Reportaasi: Ruotsin vapaampi koronalinja – Näin epidemia eteni tukholmalaisen silmin

Jaa kaverilleTilaa Seura
"Talous romahtaa, jos kansakunta kököttää vain kotona", kirjoittaa Koikkalainen.
Ruotsi valitsi aivan toisenlaisen tien koronaa vastaan kuin Suomi. Raportti Tukholman pandemiakeväästä kertoo, mitä länsinaapurissa oikein tapahtui.

Ruotsin koronalinja on puhuttanut paljon pandemian edetessä maailmalla. Näin koronakevään kulkua kuvailee Tukholmassa asuva kirjailija ja toimittaja Tiina Laitila Kälvemark.

18. maaliskuuta:

Gick det bra?

Kymmenen Ruotsin asukasta on kuollut koronavirukseen. Varmistettuja tartuntoja on 1 196.

Lenkkipolulla parveilee selvästi enemmän väkeä kuin yleensä. Violettiin urheiluasuun pukeutunut sauvakävelijä väistää minua niin kaukaa, että on vähällä horjahtaa ojaan. Yleensä tuntemattomatkin vastaantulijat tervehtivät, mutta nyt ihmiset katsovat toisaalle, varovat hengittämästä samaa ilmaa.

Pieni poika harjoittelee ajamaan pyörällä ilman apurattaita. Vaaleanpunainen pyöräilykypärä näyttää suurelta ja keikkuu vähän vinossa, ehkä poika on perinyt sen isosiskoltaan. Vanhempi mies, luultavasti isoisä, antaa hoippuvalle pyöräilijälle vauhtia. Bra, jättebra, vad duktig du är! Oletpa taitava!

Poika polkee kovempaa, kääntyy katsomaan taakseen, ja menettää pyörän hallinnan. Eturengas nytkähtää äkisti vasemmalle ja lapsi kaatuu kyljelleen maahan.

Isoisä ryntää avuksi. Gick det bra? Menikö hyvin?

Niin Ruotsissa kysytään, kun joku satuttaa itsensä. Menikö hyvin? Suomessa kysytään päinvastoin: kävikö pahasti?

Isoisä nostaa lahjetta ja tutkii polveen rispautunutta naarmua. Ei käynyt kuinkaan. Laitetaan kotona laastari.

Jään miettimään kysymyslauseiden eroa. Menikö hyvin? Kävikö pahasti? Kertovatko ne jotain myös siitä, miksi Ruotsin ja Suomen koronastrate­giat poikkeavat toisistaan?

Entinen kotimaani on ottanut nopeasti käyttöön tiukat rajoitukset. Suomessa on totuttu pelkäämään pahinta, varautumaan katastrofiin.

Ennenkin on käynyt huonosti, miksei siis nyt?

Myös Ruotsissa on otettu käyttöön koko joukko rajoituksia, vaikka ne ovatkin sävyltään enemmän suosituksia kuin ehdottomia kieltoja. Ulkomaille matkustamista kehotetaan ”harkitsemaan tarkkaan”, 70 ikävuoden ylittäneitä pysymään kotona. Lukiot ja yliopistot ovat siirtyneet etäopetukseen.

Ruotsissa lähdetään useimmiten liikkeelle ajatuksesta, että kaikki järjestyy. Det går nog bra, hienosti se menee.

Hyvin on sujunut ennenkin, miksi ei tälläkin kertaa?

Kun mittari nousee kesäisiin lukemiin, Vasaparken alkaa täyttyä.

Kun mittari nousee kesäisiin lukemiin, Vasaparken alkaa täyttyä.

27. maaliskuuta:

Tunnen monia sairastuneita

Kista Galleriassa, kotikaupunginosani suuressa ostoskeskuksessa, ei ole koskaan ollut näin hiljaista. Apteekin oveen on kiinnitetty lappu, jonka mukaan liikkeessä saa asioida 14 ihmistä kerrallaan. Parasetamoli ja kuumemittarit ovat loppu.

