Hyödynnä villiyrttejä – Näin lähiluonnon antimista kokataan Marttojen kurssilla luovasti ja maukkaasti
Millaisia herkkuja syntyy yhden illan aikana nokkosesta tai vaikkapa vuohenputkesta? Villiyrittikurssilla tutut kasvit taipuvat moniksi herkuiksi.
Keittiöstä kuuluu iloista puheensorinaa, kun Marttojen villiyrttikurssilaiset aloittavat kokkauksen. © Sara Pihlaja
Ihania villiyrttejä! Nokkoskeksit tulivat juuri uunista. Vuohenputkipiirakka on valmis aivan pian. Pihlaja-pannacotta meni kylmään hyytymään.
Iloiset huudahdukset täyttävät Pirkanmaan Marttojen koekeittiön, kun 12 naista kokkaa yhden illan kestävällä kurssilla ruokaa ja leivonnaisia villiyrteistä. Villiinny villiyrteistä -kurssilla tutustutaan tuttuihin, pihoilla ja pientareilla kasvaviin yrtteihin, niiden keräämiseen ja käyttöön ruoanlaitossa.
”Nokkonen on luontomme superyrtti, joka sisältää esimerkiksi rautaa kolme kertaa pinaattia enemmän ja jonka nuoria versoja ja lehtiä voi hyödyntää keittiössä koko kesän ajan”, sanoo kurssin vetäjä, kotitalousasiantuntija Marja Vehnämaa Pirkanmaan Martoista.
”Eikö se ole aika voimakas?” kysyy joku kurssilaisista.
”Nokkonen on miedon makoinen etenkin kuivattuna ja se sopii melkein mihin tahansa ruokaan. Nokkosen kukkia voi hyödyntää lisäämällä niitä leipätaikinaan”, Vehnämaa kertoo.
Lue myös: Mikä tekee nokkosesta ihmeruokaa? Kolme faktaa luonnon omasta superfoodista
Villiyrtit ovat herkullisia, ilmaisia ja terveellisiä, sanoo kotitalousasiantuntija Marja Vehnämaa Pirkanmaan Martoista. © Sara Pihlaja
Nokkos-perunakeittoon tarvitaan nokkosenlehtiä, vihanneksia, kevätsipulia, vettä, liemikuutio, tilliä ja sulatejuustoa. © Sara Pihlaja
Nokkonen sopii villiyrttipastaan ja kekseihin
Illan kurssilla nokkosta käytetään villiyrttipastaan ja kekseihin. Keksit saa tehtäväkseen leipoa tamperelainen Marja Tuomisaari.
”Teen kotona mielelläni ruokaa, mutta en ole leiponut keksejä koskaan ennen. Kotona rosmariinikeksien ohje on odottanut pöydälle tekemistä jo kolme viikkoa.”
Tuomisaari kertoo tulleensa kurssille rohkaistuakseen käyttämään villiyrttejä nykyistä enemmän.
”Pihassani kasvaa vuohenputkea ja mökillä mesiangervoa, mutta en ole uskaltanut poimia niitä itsekseni. Nokkoslettuja ja -sämpylöitä olen sen sijaan tehnyt.”
Tuomisaari saa nopeasti valmiiksi keksitaikinan, johon tulee nokkosten lisäksi muun muassa vehnäjauhoja, kaurahiutaleita, maitoa ja juoksevaa margariinia.
”Mutta kuinka paksuja näistä pitäisi tulla?” leipoja kysyy Vehnämaalta.
”Paksuus on makuasia. Etenkin, jos keksejä haluaa käyttää keiton kera leivän tapaan, ne saavat olla ruokaisia, eikä niistä kannata tehdä ohuen ohuita.”
Villiyrttejä hyödynnetään – Poikkeusajat näkyvät
Viereisellä pöydällä Sanni Riekki ja Piia Soili valmistavat vuohenputkirieskoja. Naiset ovat työkavereita, molemmat ammatiltaan insinöörejä, jotka suunnittelevat voimalaitosten painekattiloita työkseen.
