Reportaasi: Suomi hiljeni hetkessä – Näin koronatodellisuus iski arkeen

Kaksi iäkästä rouvaa seisoo munkkiniemeläisen kerrostalon pihalla. He puhuvat keskenään niin kiihtyneesti, että keskustelunaiheesta on vaikea saada selvää.

Pystyn ohi kävellessäni erottamaan vain yhden sanan.

Se on käsidesi.

On 13. maaliskuuta 2020.

On perjantai ja 13. päivä. Talvisodan päättymisen 80-vuotispäivä.

Ja päivä, jolloin Helsingin kadut alkavat tyhjentyä.

Suomi varautuu – kansa menee kauppaan

Ennen katuja tyhjenevät vessapaperihyllyt.

Torstaina 12. maaliskuuta on uutisoitu 50 uudesta koronatartunnasta Suomessa.

Tautitapaukset ovat tuplaantuneet yhden vuorokauden aikana yli sataan. Kaikista tartunnoista noin puolet on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Iltapäivällä hallitus on pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa on suositettu muun muassa etätöihin siirtymistä työpaikoilla mahdollisuuksien mukaan ja yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista toukokuun loppuun saakka. Lisäksi hallitus on suositellut rajoittamaan kaikkea ”ei-välttämätöntä toimintaa”.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan tavoitteena on epidemian hidastaminen.

Siellä missä koronaa on todettu eniten, kansa on reagoinut lähtemällä ostoksille. Kuvat helsinkiläisten ruokakauppojen tyhjinä ammottavista leipä-, säilyke- ja vessapaperihyllyistä ovat levinneet torstai-iltana ensin somessa, sitten mediassa.

Perjantaina pääkaupunki herää uuteen todellisuuteen.

Siinä todellisuudessa toinen kaupunkilainen kohdataan korkeintaan metrin etäisyydeltä.

Kauppojen hyllyt tyhjenivät – ja täyttyivät taas. Ministeri Tuula Haatainen rauhoitteli kansaa perjantaina, että hamstraamiseen ei ole tarvettam sillä tavaraa tulee riittämään. Tommi Tuomi / Otavamedia

Suomi epidemian kynnyksellä – oleilua ostarilla

Perjantaina aamupäivällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitää tiedotustilaisuuden, jossa pääjohtaja Markku Tervahauta toteaa, että Suomi on nyt epidemian kynnyksellä.

Tervahauta vaikuttaa flunssaiselta. Hän pahoittelee esiintymistään myöhemmin Twitterissä.

Samaan aikaan kun Tervahauta niistää ja pyyhkii hikeä otsaltaan tiedotustilaisuudessa, legioona työntekijöitä hyllyttää tavaraa Kampin keskuksen ruokakaupassa. Täällä varaudutaan uuteen ostoryntäykseen. Tuoretta leipää ja vessapaperiakin näyttäisi kosolti riittävän.

Läheisessä kahvilassa lähes jokainen asiakas ottaa asiointinsa jälkeen tiskille tuotua käsidesiä. Kaksi iäkästä naista jää juttelemaan kassan työntekijälle, joka vakuuttaa, että kahvilassa pestään käsiä ”ihan koko ajan”.

THL:n suosituksen mukaisesti ostoskeskuksissa oleilua tulisi välttää. Kampissa on väljää.

R-kioskin kassalla myyjä arvelee, että ihmisiä on liikkeellä noin kolmasosa normaalista.
Kaupunkilaiset onkin harvennettu keskustasta kuin porkkanat, kuin joka toinen ja kolmas olisi nyhdetty kaduilta pois. Paitsi että ihmisiä on vähän, he myös pitävät selvästi hajurakoa toisiinsa.

Silti liikkeellä ollaan yhä selvästi myös ei-välttämättömillä asioilla. Kaikki näyttää oudosti melkein samalta kuin aina: osa ihmisistä on kumitettu kuvasta mutta jäljelle jääneet näyttävät siltä kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Kaikki eivät kaiketi ota epidemian uhkaa haudanvakavasti. Heidän laisistaan Albert Camus kirjoitti romaanissaan Rutto:

He otaksuivat kaiken yhä olevan heille mahdollista, nimittäin ne heistä, joiden mielestä maanvaivat eivät olleet mahdollisia. He hieroivat edelleen kauppojaan, suunnittelivat matkoja ja kiistelivät mielipiteistään.