On kulunut pari päivää siitä, kun Sveriges Radio raportoi, että Kistan naapurikaupunginosat Husby, Rinkeby ja Tensta ovat yliedustettuja koronakuolemien suhteen. Kuolonuhrien joukossa on paljon somalialais- ja syyrialaistaustaisia. Syyksi mainitaan muun muassa ahtaus: kaupunginosien vanhoissa vuokrataloissa asunnot ovat pieniä, mutta perheet suuria.

Minulla on kauan sitten sovittu laboratorioaika terveyskeskukseen. Odotushuoneessa ei istu lisäkseni ketään.

”Otamme vastaan potilaita vain ajanvarauksella. Äsken eräs mies kääntyi ovelta, kun näki minut”, huivipäinen hoitaja hymähtää ja pudistelee päätään.

”Ja kyllä, olen kotoisin Somaliasta”, hän tokaisee, ja katsoo minua tiukasti silmiin visiirinsä takaa.

Dagens Nyheterissä on kaksi kertaa enemmän kuolinilmoituksia kuin tavallisesti. Suurin osa vainajista on iäkkäitä.

Dagens Nyheterissä on kaksi kertaa enemmän kuolinilmoituksia kuin tavallisesti. Suurin osa vainajista on iäkkäitä.

Verikoe on nopeasti ohi. Hoitaja riisuu hansikkaat ja hieroo käsidesiä kyynärpäihin asti.

”Tunnen monta, jotka ovat sairastuneet. Itse asun kaupungin eteläpuolella, mutta veljeni Tenstassa. Ei siellä kukaan tee etätöitä. Ihmiset työskentelevät siivoojina tai hoitoapulaisina. Tai taksikuskeina. He kuljettivat niitä Alpeilta palaavia turisteja lentokentältä kotiin ja sairastuivat itse.”

Jopa 15 000 ruotsalaisen arvelleen viettäneen hiihtolomaa Pohjois-Italian Alpeilla helmi-maaliskuussa. Viranomaisten mukaan tämä on yksi syy siihen, että koronatartunnat lähtivät maassa niin nopeaan kasvuun.

Kotona hiljennyn kuuntelemaan Folkhälsomyndighetenin, Ruotsin kansanterveysviranomaisen, lehdistötilaisuutta. Se pidetään joka päivä kello 14:00. Kuolleita on 92, tartunta on vahvistettu reilulla 3 000:lla.

Saksan yleisradioyhtiön kirjeenvaihtaja on ainoa, joka esittää selkeästi kriittisiä kysymyksiä. Tarttuuko koronavirus itämisaikana vai ei? Miksi Ruotsin linja poikkeaa muusta Euroopasta?

Valtionepidemiologi Anders Tegnell vastaa lyhyesti, asiallisesti ja hieman vältellen.

”Strategiamme on madaltaa käyrää. Uskomme, että antamamme suositukset ovat riittäviä, ainakin juuri nyt. ”

4. huhtikuuta:

Ei, emme elä kuin ennenkin

Sukulaiseni Suomesta soittaa.

”Miten teillä menee? Huolestuttaa, kun siellä tunnutaan elävän kuin ennenkin. Uutisissa näytettiin kuvaa Tukholman keskustasta ja heti perään Helsingistä, ja näytti kyllä hieman erilaiselta.”

Eletään kuten ennenkin? Olen juuri vienyt ruokakassin naapurustossani asuvalle iäkkäälle miehelle. Kaikki tuntemani aikuiset tekevät etätöitä lukuun ottamatta paria tuttua esikoulunopettajaa ja sairaanhoitajaa.

Pääministeri on puhunut kansalle televisiossa ensimmäistä kertaa sitten ulkoministeri Anna Lindhin murhan vuonna 2003. Tietoja uusista irtisanomisvaroituksista, lomautuksista ja hallituksen tukipaketeista tippuu päivittäin. Rajoituksia on lisätty: yli 50 hengen kokoontumiset on kielletty, ja rajat ovat käytännössä kiinni.

Lukioikäiset lapseni opiskelevat kotona. Poikani ylioppilasjuhlat on peruttu, samoin tyttäreni kuorokonsertit. Niin myös ratsastuskilpailut, teatterit, kirjastovierailut, syntymäpäiväjuhlat, pihakirppikset, autokoulujen teoriakokeet, häät.