”Kävimme viime syksynä yhdessä sienestämässä ja halusimme nyt saada lisätietoa, mitä kaikkea luonnosta voi kerätä ravinnoksi”, Soili kertoo.
Naiset sanovat kysyneensä muutamaa muuta työkaveriaan mukaan kurssille, mutta päätyneensä paikalle kaksin. Soili kertoo leipovansa vapaa-ajalla mielellään ja opetelleensa talven aikana esimerkiksi hapanjuurileivän leipomisen.
”Leipominen kohentaa myös mieltä, tänä keväänä esimerkiksi uutiset ovat olleet raskaita sotineen.”
Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri kertoo poikkeuksellisten aikojen näkyneen myös Marttojen toiminnassa. Villiyrttikurssit ovat pitäneet pintansa osana toimintaa yli 30 vuoden ajan, mutta Marttojen uudempiin toimintamuotoihin, kuten puhelinpalveluun ja chattiin, sekä koronaepidemia että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat aiheuttaneet selvät piikit.
”Koronan alussa moni etäkoululainen pyysi apua kotitaloustehtäviinsä ja meiltä kysyttiin poikkeuksellisen paljon esimerkiksi kodin pintojen siivouksesta”, Kuuteri sanoo.
Venäjän aloittama sota puolestaan sai linjat kuumiksi kotivarakysymyksistä. Vaikka kukaan illan kurssilaisista ei mainitse kotivaraa syyksi villiyrttikurssille tuloon, Vehnämaasta villiyrtit jos mitkä kannattaa nähdä osana kotivaraa: ne säilyvät kuivattuina tai pakastettuina pitkään, ovat ilmaisia ja ravintoarvoltaan hyviä.
Villiyrttejä voi poimia jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Muutama asia on kuitenkin tärkeä muistaa:
”Kerätä kannattaa vain itselleen tuttuja kasveja ja esimerkiksi isojen teiden varsilla tai komposteissa kasvavat kasvit on jätettävä rauhaan. Puuvartisten kasvien ja kasvinosien keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa”, Vehnämaa sanoo.
Villiyrttikokkauskurssi / Seura-lehti © Sara Pihlaja
Omaa aikaa harrastuksesta
Suurin osa kurssilaisista kertoo toivovansa kurssilta uusia vinkkejä yrttien hyödyntämiseen keittiössä. Kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan äidille Sarianna Aarrelammelle ilta merkitsee omaa aikaa. Uutena tamperelaisena hän toivoo tutustuvansa kurssilla myös muihin osallistujiin.
”Mieheni on kannustanut minua ottamaan arkeen hengähdyshetkiä ja olen liittynyt Marttoihin vähän aikaa sitten”, Aarrelampi toteaa.
Hän kertoo äidiksi tulon jälkeen alkaneensa tehdä ruokaa aiempaa enemmän ja hankkineensa uuden kodin pihamaalle myös viljelylaatikot.
”Muistan maistaneeni lapsena nokkoslettuja, mutta muuten villiyrtit ovat minulle ihan uusi juttu.”
Aarrelampi valmistaa illan aikana pihlaja-pannacottaa, johon käytetään pihlajansilmuja. Se on herkku, jota voi tehdä vain kerran vuodessa, sillä pihlajansilmut eivät kestä pakastamista. Monta muuta yrttiä sen sijaan voi hyödyntää koko kesän.
”Esimerkiksi vuohenputki on vaikea saada kitkettyä kukkamaasta, ja sitä nousee koko kesän ajan”, Vehnämaa sanoo.
Miedon makunsa takia vuohenputki sopii monen makuun, ja sen lehtiä voi käyttää silputtuina esimerkiksi salaatteihin, voileiville, pinaatin tapaan muhennoksiin, laatikkoihin ja keittoihin.
”Yksinkertaisimmillaan silputun vuohenputken voi paistaa voissa pannulla ja maustaa suolalla”, Vehnämaa opastaa kurssilaisia.
