Kassilohi – kuuroksi kasvatettu

Jaa kaverilleTilaa Seura

Oletko syönyt hiljan norjalaista kassilohta? Tuskinpa tiesit, että eläessään syömäsi kala on todennäköisesti ollut puolikuuro.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lohien kuulo-ongelmilla vaikuttaa olevan suora yhteys niiden teolliseen kasvatukseen. Mitä nopeammin lohet kasvavat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä niille kehittyy kuulo-ongelmia.

Melbournen yliopiston tutkijoiden mukaan viljelylohien kuulo-ongelma on kuvattu jo 1960-luvulla. Tähän asti ei kuitenkaan ole tiedetty, kuinka yleistä se on. Journal of Experimental Biology -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa tätä selvitettiin tutkimalla otoliitteja yli tuhannesta viljelylohesta eri puolilta maailmaa – Norjasta Chileen ja Australiasta Skotlantiin.

Otoliitit ovat korvassa sijaitsevia pieniä mineraaleja, jotka toimittavat kalalla samaa virkaa kuin ihmisellä korvan luut – eli niiden avulla kala kuulee.

Tutkimuksen yllättävä havainto oli, että huikeat 95 prosenttia kaloista, joista otoliitit oli otettu, olivat puolikuuroja. Tutkijat kuitenkin arvioivat varovammin, että noin puolet maailman viljelylohista olisi huonokuuloisia.

Tutkijat onnistuivat myös selvittämään, miksi viljelylohella on niin paljon kuulo-ongelmia. Vastaus on yksinkertaisesti kasvunopeus. Jos lohi kasvaa nopeasti, otoliittien rakennusaineet muuttuvat. Normaalisti otoliittien perusmineraali on aragoniitti, mutta nopeakasvuisilla lohilla se korvautuu keveämmällä ja epävakaammalla vateriitilla.

Aragoniitin korvautuminen vateriitilla johtaa kuulonalenemaan.

Tutkijat havaitsivat, että nopeakasvuisilla lohilla oli kolme kertaa enemmän vateriittia kuin hitaimmin kasvavilla – vaikka kalat muuten olisivat olleet samanikäisiä.

Tutkijat pohdiskelevat myös sitä, voivatko kuulo-ongelmat vaikuttaa lohien suojelupyrkimyksiin. Monissa maissa uhattuja lohikantoja koetetaan elvyttää kasvattamalla poikasia viljelyaltaissa ja vapauttamalla ne sitten luontoon. Jos poikaset kasvatusoloissa kuitenkin kasvavat liian nopeasti, niille saattaa kehittyä kuulo-ongelmia, ja näin niiden mahdollisuudet selvitä luonnossa ovat vähäiset. Tällöin suojeluohjelmiin sijoitetut miljoonat olisivat hukkaan heitettyä rahaa.

X