Reportaasi: Saunova pariskunta Pertti ja Simo: ”Emme koskaan unohda onnen tunnetta, kun menimme oman savusaunan ensimmäisiin löylyihin”
Pertti Leinosen ja Simo Nenosen kotipihalla Tuusulassa lämpiää savusauna läpi vuoden. Saunassa ollaan hiljaa, ja vasta vilvoittelutauolla jutellaan elämästä, rakkaudesta ja arjen suunnitelmista.
Napakka pakkanen on laskenut 15 asteeseen, ja Vantaanjoen rannan puissa on kaunis puuterimainen lumikuorrutus. On satumaisen kaunis talvipäivä.
Pertti Leinonen, 62, ja Simo Nenonen, 47, näyttävätkin hieman kuin satukirjan tontuilta norjalaisissa villapaidoissaan, kun he puuhastelevat kotipihallaan Tuusulassa.
Savusaunan lämmitys on Simon vastuulla. Hän aloittaa sen kello 11 aikoihin. Lämmitys kestää kolmesta neljään tuntia, sitten heitetään nokilöylyt ja annetaan kiukaan siintyä tunnin ennen kylpemään menoa.
”Savusaunan lämmittäminen on sitovaa puuhaa, koska puita pitää lisätä usein. Samalla ei voi tehdä muuta. Minulla on aika rauhaton mieli, joten lämmitykseen keskittyminen tekee minulle hyvää”, Simo kertoo ja nauraa.
Savusauna pariskunnalle rentoutumispaikka
Saunassa ei ole sähköä, tilaa valaisee tunnelmallisesti vain myrskylyhty ikkunan takana. Vilvoittelua varten on metallisessa maitotonkassa kantovettä. Peseytyminen hoidetaan suihkussa sisällä talossa.
Miehillä on tapana maata pitkään lauteilla hiljaa kuunnellen kiuaskivien vaimeaa kilinää, tuulen suhinaa nurkissa ja kaukaa kuuluvaa koiran haukkumista. Löylyä heitetään vasta, kun hiki on noussut pintaan.
Sauna on Pertille ja Simolle rentoutumispaikka ja mielen puhdistautumisriitti.
”Viihdymme saunassa pari tuntia. Löylykertoja tulee kuudesta kahdeksaan. Kuistilla voi istua rauhassa vaikka Aatamin asussa. Katselemme lumista peltomaisemaa ja nautimme kuusenkerkkäolutta. Elämä maistuu silloin aika hyvältä”, miehet juttelevat toisiaan katsellen.
Rakkaus leimahti nopeasti
Stadin kundi Pertti ja maaseudulla asunut Simo tapasivat viitisen vuotta sitten. Simo ajoi Pieksämäeltä ensitreffeille, jotka suuntautuivat Tallinnaan konserttiin.
”Lähdimme liikkeelle Pertin luota Helsingin Merihaasta, ja jo rautatieaseman kohdalla olimme jutelleet paljon elämästä”, Simo kertoo.
”Pertin kanssa oli helppoa olla. Tallinnan satamasta keskustaan kävellessä huomasin, että meillä on samanlainen rytmi. Mielestäni ihmiset yleensä kävelevät liian hitaasti.”
Miehet tajusivat myös pitävänsä samanlaisesta musiikista, ja he molemmat harrastavat Harley Davidson -moottoripyöriä.
”Mietin, että onpa tuon kanssa kiva olla”, Simo muistelee.
Pertti ihastui Simossa kokonaispakettiin. Toki ulkonäkökin miellytti: Simossa on miehekästä äijämäisyyttä.
”Simo on kiva käytännöllinen perusmies, jolla työkalut pysyvät käsissä. Meillä oli samanlainen rytmi keskustelussa, ja oli hirveän helppoa jutella.”
Pertillä oli ollut muutama pitkä suhde, mutta suurimman osan elämästään hän oli ollut ilman parisuhdetta.