Maiju Ylönen valmistaa Anu Hemming-Ristimäen kanssa maidotonta ja vegaanista villiyrttipastaa, johon käytetään muun muassa nokkosia.
Ylönen kertoo saaneensa kurssin syntymäpäivälahjaksi poikaystävältään.
”Villiyrtit ovat yhteinen harrastuksemme ja olemme päättäneet, että tutustumme joka vuosi yhteen uuteen yrttiin”, hän sanoo.
Maitohorsma ja nokkonen ovat pariskunnalle jo tuttuja juttuja, tänä kesänä vuorossa on vuohenputki.
”Kurssin jälkeen uskallan ehkä maistaa myös voikukkaa, jota olen aiemmin arastellut”, Ylönen pohtii.
Moni muukin myöntää suhtautuneensa voikukkaan epäröiden. Vehnämaa rohkaisee kokeilemaan voikukan nuppuja ruoan lisäkkeeksi pyöräyttämällä ne nopeasti pannulla öljyssä ja lisäämällä mausteeksi suolaa, mustapippuria ja valkosipulia.
”No, ehkä villiyrttiharrastusta ei kannata niistä aloittaa. Kukista esimerkiksi salaattiin sopivissa valkoapilan kukissa on miedompi maku, samoin maitohorsmassa”, Vehnämaa toteaa.
”Joo, kyllä voikukka maistuu minusta tosi kitkerältä, vaikka monista muista villiyrteistä pidän”, huikkaa Pirkkalassa asuva Anne Viitanen keskusteluun perunoiden paloittelun lomasta.
Yrteillä monta käyttötapaa
Mistä sitten kannattaa aloittaa, jos epäröi villiyrttejä tai uumoilee, ettei koko perhe pidä niistä?
”Meillä ei mies huomaa mitään eli täydestä menee, jos laitan piirakkaan tai leipätaikinaan kuivattuna esimerkiksi nokkosta”, Viitanen naurahtaa.
Hän sanoo kuivaavansa ja pakastavansa mielellään eri yrttejä – ja miettivänsä toisinaan, mihin kasvit käyttäisi. Yrttiteetäkään ei kulu määräänsä enempää.
”Hauskinta on kerätä kasveja. Toivon, että tämän illan aikana mukaani kertyy uusia ideoita syödä yrttejä.”
Juuri uusien reseptien ja niillä tehtyjen ruokien maistelu on Marja Vehnämaan mukaan illan idea. Kurssi päättyy yhteiseen aterioimiseen, ja reilun tunnin kokkauksen aikana pöytään tehdään yli kymmenen erilaista villiyrttiruokaa.
”Kurssin alussa käyn aina läpi reseptit ja yleisiä asioita yrteistä. Esimerkiksi sen, että jokainen yrtti on huuhdeltava huolellisesti ennen kuin sitä käyttää.”
Aikaa on varattu kurssilla myös kysymyksille. Tänään eräs kurssilainen haluaa tietää yrttien vitamiiniarvoista.
”Tiedetään, että esimerkiksi kuusenkerkissä, maitohorsmassa ja nokkosessa on paljon C-vitamiinia, mutta läheskään kaikkia yrttejä ei ole tutkittu kovin hyvin”, Vehnämaa sanoo.
Kansanlääkinnässä monia villiyrttejä on kuitenkin hyödynnetty vuosisatoja. Esimerkiksi maitohorsmalla tiedetään olevan nesteitä poistava vaikutus, ja sillä on hoidettu aikanaan muun muassa vatsatauteja ja suolistokatarria.
”Villiyrttien ehdoton hyvä puoli on sama kuin marjojen ja sienien: itse keräämällä ja ruokaa tehden tietää takuuvarmasti, mistä syö”, sanoo Ylöjärvellä asuva Kirsi Ylirönni.
Hän kertoo arvostavansa lähiruokaa ja hankkivansa esimerkiksi ruoanlaitossa käyttämänsä lihan pääosin kotiaan lähellä sijaitsevalta maatilalta.