Ei, emme elä kuten ennenkin.

Sitten muistan edellisen perjantain. Kävelin alkuillasta Gärdetistä keskustaan Strandvägeniä pitkin. Suositut baarit olivat täynnä nuoria tukholmalaisia perjantaitamineissaan, täysiä drinkkitarjottimia ja pähkinäkulhoja kannettiin pöytiin.

On siis myös niitä, jotka eivät usko riskien ja rajoitusten koskevan heitä.

Rajoituksia on lisätty: yli 50 hengen kokoontumiset on kielletty.

Selaan suomalaisten tiedotusvälineiden nettisivuja, klikkaan otsikoita. Ruotsi-aiheisia artikkeleita on runsaasti. Kolumneissa ja pääkirjoituksissa hämmästellään naapurimaan strategiaa, tai paheksutaan sitä avoimesti.

Joistakin artikkeleista huokuu maaotteluhenki. Toisista paistaa läpi, ettei kirjoittaja tunne Ruotsin hallintomallia kovin hyvin.

Ruotsissa kuntien ja muun muassa sairaanhoidosta vastaavien aluehallintojen (regioner) itsemääräämisoikeus on lähes pyhä, ja esimerkiksi koulua koskevat päätökset tehdään kuntatasolla. Hallituksella on vähemmän suoraa valtaa kuin Suomessa.

Ruotsin kriisinhallintamalliin kuuluu olennaisesti se, että asiasta eniten tietävä taho tekee strategiset päätökset. Tässä tapauksessa se on juuri Folkhälsomyndigheten yhdessä Sosiaalihallituksen kanssa. Valtiopäivät tai hallitus ei voi noin vain ajaa virkamiesten yli. Nopeat, koronaan liittyvät poliittiset päätökset mahdollistava kriisilaki on vasta tekeillä.

Selaan ruotsalaisten tiedotusvälineiden sivuja. Täälläkin verrataan, mutta useammin Saksaan, Britanniaan ja Yhdysvaltoihin kuin toisiin Pohjoismaihin.

Luoteis-Tukholman lähiöissä kuten Rinkebyssä covid 19-tartuntoja on suhteessa eniten.

Luoteis-Tukholman lähiöissä kuten Rinkebyssä covid 19-tartuntoja on suhteessa eniten.

18. huhtikuuta:

Keneen luottaisimme, jos ei Andersiin?

Koronavirukseen on kuollut 1 511 ruotsalaista. Arviolta kolmannes kuolleista on vanhuksia, hoivakotien asukkaita.

”Olemme epäonnistuneet vanhusten suojelemisessa”, sosiaaliministeri Lena Hallengren (S) sanoo tv-haastattelussa.

Ahdistaa. Lähden tallille. Onneksi minulla on harrastus, jossa on helppo pitää etäisyyttä toisiin ihmisiin. Hevosen läheisyys riittää.

Kysyn ratsastuskavereideni mielipiteitä. Ovatko rajoitukset riittäviä? Mitä he ajattelevat siitä, että kuolleita on niin paljon enemmän kuin naapurimaissa?

Kaikki ovat sitä mieltä, että Ruotsin linja on oikea.

”Baarit voisi pistää kiinni. Mutta on hyvä, että koulut ja kirjastot ovat auki, lasten täytyy saada elää mahdollisimman normaalia arkea”, sanoo yksi.

”On surullista, että niin moni on kuollut. Mutta miten mahtaa käydä Suomessa sitten kun rajoituksia aletaan purkaa”, pohtii toinen.

”Me luotamme Andersiin. Keneen me luottaisimme, jos emme häneen”, tokaisee kolmas.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell oli vielä pari kuukautta sitten anonyymi virkamies. Nyt hän on koko kansan Anders, johon Ruotsin koronakamppailu henkilöityy. Mielipidekyselyiden mukaan valtaosa ruotsalaisista luottaa hänen näkemyksiinsä.

Facebookissa toimii Tegnellin nimeä kantava faniklubi, jolla on 30 000 jäsentä. Sivuilla on linkki Tegnell-paitoja myyvään nettikauppaan.

