Uupunut puoliso: ”En enää jaksa, kun miehen ex-vaimo häiriköi”

Aluksi Paula halusi asialliset välit miehensä lasten äitiin, mutta toive ei ole toteutunut viidessä vuodessa. Luottamus on murentunut, koska lasten äiti mustamaalaa lapsille Paulaa. Äitipuoli, eli Paula, ei kuulemma osaa hoitaa kotia kunnolla, ei varsinkaan lapsia.

Pahimmillaan ex-vaimo on nimittänyt Paulaa lasten kuullen huorintekijäksi, vaikkei tämä ole millään tavalla miehensä edellistä avioliittoa rikkonut.

Antero kaipaa tukea vaimoltaan, että osaisi toimia rakentavasti eksänsä kanssa lasten tapaamisiin liittyvissä asioissa. Se on kuitenkin liikaa pyydetty. Paula ei vain enää jaksa jatkuvaa vatvomista. Hän on huomannut jo ihan liian monta kertaa, että lasten äiti ei muutu, vaikka hänelle sanoisi mitä. Hän jatkaa joka tapauksessa huonoa käytöstään.

Paulan mielestä nyt on aika luovuttaa. Eksän käytöstä on ihan turha ohjailla millään tavalla. Hänen pitäisi antaa vain olla.

Antero ei ymmärrä, miksi hän ei saa enää tukea vaimoltaan. Paula ei jaksa enää edes kuunnella, kun mies yrittää purkaa sydäntään vaimolleen.

Anteron arki on raskasta, koska eksän kanssa on pakko olla tekemisissä alaikäisten lasten takia. Hän kaipaisi tukea, kun eksä tekee lapsia koskevia päätöksiä yksin ilman Anteron lupaa. Anteron pitää nykyisin kestää tämä kaikki yksin.

Paulan ainut neuvo on, että tehdään kaikki niin kuin lasten äiti haluaa, niin päästään helpommalla. Se ei Anterolle sovi, sillä hän haluaa pitää kiinni isän oikeuksistaan, vaikka tämä aiheuttaakin riitoja.

Onko Anteron pyyntö oikeutettu, että vaimo edes kuuntelisi? Vaikka asia on sama, josta hän on valittanut viimeisen viisi vuotta?

Paula ei voi sanoutua irti vaikeuksista

Paulan mielestä nyt olisi luovutettava. Hieman epäselväksi jää, mitä hän sillä tarkoittaa. Jos annetaan Anteron lasten äidin ”vain olla”, niin miten silloin toimitaan? Paulan väsymyksen ja tuskastumisen voi ymmärtää, mutta siltikään hän ei oikein voi sanoutua irti tästä vaikeudesta jos haluaa jatkaa Anteron ja hänen lastensa elämässä. Paula on aivan oikeassa toivoessaan, että asioihin löytyisi ratkaisu, mutta vetäytymällä sitä ei löydetä.

Anteron ja hänen entisen puolisonsa ero näyttää jääneen käsittelemättä. Ex-puoliso on jäänyt vihaiseksi. Mitä hän mahtaa Anterolta toivoa? Paluu yhteen tuskin on enää toiveissa, mutta jotakin muuta entinen puoliso tuntuu kaipaavan. Puuttumaan jäänyttä selitystä erolle? Anteeksipyyntöä? Jonkinlaista vastuunottoa? Kokemusta kuulluksi tulemisesta? Näitä Anteron olisi syytä kysyä itseltään ja ehkä entiseltä kumppaniltaankin. Mitä pitäisi tapahtua, että entinen puoliso voisi päästää irti?

Tietenkin Antero toivoo Paulalta tukea. Yksi parisuhteen tarkoitushan on olla toisen rinnalla silloin kun on vaikeaa. Anteron pyyntö on aivan oikeutettu. Jos suhteessa ei ole ongelmia, niitä on varmaankin tulossa, jos toisen sydämen purkamista ei jaksa enää kuunnella. Jos tuki ja kuunteleminen loppuu, entinen puoliso alkaa vihallaan vaikuttaa Paulan ja Anteron suhteeseen. Miksi antaa suhteen ulkopuoliselle näin suurta valtaa?

Nyt näyttäisi käyvän niin, että aikuisten ahdistuksen vuoksi lapset jäävät sivuosaan. Käsittelemätön ero ja selvittämättömät aikuisten suhteet siirtyvät helposti lasten kannettaviksi. Jonkun olisi hyvä esittää kaikille aikuisille kysymyksiä oman toiminnan vaikutuksista lapsiin.

Ahdistus tekee meistä tarvitsevampia. Vaikka se olisi miten vaikeaa, olisi pyrittävä asettamaan lasten tarpeet oman tarvitsevuuden edelle. Anteron entiselle puolisolle se merkitsee ainakin puheiden muuttamista, Paulalle kestävyyttä ja turhautumisen kurissapitämistä, Anterolle sitkeyttä ja rohkeutta selvittää asioita kahden vihaisen naisen kanssa. Erossa ja sen jälkeisessä uusperheen luomisessa ei ole oikopolkuja.

Heikki Syrjämäki, pari- ja seksuaaliterapeutti, Tampereen perheasiain neuvottelukeskus

Lue myös:

Onko korrektia pitää yhteyttä lapsen ex-puolison vanhempiin? Psykologi kannustaa