Camus´n vuonna 1947 ilmestyneessä teoksessa sairaus on toki paljon koronaviruksen aiheuttamaa tautia vakavampi. Mutta kirjassa sairaus muuttaa karanteeniin määrätyn kaupungin ihmisten elämän yhtä totaalisesti kuin nyt Milanossa tai monissa muissa italialaiskaupungeissa.

Milanon asukastiheys on yli 7 000 ihmistä per neliökilometri, Helsingissä noin 3 000. Lisäksi suomalaiset pitävät normaalistikin etäisyyttä toisiinsa.

Kuinka järeisiin toimiin täällä vielä ryhdytään?

Suomi liputtaa. Siniristiliput oli nostettu salkoihin talvisodan päättymisen 80-vuotispäivän kunniaksi. Huomio kiinnittyi juhlapäivänä kuitenkin muihin asioihin. Tommi Tuomi / Otavamedia

Paljaat kädet

Puhelimen näytölle perjantaina 13. maaliskuuta ilmestyvä uutisvirta on täynnä koronaa. Läheltä ja kaukaa, pieniä ja isoja uutisia.

Hyvinkäällä suljetaan koulu. Vatikaani sulkee Rooman katoliset kirkot. Helsinki peruu kaikki isot yleisötilaisuudet. Viro on julistanut hätätilan. Ylioppilaskokeiden aikataulua on muutettu.

HSL kertoo lopettavansa lipunmyynnin busseissa ja tehostavansa erityisesti sellaisten pintojen siivousta, joita kosketellaan.

Metrossa moni ottaa tukitangosta kiinni paljain käsin. Raitiovaunussa selvästi riskiryhmään kuuluva iäkäs nainen painaa pysäytysnappulaa paljain käsin.

Päärautatieaseman ulko-ovi on avattava vetämällä kahvasta ja kyllä, siihenkin moni tarttuu paljain käsin.

Puhelimen uutisvirta on täynnä koronaa. Tommi Tuomi / Otavamedia

Kun tätä käsikavalkadia alkaa oikein seurata kaupungilla, tulee nopeasti ahdistunut olo.
Pintojen välityksellä tapahtuvaa tartuntaa ei THL:n mukaan tosin pidetä tärkeimpänä tartuntareittinä, vaikka se ilmeisesti mahdollista onkin.

Puoliltapäivin Sanomatalon kulmalla tulee vastaan nuorimies, joka kysyy, mitä ostaisin kaupasta eurolla. Hän paljastuu Plan-järjestön feissariksi.

Miksi ihmeessä feissareita on enää liikkeellä?

Kohteliaan nuorenmiehen kunniaksi on sanottava, että eihän se ole hänen vikansa, eikä hän tule lähelle. Ja tämä on kuitenkin vasta se päivä, jolloin toimintoja toden teolla aletaan ajaa alas.

Kiireisimpään lounasaikaan keskustan yleensä täyteen ammutussa sushibuffetissa on hiljaista. Kaikki asiakkaat voisivat istua omassa pöydässään ja niitä jäisi puolet ylikin.

Viereisessä pöydässä nuoret naiset pohtivat, että syksyllä on varmaan sitten paljon tapahtumia, kun niitä joudutaan siirtämään.

Narinkkatorilla nuorimies puhuu kännykkään isoon ääneen:

”Kyllähän kaikkeen kannattaa varautua. En mä oo missään paniikissa, mutta…”

Julkisissa liikennevälineissäkin pystyi pitämään turvavälin, koska matkustajia oli vähän. Moni käytti hansikkaita myös sisällä. Tommi Tuomi / Otavamedia

Mitä suljetaan?

Perjantaina iltapäivällä perumis- ja sulkemisuutiset seuraavat toisiaan.

