Näin saat vesijuoksuun lisää tehoa eri tekniikoilla ja välineillä – ”Vesijuoksu on hyvä apu painonhallintaan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lisää vesijuoksuun tehoja eri tekniikoilla ja välineillä
© Tommi Tuomi / Otavamedia
Vesijuoksuun saa helposti lisää tehoja. Jo puoli tuntia teknisesti oikein tehtyä juoksua riittää päivän treeniksi.

Vesijuoksu on vakiinnuttanut nopeasti paikkansa suomalaisten suosikkilajina. Se on erinomainen liikuntamuoto, joka sopii kaikille kuntoon katsomatta. Vesiurheilu on nivelystävällistä, eikä siinä pysty kovin helposti hankkimaan kuntourheilijaa vaanivia rasitusvammoja.

Vesi hieroo liikkujan lihaksia, kun veden paine vastustaa liikettä kaikkiin suuntiin. Samalla ehkäistään vartalon mahdollista lihasepätasapainoa.

”Vesijuoksu on hyvä apu painonhallintaan”, liikunnanohjaaja Veera Malmivaara muistuttaa.

”Vedessä kulutamme enemmän energiaa kuin maalla. 27-asteisessa uimahallivedessä lämpöenergiakulutuksemme on 40 prosenttia suurempaa kuin kuivalla maalla, vaikka emme tekisi yhtään mitään. Mitä nopeammin liikumme vedessä, sitä enemmän kulutamme, sillä veden vastus lisääntyy sitä mukaa kun liikkeen nopeus kasvaa. Vedessä treenaamalla voi saada aikaan kovankin sykkeen, mutta toisaalta syke on vedessä aina noin 10 lyöntiä vähemmän kuin maalla. Vesiliikunta on erittäin hyvää peruskestävyysliikuntaa.”

Monipuolista menoa

Vesijuoksua voi harrastaa monella tavalla ja monella tasolla. Samaan altaaseen mahtuvat niin iloisesti kuulumisia vaihtavat polskuttelijat kuin tavarajunan määrätietoisuudella eteenpäin hyökyvät vesiveturitkin. Kun harjoituksesta halutaan saada irti parhaat tehot, kannattaa opetella oikea tekniikka. Kolmen kerran tekniikkakursseja Mäkelänrinteen

Uintikeskuksessa vetävä Veera Malmivaara on huomannut, että lajin monipuolisuus yllättää myös vesijuoksua harrastaneet.

”Moni hämmästyy, miten monin eri tavoin vesijuoksuharjoittelua voi tehdä. Mukaan voi ottaa käsiliikkeitä, jalkavetoja tai vaikka erilaisia spurtteja. Vesijuoksusta tulee paljon mielekkäämpää, kun tietää mitä tekee.”

Kaikki lähtee hyvästä ryhdistä. Teknisesti oikea vesijuoksu tapahtuu pystyasennossa, vain lievässä etukenossa. Vedessä pyritään liikkumaan mahdollisimman virtaviivaisesti.

”Ryhti lähtee ylävartalosta. Keskivartalo pidetään tiukkana, jolloin saadaan asennolle lantion kannatus. Nilkka laitetaan koukkuun ja nostetaan polvi eteen. Kun jalka ojennetaan alas ja taakse, ojennetaan myös nilkka. Näin nilkka ikään kuin saattaa liikkeen loppuun ja työntää samalla vesimassaa taakse.”.

Kun vesimassa työntyy vesijuoksijan taakse, siirtyy vesijuoksija eteenpäin vedessä. Mitä tiuhempi juoksuaskelten tahti on, sitä lujempaa vesijuoksija liikkuu. Ja syke nousee!

”Kun liikkeeseen otetaan mukaan kädet, pystytään liikuttamaan vielä suurempaa vesimassaa. Keskivartalon pienemmätkin lihakset aktivoituvat.”

Koko kropan laji

Vesijuoksu on erityisen tehokasta jaloille, koska jalat liikuttavat juoksijaa eteenpäin. Tehokkaan treenin vaikutukset tuntuvat koko vartalossa.

”Vesijuoksussa myös verenkiertoelimistö ja hengitys joutuvat kovaan työhön. Vesijuoksijan onkin tärkeää muistaa juoda paljon vettä, sillä vedessä hikoilee ihan samalla lailla kuin maallakin”, Malmivaara muistuttaa.

Kukin tyylillään

Ihmisvartalot ovat erilaisia. Niinpä eri vartaloille sopivat erilaiset vesijuoksutekniikat.

”Tekniikkakurssilla saa vinkkejä itsellesi sopivimmasta tyylistä. Juosta voi myös ilman vesijuoksuvyötä. Toiset tykkäävät juosta vain jalkakellukkeilla. Niitäkin on kahdenlaisia. Vesijuoksuhanskat taas laittavat käden lihakset töihin. Jotkut tykkäävät käyttää juostessa mökkirantojen vesileikeistä tuttuja pötkylöitä. Oikeiden välineiden löytymisen kautta laji tulee paljon mielekkäämmäksi.”

Vesijuoksua käytetään yleisesti kuntoutusterapiana esimerkiksi leikkausten jälkeen.

Vanhakin vamma saattaa vaikuttaa kehon liikeratoihin. Vesijuoksutekniikoilla voi kroppaa herätellä tasapuoliseen kehonkäyttöön.

”Monella on vartalonkäytössään puolieroja. Vesijuoksutreeneissä voi heikompaa puolta harjoitella tekemällä vesijuoksuharjoitteita vain yhdellä raajalla. Silloin vahvempi puoli ei pääse dominoimaan. Näin koko kropan lihashermojärjestelmä joutuu töihin ja koko vartalo vahvistuu.”

1. Vyö kiinnitetään navan kohdalle

Oikein muotoiltu vesijuoksuvyö takaa sen, että liikkeet voi tehdä rennosti.

Oikein muotoiltu vesijuoksuvyö

Tommi Tuomi / Otavamedia

2. Hieman eteenpäin kallistunut vesijuoksuasento on ryhdikäs

Keskivartalo pidetään tiukkana. Polvi nousee, nilkka taipuu.

Ryhdikäs vesijuoksuasento

Tommi Tuomi / Otavamedia

3. Veden vastus panee käsivarretkin töihin

Vaihtelua vesijuoksuun saat siirtämällä vuorokäsin vettä sivusuuntaan.

Vesijuoksua

Tommi Tuomi / Otavamedia

4. Pienet spurtit nostavat sykettä vesijuostessa

15 sekunnin pyrähdys silloin tällöin kohottaa kuntoa.

Vesijuoksu

Tommi Tuomi / Otavamedia

5. Kokeile eri tyylejä

Vesijuostessa voit pitää käsiä selän takana tai tehdä käsillä vaikka rintauintiliikkeitä kuten kuvassa.

Vesijuoksu

Tommi Tuomi / Otavamedia

Kuvauspaikka: Mäkelänrinteen uintikeskus

Asiantuntijana liikunnanohjaaja Veera Malmivaara

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 5/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X