”Simon tavatessani oli edellisestä suhteestani yli viisi vuotta. Olin jo ajatellut, ettei vanha gubbe kelpaa enää kenellekään”, Pertti myöntää.
Simo kommentoi nauraen, että hän tykkää, kun miehellä on harmaata parrassa. Hän odottaa kovasti omankin partansa harmaantumista.
”Olin puhunut puolisosta, ja kaikki ajattelivat hänen olevan nainen”
Pertti tuli ulos kaapista eli kertoi avoimesti seksuaalisesta suuntautumisestaan jo 1980-luvulla. Simokin sanoo aina tienneensä pitävänsä miehistä. Hän oli kuitenkin naisen kanssa naimisissa ja sai kaksi lasta. Liitto päättyi eroon vuonna 2014.
”Kun kasvoin riittävän aikuiseksi ja tämän malliseksi, hyväksyin homouteni ja koin olevani kelvollinen tähän maailmaan. Oli todella helppoa tulla kaapista.”
Kun miehet vuonna 2018 kohtasivat, Simo muutti pääkaupunkiseudulle ja meni uuteen työpaikkaan ammattikoulun opettajaksi.
”Olen nyt entistä avoimempi ja uskallan useammin sanoa mielipiteeni”, Simo kertoo.
Pertti huomauttaa, että siinäkin on eroa, tuleeko kaapista ulos vain itselleen vai koko kaapin kanssa muulle maailmalle. Töissä moni salaa edelleen identiteettinsä. Pertilläkin kesti tähän vuoteen asti, ennen kuin hän kertoi asian työpaikallaan.
”Olin puhunut puolisosta, ja kaikki ajattelivat hänen olevan nainen. En valehdellut, mutta en kuitenkaan kertonut ihan kaikkea.”
Puolitotuudet aiheuttivat stressiä miehelle, joka oli kuitenkin uskaltanut puhua identiteetistään jo 1980-luvulla.
”Silloin elettiin seksuaalivähemmistöille vaikeaa aikaa. Se oli aikamoista henkistä myllytystä. Nyt tilanne on ihan toinen. Lopulta kerroin töissäkin, ja työkavereiden vastaanotto oli lämpimän kannustava.”
Naimisiin pariskunta meni Helsingin maistraatissa kesällä 2019 kahden todistajan läsnä ollessa. Maistraatista oli kotiin matkaa linnuntietä vain sata metriä, mutta kaatosateen takia kakkukahveille hurautettiin taksilla.
”Illaksi olimme varanneet Savoysta pöydän, ja meillä kummallakin oli vuokrasaketit päällä. Henkilökunta otti meidät hienosti vastaan. Ilta oli unohtumaton, kuin taikapölyä ympärillämme”, Simo sanoo.
Savusauna tuli mieleen heti
Seuraavan vuoden elokuussa Pertti ja Simo ostivat Tuusulasta Vantaanjoen rannalta omakotitalon, jonka pohjaratkaisuun he ihastuivat heti.
”Kysyin välittäjältä puolileikilläni, voisiko tähän rakentaa savusaunan”, Simo muistelee nauraen.
Pertti kertoo haaveilleensa omakotitalosta jo vuosia, hän oli käynyt katsomassa tonttejakin.
”Lopulta ajattelin, että viimeinen kotini sijaitsi Merihaan tornitalon seitsemännessä kerroksessa. Teetin sinne valtavan ison remontin, ja sieltä oli hienot näköalat merelle. Kun asunto myytiin, minulta pääsi itku. Mutta arvostan Nahkelan kylän luontoa ja maisemia täällä Tuusulassa.”
Simo lisää, että täälläkin näkee kauas peltojen taakse. Vaikka kieltämättä hän oli juuri tottunut elämään kantakaupungissa eikä kiljunut innosta maalle muutosta.