”Minusta on ihanaa kutsua ystäviä kylään ja tehdä heille ruokaa pitkän kaavan mukaan”, Ylirönni sanoo.
Hän on mukana omalla paikkakunnallaan myös paikallisen marttayhdistyksen toiminnassa.
”Tällä kurssilla on hienoa, että mukana on eri-ikäisiä naisia, ei pelkästään iäkkäitä niin kuin oman yhdistyksemme illoissa toisinaan.”
Mutta eikö mukana ole koskaan miehiä?
”Villiyrtti-illoissa enemmistönä ovat yleensä naiset, mutta miehet ovat yhtä lailla tervetulleita. Toisinaan heitä on kursseilla yksi tai kaksi, he tulevat usein mukaan puolisonsa kanssa”, Vehnämaa sanoo.
Kun huuhdellut nokkoset on kiehautettu vedessä, ne hienonnetaan keittoa varten. © Sara Pihlaja
Kirsi Ylirönni (vas.) ja Anne Viitanen (oik.) kokkaavat Villiinny villiyrteistä -kurssilla yhdessä nokkos-perunakeittoa. © Sara Pihlaja
Vuohenputkikeksit ja nokkosrieskat taputellaan uunipellille. Molemmat leivonnaiset taipuvat myös ruokaleiviksi. © Sara Pihlaja
Uusia makuja arkipöytään
Ruokapöytä on katettu iloisen punaisilla ja valkoisilla astioilla ja naiset siirtyvät keittiöstä ruokailemaan. Ennen maistelua kasseista kaivetaan kännykät, jotta herkkujen ulkonäkö saadaan ikuistettua.
”Miten hyvää rieskaa”, toteaa Hanna Tiirikainen vieressään ruokailevalle Satu Eirantolle. Naiset ovat keskenään ystäviä ja tulleet kurssille yhdessä. Eiranto opiskelee kotitalousopettajaksi, ja kurssi sekä tarjoaa yhteisen illan ystävän kanssa että laajentaa omaa ammattitaitoa. Molemmilla naisilla on pieniä lapsia.
”Lapsille on aina tehtävä ruokaa, vaikka joskus ei niin huvittaisikaan. Tältä kurssilta olen saanut uusia ideoita myös kotiin”, Eiranto toteaa.
”Lapset ovat ennakkoluulottomia maistelijoita, aion kokeilla näitä reseptejä kotona”, Tiirikainen sanoo ja maistelee tekemäänsä vuohenjuustopiirasta, joka kerää ruokapöydässä kehuja.
Naiset suunnittelevat tekevänsä kesän aikana lastensa kanssa villiyrttien keruuretken. Tiirikainen muistelee hänen mummonsa kuivanneen nokkosta, kun hän on ollut lapsi.
”Nokkosta laitettiin ainakin puuroon ja jogurttiin.”
Myös Sarianna Aarrelampi sanoo mummonsa olleen ahkera leipoja ja ruoanlaittaja.
”Marttojen kurssit ovat hyviä juuri siksi, etteivät entisajan perustaidot jää pelkästään mummojen taidoiksi, vaan kulkevat sukupolvelta toiselle”, Ylirönni toteaa.
Kohta vuorossa ovat jälkiruoat, jotka ovat ehtineet hyytyä ruokien maistelun aikana. Marja Vehnämaa muistuttaa ennen illan loppumista vielä yhdestä asiasta.
”Villiyrtit ovat herkullisia lautasella, mutta ne sopivat myös muualle. Kesän aikana maitohorsmasta kannattaa valmistaa ihanan vaaleanpunaista juomaa, nokkosesta valmistaa kasvonaamio ja jalat upottaa virkistävään yrttijalkakylpyyn.”
Nokkos-paprikamuffinsit ovat helppoja ja nopeita valmistaa. © Sara Pihlaja
Lisätietoa luonnoyrteistä: martat.fi/marttakoulu/sesongin-ruoka-aineet/luonnonyrtit/