Ystäviä ja sukulaisia tavataan pihalla tai puistossa. Yli 70-vuotiaat ovat kotikaranteenissa samaan tapaan kuin Suomessa.

Ystäviä ja sukulaisia tavataan pihalla tai puistossa. Yli 70-vuotiaat ovat kotikaranteenissa samaan tapaan kuin Suomessa. Kuva: Erja Lempinen

21. huhtikuuta:

Asiakkaiden määrä romahti

Sunnuntain Dagens Nyheter on jäänyt keittiön pöydälle. Siinä on kymmenen sivua kuolinilmoituksia. Suurin osa vainajista on syntynyt 1920-, 30- tai 40-luvuilla.

Vasta kortin saanut poikani on napannut auton, joten matkustan keskustaan tunnelbanalla. Tukholman julkista liikennettä hoitava SL on pyytänyt kaupunkilaisia välttämään busseja ja junia, ja liikenne onkin vähentynyt kahdella kolmanneksella.

Aseman mainostaulussa pyörii viranomaisten tietoisku eri kielillä. Kanna vastuusi. Pidä kahden metrin etäisyys.

Junassa riittää paikkoja. Muutama matkustaja käyttää kasvosuojaa.

Kävelen Kungsholmenin kaupunginosasta Vasastaniin. Vastaantulijoita on vähemmän kuin normaalina keskiviikkona lounasaikaan, mutta enemmän kuin olin osannut odottaa. Kahden metrin turvaväli ei ole kapealla jalkakäytävällä mahdollinen. Mattokaupassa on loppuunmyynti. Ikkunassa lukee suurin kirjaimin Allt ska bort.

Pistäydyn tutussa second hand-putiikissa. Omistaja Charlotta Lind kertoo, että asiakasmäärä on romahtanut.

”Mutta ne jotka tulevat, viipyvät kauan ja haluavat jutella.”

Monet kulkevat töihin pyörällä tai jalan.

Monet kulkevat töihin pyörällä tai jalan.

25. huhtikuuta:

Ei ole sopivaa halata

Tapaan ystäväni Anna Karinin luonnonpuistossa. Viime hetkellä muistamme, ettei ole sopivaa halata. Normaalioloissa se on tavallisin tapa tervehtiä ystävien kesken.

Anna Karin on huolissaan 80-vuotiaasta, sydänsairaasta äidistään. Yksinäisyys masentaa häntä. Anna Karin vie äidille ruokakassin lauantaisin. Lapsenlapset eivät ole tavanneet mummoaan viikkokausiin.

Mietin, milloin itse mahdan tavata Suomessa asuvat vanhempani seuraavan kerran.

27. huhtikuuta:

Konsensuksen takana kytee raivo

Olen asunut Ruotsissa 25 vuotta. Neljännesvuosisadan, koko aikuisen elämäni.

En ole yllättynyt siitä, että Ruotsi valitsee muista maista poikkeavan strategian. Ruotsi on tehnyt ennenkin omanlaisiaan päätöksiä: esimerkiksi kriminalisoinut lasten ruumiillisen kurittamisen ensimmäisenä maailmassa.

Olen yllättynyt tyyneydestä, jolla sekä viranomaiset, poliitikot että tavallinen kansa tuntuvat suhtautuvan kuolleiden suureen määrään.

Covid 19 on vienyt tähän mennessä 2 274 Ruotsin asukkaan hengen. Estonian uppoamisessa kuoli 501 ruotsalaista, Tapaninpäivän tsunamissa 543. Ennen koronaa ne olivat eniten kuolonuhreja vaatineet tragediat Ruotsissa sataan vuoteen.

Miksi ihmiset eivät ole enemmän kiihdyksissään, vaadi viranomaisten ja poliitikkojen päitä vadille?

Soitan Heidi Avellanille, Malmössä ilmestyvän liberaalin Sydsvenskan-lehden poliittiselle päätoimittajalle.

”Kriisin keskellä keräännytään lipun ympärille, debatti alkaa kunhan pahin shokki on laskeutunut. Ruotsi on turvallisuushakuinen, mutta samalla hyvin rationaalinen maa. Vainajien määrään suhtaudutaan rauhallisesti, koska suurin osa heistä on niin iäkkäitä.”

Ratsastuskoulut ovat jatkaneet toimintaansa, kunhan ratsukot pysyvät parin metrin päässä toisistaan.

Ratsastuskoulut ovat jatkaneet toimintaansa, kunhan ratsukot pysyvät parin metrin päässä toisistaan.

Avellan kertoo olevansa eniten huolissaan sosioekonomisista ongelmista, jotka kriisi on paljastanut.

”Kuolleiden joukossa on suhteellisesti paljon ulkomaalaistaustaisia, myös Suomessa syntyneitä. Se kertoo rakenteellisista ongelmista, jotka ovat Ruotsin yhteiskunnalle epämukavia.”

Myös sosiaalidemokraattisen Aftonbladetin pääkirjoitustoimittaja Lotta Ilona Häyrynen uskoo keskustelun pian kiihtyvän.

”Konsensuksen takana kytee raivo. Miten se kanavoituu, selviää myöhemmin”, Häyrynen pohtii.

Hän on nostanut kirjoituksissaan esiin Ruotsin kriisivalmiuden puutteita jo ennen koronaa.

”Toivottavasti se nousee vihdoin laajan keskustelun kohteeksi, samoin kuin hoitoalan työntekijöiden tilanne ja vanhustenhoidon tila.”

”Olemme epäonnistuneet vanhusten suojelemisessa.” – Lena Hallengren

29. huhtikuuta:

Miksei omia kansalaisia ole voitu pelastaa?

Käyn kävelyllä monta kertaa päivässä. Eksyn vähän autioituneeseen siirtolapuutarhaan Rinkebyssä. Said on siellä kitkemässä palstojaan. Hän viljelee enimmäkseen kukkia.

”Rakastan kukkia. Katso, tässä ovat pionit jo nousemassa.”

Kun kysyn koronasta, Said huokaa.

”Onneksi minulla on tämä palsta, olen täällä joka päivä. Ruotsi on rikas, en ymmärrä, miksei oman maan asukkaita ole voitu pelastaa.”

Illalla televisiossa pääministeri Stefan Löfven (S) kehottaa ihmisiä viettämään vapun kotona.

Yliopistokaupunki Lundissa kaupunginpuistoon levitetään varmuuden vuoksi satoja kiloja kanankakkaa estämään opiskelijoiden juhlintaa.

Mynttorgetin kukkameri muistuttaa koronaviruksen uhreista.

Mynttorgetin kukkameri muistuttaa koronaviruksen uhreista. Kuva: Erja Lempinen

4. toukokuuta:

Vasta vuosien päästä tiedämme

Keskustan pyöräteillä on tungosta. Monet käyttävät mieluummin omia jalkojaan kuin junaa tai bussia. Kaksi kiiltävää kaupunkipyörää törmää risteyksessä, ja kuulen tutun kysymyksen: Gick det bra, menikö hyvin?

”Kriisi ei ole läheskään ohi. Moni sairastuu ja kuolee, moni menettää työpaikkansa”, pääministeri sanoi vappupuheessaan.

Tänään, 4. toukokuuta, kuolleita on 2 769. Folkhälsomyndighetenin lausunnot ovat muuttuneet varovaisemmiksi samalla, kun ulkomaailman kritiikki on laimentunut.

”On mahdollista, että olemme tehneet vääriä arvioita”, Anders Tegnell sanoo haastattelussa.

”Vasta vuosien päästä tiedämme, oliko strategiamme oikea. Nyt yritämme vain tehdä parhaamme.”

Kirjoittaja on Tukholmassa asuva kirjailija ja toimittaja. Hänen uusin romaaninsa, H2O, ilmestyi maaliskuussa.

Lue myös: HUS: Koronan lääkekokeilu ei tuonutkaan toivottua tulosta – Kohuttu hydroksiklorokiini on tehoton virustaudin hoidossa

Lue myös: Pauliinan 9-vuotias poika sairastui koronaan – Näin salakavalasti koronavirus eteni perheessä: ”Taudin rajuus yllätti”

X