Aluehallintovirasto kieltää yli 500 hengen tilaisuudet hallituksen suosituksen mukaisesti. Veikkaus ilmoittaa sulkevansa pelipaikat ja -automaatit. Kansallisteatteri peruu kaikki kevään näytökset, samoin esimerkiksi Porin ja Rauman teatterit. Matkatoimistot peruvat matkojaan.

Edellisillasta lähtien sosiaalisessa mediassa vellonut vessapaperikeskustelu alkaa vaihtua toiseen, tärkeämpään aiheeseen: mitä pitäisi sulkea? Pitäisikö koulut ja päiväkodit panna kiinni? Entä kirjastot, museot, kuntosalit, uimahallit?

Suomen suurimman uimahallin, Mäkelänrinteen uintikeskuksen altaista voi iltapäiväkahdelta laskea muutaman kymmenen uimaria. Jotkut saavat polskia ihan omalla radallaan, nopeiden kaistalla ui kaksi kauhojaa.

Uintikeskuksen vieressä on lukio. Suojatiellä kaksi abiturienttia vitsailee, että ”me ei kuolla koronaan vaan näihin kirjoituksiin”. Tänään on pidetty vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeet.

Puolityhjä raitiovaunu vie läpi Kallion, jossa näyttää siltä kuin olisi sunnuntaiaamupäivä. Karhupuisto on autio. Ympyrätalon isossa ruokakaupassa kuljeksii harvakseltaan ihmisiä. Vessapaperihylly on tyhjä, lattialla purkamista odottaa kaksi isoa paperipaalia.

Tonnikala on melkein loppu.

Kansallisteatterin valonäyttö kertoi jo perjantaina koko kevään näytösten peruuntumisesta. Tommi Tuomi / Otavamedia

Auki vaikka sodassa

Neljän maissa liikenne vilkastuu, kun virastoaika päättyy. Vaikka monilla työpaikoilla on jo siirrytty etätöihin, kaikille se ei ole mahdollista.

Nelosen raitiovaunussa viereen istuu nainen, joka kertoo vastapäätä istuvalle kaverilleen:

”Meille sanottiin, että me ollaan sitten auki, vaikka tulis sota.”

Munkkiniemessä asukkaiden keski-ikä on korkea. Kadut ovat hiljaiset, kaupunginosan kahdessa apteekissa on kummassakin vain pari asiakasta. Iäkäs mies hoitaa muita ostoksia ja tokaisee, että ”teillä on varmaan desit loppu”.

Se on käytännössä retorinen kysymys.

Ovathan ne.

Kotimatkalla puhelimen uutisvirta kertoo, että jääkiekon SM-liiga keskeytetään. Suomen mestaruus jää jakamatta. Niin on käynyt viimeksi vuonna 1944.

Iltaa kohden uutiset vain kovenevat.

Tanska ilmoittaa sulkevansa rajat keskiyöllä. Aiemmin päivällä rajojen sulkemisesta ulkomaalaisilta ovat ilmoittaneet ainakin Tsekki ja Ukraina. Pian Tanskan jälkeen uutisoidaan Puolan sulkevan rajansa sunnuntaina.

Iltayhdeksältä kaukana Atlantin toisella puolella Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaa maahansa poikkeustilan.

Suomessa perjantai, 13. maaliskuuta 2020 on päättymässä.

Kansalaiset käyvät nukkumaan tietämättä, mikä oikeastaan on alkamassa.

Tätä juttua tehtäessä pidettiin vähintään metrin turvaväli kaikkiin, mutta erityisesti iäkkäisiin ihmisiin. Tekstissä mainitut uutiset on poimittu median uutisvirroista 13. maaliskuuta 2020. Ajantasaista tietoa koronavirustilanteesta ja ohjeita siihen varautumiseen löytää esimerkiksi osoitteesta www.thl.fi.

Lue myös: Koronavirukseen löytyi lupaava lääke – Tuoko Avigan avun vaikeasta infektiosta kärsiville?

Lue myös: Sairastunut Jouni kuvailee kovia ja aaltomaisia oireitaan: ”Tuntuu kuin joku heittelisi keilapalloa pään sisällä”