”Ihastuin kuitenkin tähän paikkaan. Olemme tehneet täällä valtavasti työtä. Ensimmäisenä kuukautena raivasimme jokirannan pajukon ja teetimme talossa pientä pintaremppaa. Viime kesänä rakensimme terassin.”
Nurmijärveltä löytyi hyväkuntoinen savusauna
Pertti ja Simo muuttivat taloon marraskuussa. Räntäsateessa tontilla vaellellessa alkoi ajatus omasta savusaunasta tuntua järkevältä.
Iso tontti ja rannassa virtaava joki olisivat menneet muuten melkein kuin hukkaan. Sattumalta Nurmijärveltä löytyi hyväkuntoinen savusauna, jota omistaja ei jaksanut enää lämmittää.
”Saunassa oli jotain hyvin sympaattista ja alkuvoimaista. Ostimme sen”, Pertti kertoo.
Tontilla oli yksi ainoa mahdollinen saunan paikka, sillä naapurin tonttiin ja omaan taloon on oltava vähintään 15 metrin ja jokeen 20 metrin matka.
Keväällä tontille saapui pieni kaivinkone. Silloinkin satoi vettä, kuten pariskunnan häissä. Telat nitisten diplomi-insinööri ja sähköinsinööri saivat saunan kokoisen montun kaivettua. Heistä tuli muutamassa päivässä päteviä kaivinkonekuskeja.
”Kuljetimme kottikärryjen avulla 12 000 kiloa sepeliä ja 6 000 kiloa betonia saunan monttuun. Teimme perustukset itse”, Simo kertoo.
Anturan märkään betoniin kirjoitettiin oksanpätkällä isäntien nimet ja päivämäärä 9.5.2021.
Hirsirakentamisen ammattimies kävi purkamassa saunan Nurmijärvellä ja pystytti sen touko-kesäkuun vaihteessa Nahkelaan. Aiemmin saunassa oli ollut maalattia, ja tulevan puulattian vuoksi rakennusta piti korottaa. Saunaan veistettiin kokonaan uusi alin hirsikerros.
Sauna lämpeni pihassa ensimmäistä kertaa juhannuksen aatonaattona vuonna 2021.
”Emme koskaan unohda onnen tunnetta, kun menimme oman savusaunan ensimmäisiin löylyihin. Yhteinen iso projektimme oli onnistunut”, Pertti muistelee.
Lue myös: Miten saunominen vaikuttaa elinikään?
Simo ja hänen teini-ikäiset lapset ovat muuttaneet Pertin elämää
Kumpikin on tuonut paljon uutta toisen elämään. Pertti on aiemmin asunut enimmäkseen yksin ja luonut omat rutiininsa. Ne perustuvat järjestykseen, rauhaan ja siisteyteen.
Sitten perheeseen tulivat Simo ja teini-ikäiset lapset. Arjen yhteentörmäyksiltä ei ole vältytty.
”Olen kuitenkin onnellinen, että olen saanut uusia kokemuksia perheestä ja uudenlaista sisältöä elämään”, Pertti kertoo.
Siljan, 18, koti on vakituisesti miesten luona. Heikki, 16, asuu äitinsä kanssa Pieksämäellä ja käy Tuusulassa parin viikon välein.
Molemmat miehet ovat aina tykänneet joulusta.
”Katsomme aina joulurauhan julistuksen. Siitä alkaa meidän joulumme. Sen jälkeen alan lämmittää saunaa”, Simo kertoo.
Joulukuusi on noudettu Simon lapsuudenkodin metsästä Savosta. Aaton aterialle Simo ja Pertti pukeutuvat näyttävästi: molemmilla on kauluspaita, liivi ja skotlantilainen kiltti.
”Tykkäämme kauniista asioista. Laitamme pihapuihin kausivaloja ja pihalle lyhtyjä. Kuuntelemme klassista musiikkia, polttelemme kynttilöitä ja tuijotamme takkatulta. Nautimme elämästä”, miehet sanovat.
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 12/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti