Painonnosto parantaa reaktionopeutta, nopeutta ja tasapainoa – Palkittu valmentaja kumoaa virhekäsityksiä: ”Kertaakaan ei tehdä liikettä, mikä mielletään nostoksi”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Nainen nostaa painoja.
© iStock
Painonnostovalmentaja Matti Vestman kumoaa yleisimmät painonnostoon liittyvät ajatusvirheet. Ilman hyvää ohjausta painojen kimppuun ei silti kannata käydä.

Painonnostoon liittyy monia harha-ajatuksia. Harrastajien ajatellaan olevan isoja körmyjä ja maskuliinisia naisia. Vaikka painonnosto on yksi haasteellisimmista lajeista, sopii se kaikenikäisille ihmisille vauvasta vaariin, kunhan ohjaus on hyvää.

Painonnostovalmentaja ja Tempaus-Areenan perustaja Matti Vestman kumoaa yleisimmät myytit ja harhaanjohtavimmat ajatusmallit.

1. Painonnosto nimenä johtaa harhaan

Termi painonnosto on käännetty suoraan englanninkielisestä termistä weight lifting, mikä johtaa helposti harhaan.

”Nosto-sanaa ajatellessa ihmiset mieltävät sen esimerkiksi puutarhatöissä tapahtuvaan kumartumiseen ja sen jälkeiseen omenan tai vaikkapa kiven maasta nostamiseen”, painonnostovalmentaja Matti Vestman kuvailee.

Tosiasiassa näillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä keskenään.

”Lähtöongelma on se, että lajin nimi on painonnosto. Nosto sanana vie väärille urille, koska siinä noston aikana ei käytännössä nosteta mitään – kertaakaan ei tehdä sellaista liikettä, mikä mielletään nostoksi. Kun otetaan sieltä maasta lähtien se liike, joko rinnalle kääntö tai tempaus, kummassakaan tapauksessa tankoa ei nosteta maasta irti vaan se työnnetään siitä irti. Kiihdytysvaiheessa lantio lähtee tietyssä järjestyksessä tekemään ojennusta, jolloin kuvitellaan, että ponnistetaan tai jotenkin nostetaan sitä tankoa ylöspäin, mutta käytännössä siinäkin on jo se virheajatus.”

2. Suurilla lihaksilla ei nosteta isoja painoja

Kuntosalilla lihasten pumppaaminen tekee lihaksista kauniit, mutta suurikaan lihas ei aina tuota paljoa voimaa, sillä lihaksia harjoitetaan usein eristävästi yksitellen.

Liian suurien kilomäärienkään nostaminen ei ole harjoittelun kannalta järkevää.

”Aina kun joku aloittaa voimaharjoittelun, kaverit kysyvät, että paljonko nostat, mikä on tuloksesi. Se on toinen asia, joka vie täysin harhaan. Kilomäärän pitää olla jokaiselle sopiva – ja se syntyy liikkuvuudesta sekä kyvystä omaksua liikevaiheita.”

Painonnostossa käytetään yhden liikkeen aikana useita lihaksia samanaikaisesti tai peräkkäin, mikä vastaa paremmin ihmisen luonnollista liikkumista, eli juoksemista, kävelemistä ja hyppäämistä.

”Painonnosto tuo reaktionopeutta, nopeutta ja tasapainoa, koska saman liikkeen aikana on monta lihasta yhtä aikaa tai peräkkäin käytössä.”

Painonnosto ei ole täysin ylivoimainen laji vaikkapa kuntosaliharjoitteluun verrattuna, mutta Matti Vestman antaa esimerkin sen hyödyistä muiden lajien harrastajille.

”Tennistä pelaavat henkilöt ovat ihan hyvillä lihaksilla varustettuja, kun he ovat käyneet kuntosalilla ja alkavat sitten harrastaa painonnostoa. Vaikka painot olisivat alussa pieniä, kun tekniikkaa hiotaan, ihan pelkästään liikkeellelähtöjen ja reaktioräjähtävyyden harjoittaminen hyödyttävät. Moni on sanonut, että 5–10 harjoituskerran jälkeen huomaa tenniskentälläkin ehtivänsä ihan eri tavoin kuin ennen.”

Saliharjoittelukin kuuluu, kuitenkin myös painonnostajien harjoitusohjelmaan.

3. Viekö painonnosto liikkuvuuden?

Toisinaan muissa urheilupiireissä kuulee väitteen, että painonnostoharjoittelu tekisi urheilijasta jäykän. Todellisuudessa painonnosto on hyvä lisälaji monelle muun lajin harrastajalle.

Toinen painonnoston liikkeistä on rinnalle käännön ja ylöstyönnön yhdistelmä.

© iStock

Painonnostoliikkeisiin perustuva keppijumppa onkin osa monen joukkuelajin harjoitusohjelmaa.

”Joskus kuulee sanottavan, että ei kannata sitä painonnostoa harrastaa, koska se tekee jäykäksi, mutta todellisuus on 100 prosenttisesti päinvastainen. Painonnostoharjoittelu oikein tehtynä lisää liikkuvuutta.”

”Jos ajatellaan voimantuottoa, vaikkei lihas kasvaisi yhtään, liikkuva lihas on myös energisempi lihas. Painonnostossa koitetaan hakea sopivia energioita ja tehoja omaan kroppaan.”

4. Painojen nostelu ei ole painonnostoa

Painonnostoon sekoitetaan usein harjoittelu painoilla – liikkeinä vaikkapa penkkipunnerrus tai maastaveto. Näitäkin käytetään painonnoston oheisharjoitteina, mutta ne itsessään eivät ole painonnostoa.

Myöskin harrastajia ja kilpailijoita on hyvin moneen lähtöön iäkkäämmistä masters-urheilijoista, kuten Assi Koivistosta, Suomen ja maailman huippunostajiin, kuten Meri Ilmariseen. Heidänkään tavoitteitaan ei sovi sotkea keskenään, vaikka samoja tekniikoita molemmat käyttävätkin.

Matti Vestman peräänkuuluttaa painonnostoliikkeiden hyötyä jokaiselle. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei aloittelija ilman oikeaa ohjausta voi rasittaa itseään suurilla painoilla.

”Kaikkien olisi tärkeää tehdä painonnostoliikkeitä harjanvarrella tai jollain ihan pienellä kilon-kahden tangolla. Siinä ei ole mitään vaaraa, eikä voi sattua mitään – tulee vain hyvinvointia. Mutta se, jos kolme 45–55-vuotiasta miestä lähtee salille kokeilemaan keskenään painonnostoa, on kaikista vaarallisinta mitä voi olla. Ilman mitään ohjausta katsotaan Youtubesta, että noinhan se nosto menee ja sitten laitetaan painoja tangon päihin ja kokeillaan. Näiden kahden asian erottaminen toisistaan on asia, mitä ihmiset eivät ymmärrä.”

Vestmanin mukaan crossfitin painonnostoharjoittelukaan ei vastaa sitä, mitä klassinen painonnostoharjoittelu täydellisyydessään on. Crossfit-puolelta tulee kuitenkin paljon hyviä painonnostajia, jotka kiinnostuvat lajista enemmän ja haluavat sitten parantaa suorituksiaan painonnostovalmentajien ohjauksessa.

X