Herkkä iho tuntuu vaivaavan suurta osaa suomalaisista. Mitä asialle voi tehdä?

Käsitys suomalaisista herkkäihoisena kansana juontuu varmaankin siitä, että jopa yli puolet suomalaisista naisista mieltää ihonsa herkäksi”, sanoo iho- ja kosmetiikkaneuvoja Merike Laine Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksestä.

Hän muistuttaa, että herkkää ihoa ei voi mittareilla mitata tai testeillä testata, joten oma kokemus ihon herkkyydestä reagoida erilaisiin ärsykkeisiin määrittelee herkän ihon.

”Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään kuviteltu asia, vaan toisilla iho reagoi toisia herkemmin. Herkän ihon taustalla voi olla myös ihosairaus, kuten atooppinen ekseema, seborrooinen ekseema tai ruusu- finni”, Merike Laine jatkaa.

Ilman herkän ihon testiä ja käsitteen lievästä epämääräisyydestä johtuen on vaikea arvioida, onko herkkisten määrä lisääntynyt.

”Herkästä ihosta puhutaan entistä enemmän, ja kosmetiikanvalmistajatkin ovat reagoineet tähän tuomalla markkinoille yhä enemmän herkän ihon tuotteita. Tietoisuuden lisääntyessä myös itsensä herkkäihoiseksi kokevien määrä lienee lisääntynyt”, Laine arvioi.

Joka tapauksessa herkkä iho reagoi herkästi erilaisiin ärsykkeisiin, kuten kosmetiikkatuotteisiin, lämpötilan muutoksiin ja vaatteiden materiaaleihin. Oireet voivat olla esimerkiksi punoitusta, kirvelyä ja kutinaa.

”Vaikka iho ei kestäisikään kaikkia niin sanottuja ryppyvoiteita, ei syytä huoleen. Tärkeintä ihon hoidossa ja ihon ennenaikaisen vanhenemisen estämisessä on ihon suojaaminen liialliselta auringonvalolta, omalle iholle sopivien hoitotuotteiden käyttäminen ja terveet elämäntavat. Esimerkiksi tupakanpoltolla on ihoa ennenaikaisesti vanhentava vaikutus”, Merike Laine muistuttaa.

Atopia periytyy

Taipumus atooppiseen ihotumaan on perinnöllistä. Suomalaisista jopa 25-30 prosentilla on jossain vaiheessa atooppisen ihottuman oireita. Atoopikon iho on rakenteeltaan poikkeava, ja siinä ihon läpäisyeste on heikentynyt. Iho päästää helpommin kosteuden pois ja erilaiset ärsykkeet ihoon.

Myös ihon rasvakoostumus on poikkeava. Atooppisen ihottuman tunnusmerkkejä ovat kuivuus ja kutina. Kutina kertoo ihon tulehduksesta. Atooppinen ekseema onkin tulehduksellinen ihosairaus.

”Olen koulutukseltani kosmetologi ja farmaseutti. Työssäni olen jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, joiden iho reagoi herkästi. Ihon herkkyys voi olla hyvinkin erilaista, ja jokaisen kanssa tuleekin yksilöllisesti miettiä, mitä herkkä iho kullekin tarkoittaa.

Rasvahapoista apua

Herkän ihon voi hankkia myös hoitamalla ihoaan liikaa tai vääränlaisilla tuotteilla. Erikoiskosmetologi Else Stenvall kertoo:

”Synnynnäinen herkkä iho on herkkä kosketukselle, lämmönvaihteluille ja kaikenlaisille muutoksille, ikään kuin ilmapuntari. Ihon luonnollinen suojaava lipidikalvo voi olla liian ohut ja ihon ravinnonottokyky heikko. Synnynnäisesti herkkäihoisia on vähemmän kuin herkäksi hoidettuja ihoja.”

”Hoitolassani ammattitaitoani testataan paljon enemmän tapauksissa, joissa asiakas on hoitanut ihoaan innokkaasti eri sarjojen tuotteilla. Seurauksena ihon toiminta on mennyt sekaisin: iho erittää talia joko liikaa tai ei ollenkaan. Hikirauhaset ovat yliaktiiviset ja koholla, kun iho yrittää eritteillään päästä eroon epäsuotuisasta kosmetiikasta.

Iho heijastelee myös sisäistä maailmaa, sen psyykkistä ja fyysistä puolta: äärimmäisen stressaantuneen iho on usein herkkä tai herkistynyt.”

Else Stenvall muistuttaa, että sekä herkkä että herkistynyt iho hyötyy hyvistä omega-3-, -6- ja 9-rasvahapoista: terve iho tarvitsee rasvahappoja rakennusaineekseen.

Hän myös kannustaa niin herkkäihoisia kuin ihonsa herkäksi hoitaneitakin hakemaan apua hoidoista:

”Asiakkaan on tärkeä ymmärtää, että todelliset hoitotulokset eivät synny yhdessä yössä eikä ihoa saada hetkessä uudelleenkoulutettua. Todetut raaka-aineallergiat ja ruoka-aineherkistäjät on myös syytä kertoa avoimesti: hoitosuhde perustuu luottamukseen.”

”Kosmetologi hoitaa kuunnellen ja ymmärtäen myös herkkäsieluiset asiakkaansa. Meillä Suomessa on osaava kosmetologikunta, joka auttaa asiakasta, jos kosmetiikkaviidakosta ei tunnu löytyvän oikeita tuotteita”, erikoiskosmetologi Else Stenvall muistuttaa.

Kotilääkäri 6/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti