvaellukselle kykenevän muslimin velvollisuus on tehdä se kerran elämänsä aikana, ja se on miljoonien muslimien harras toive. Kuukauden kestävän pyhiinvaelluksen aikana Mekkaan kerääntyy yli kaksi miljoonaa muslimia suorittamaan uskonnollisia rituaaleja ja ylistämään Jumalaa.

Terrorismi- ja jihadismikeskustelun näkökulmasta Mekan pyhiinvaelluksessa on yksi varsin huomionarvoinen piirre. Pyhiinvaellus on nimittäin hyvin rauhanomainen tapahtuma. Perinteisesti Mekassa ei ole saanut kantaa asetta, ei käyttää vihaisia sanoja eikä vahingoittaa edes kärpästä.
Jättimäinen tapahtuma kerää paikalle toki fanaattisia ryhmiä rekrytoimaan uusia jäseniä, mutta ylivoimaiselle valtaosalle pyhiinvaelluksen ydin on uskonto, ei politiikka.

Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan pääse Mekkaan. Esimerkiksi Pakistanista olisi tulijoita enemmän kuin Saudi-Arabialla on viisumeita jaettavaksi, ja viisumin saajat valitaan yksinkertaisesti arpomalla. Tämä järjestelmä on mahdollistanut kiintoisan vertailevan tutkimuksen siitä, millä tavalla pyhiinvaellukselle osallistuminen – ja sen rauhanomainen sanoma – vaikuttaa muslimien asenteisiin.

Amerikkalaiset tutkijat jäljittivät Pakistanissa 1600 henkilöä, jotka olivat pyrkineet pyhiinvaellukselle vuonna 2006. Puolet heistä oli saanut viisumin ja puolet ei. Tutkijat selvittivät heidän mielipiteitään ja asenteitaan koskien uskonnollisia rituaaleja, naisten asemaa, toisia muslimimaita ja muita uskontoja.

Vastausten perusteella Mekassa käynti teki ihmisistä maltillisempia ja suvaitsevaisempia. Mekan kävijöillä asenteet islamin toisia koulukuntia kohtaan olivat selvästi suvaitsevaisempia kuin niillä, jotka eivät päässeet Mekkaan. Tämän lisäksi Mekan kävijöiden asenteet ei-muslimeja kohtaan olivat maltillisempia. He olivat vertailuryhmää todennäköisemmin esimerkiksi sitä mieltä, että kaikki uskonnot voivat elää harmoniassa toistensa kanssa.

Mielenkiintoisesti pyhiinvaellukselle osallistuneet olivat suvaitsevampia myös naisten asemaa koskevissa kysymyksissä. He olivat enemmän huolissaan naisiin kohdistuneista rikoksista Pakistanissa, ja harvempi heistä ajatteli, että miehet ovat älykkäämpiä kuin naiset. Mekassa miehet ja naiset rukoilevat rinnakkain, kun taas monet eivät omassa kotimaassaan voi tehdä näin.

Tutkimus on vuodelta 2008, mutta samanlaisia tuloksia on saatu toisessa, tuoreemmassa tutkimuksessa. Siinä tutkimuksen kohteena olivat Pohjois-Kaukasiassa elävät muslimit. Tässäkin tutkimuksessa Mekassa käyneet olivat suvaitsevaisempia ei-muslimeja kohtaan.

Pyhiinvaellus Mekassa on suuri kieli-, uskonto- ja kulttuurikylpy. Siellä shiiat ja sunnit, afrikkalaiset ja intialaiset, miehet ja naiset ja nuoret ja vanhat rukoilevat kylki kyljessä yhteistä Jumalaa ja osoittavat ystävyyttä, vieraanvaraisuutta ja hyvää tahtoa toisilleen. Olisi ihme, jos tällainen ei tartuttaisi osallistujiin itseensäkin jotakin hyvää tahtoa kotiin asti vietäväksi.

Tarinan opetus lienee siinä, että sillä on väliä, mitä ympäristössä ajatellaan. Jos ympäristö  on uhkaava,  vihamielinen tai välinpitämätön, voimme olla varmoja, että jotkut muslimit löytävät kutsumuksensa fanaattisista ryhmistä ja niiden opetuksista. Mutta jos ympäristö osoittaa ystävyyttä ja hyvää tahtoa, ja yhteisö puhaltaa yhteen hiileen, voisi kuvitella, että radikalisoitumisen riski laskee.

Olisiko siinä hyvä tie eteenpäin?

X