Kotiseuturakkaus maistuu hailuotolaisen pienpanimon oluissa ja näkyy yrittäjien arjessa: ”Saimme saaren asukkaita mukaan pienosakkaiksi”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Hailuodon pienpanimon perustaja
Hailuodon Panimon perustaja Kimmo Kaukonen haluaa kehittää kotisaartaan. Korona-aika on vaikuttanut myös pienpanimon toimintaan. © Teija Soini
Hailuodon panimon perustaja Kimmo Kaukonen haaveilee oluesta, jonka jokainen raaka-aine tulisi Hailuodosta. Kaukonen luottaa perinteiseen saksalaistyyliseen olueen.

On syksy 2015, ja Kimmo Kaukonen ja Jürgen Hendlmeier ovat matkalla Oulunsalosta kotisaarelleen Hailuotoon. Vajaan puolen tunnin lauttamatkan aikana on aikaa jutella, esimerkiksi siitä, miten Hailuotoa voisi kehittää. Hendlmeier sen keksii. Hän ei edes juo olutta mutta ehdottaa, että miehet perustaisivat pienpanimon.

Perämeri myrskyää mustana ja tuuli kuljettaa sadepisaroita päin tuulilasia. Miehet istuvat autossa ja tuntevat aaltojen keinunnan. Lauttamatkalla syntynyt idea jalostuu nopeasti toiminnaksi.

Luomu tärkeää

Hailuodon saaren keskuksessa on vanhoja punaisia puutaloja toisensa jälkeen. Saaren keskellä Ojakylän jälkeen tien vieressä nököttää taas yksi maisemaan sulautuva punainen rakennus. Se on 1800-luvulla rakennetun pappilan vanha hevostalli, mutta enää vuosiin hevoset eivät ole hirnuneet rakennuksessa.

Kun Kaukonen ja Hendlmeier ostivat talon kunnalta, se oli varastokäytössä. Nurkat olivat täynnä palvelukodin sänkyjä, satamasta raahattuja ankkureita ja muuta sekalaista tavaraa.

Nyt alakerrassa on kotoisa myymälä, oluthyllyjen vieressä vinyylisoittimessa pyörii äänilevy. Pöytää koristaa myrskylyhty ja seinillä on kalastusverkkoja.

Kaukonen, 40, kaataa hanasta olutta lasiin. Hän on kotoisin Porista ja kiinnostui oluista porilaisessa Beer Hunters -olutravintolassa 20 vuotta sitten. Olutmaailma syveni matkaillessa ja erityisesti pienpanimo-oluet alkoivat kiehtoa häntä.

Ennen olutyrittäjyyttä Kaukonen työskenteli graafikkona. Hailuotoon hän päätyi löydettyään saarelta rakkauden. Yhden Oulussa vietetyn vuoden jälkeen Kaukonen muutti Hailuotoon yhdeksän vuotta sitten, ja täällä ovat syntyneet myös hänen ja puolisonsa kaksi yhteistä lasta.

Kaukonen piti Hendlmeierin kanssa ensin yhteistä mehiläistarhaa. Ekologisuus on molemmille tärkeää, ja oli alusta asti selvää, että myös olutta pantaisiin luomumenetelmillä. Suunnitelmissa oli myös oma biokaasuvoimala.

Kaukonen haluaa tehdä jatkossakin klassista, mutta rentoa olutta. ”Erotumme persoonalla, emme luo koko ajan uutta, vaan luotamme perinteiseen saksalaistyyliseen olueen.”

Kaukonen haluaa tehdä jatkossakin klassista, mutta rentoa olutta. ”Erotumme persoonalla, emme luo koko ajan uutta, vaan luotamme perinteiseen saksalaistyyliseen olueen.” © Teija Soini

”Olemme saaneet syntymään kotisaarelle lisää hyvää”

Syksyisen lauttamatkan jälkeen Kaukonen ja Hendlmeier tutustuivat kaverinsa kotipanimoon, hankkivat kotipanimolaitteet ja alkoivat testata olutreseptejä Hendlmeierin asunnon kodinhoitohuoneessa. Jo keväällä saksalaisen laitevalmistajan Wachsmann Brautechnikin omistaja tuli maistelemaan heidän tuotoksiaan ja mittaamaan Hailuodon veden laatua.

Vesi on nimittäin tärkeässä osassa oluen valmistuksessa. Hailuodossa vesi on Kaukosen mukaan täydellinen saksalaistyyppisen vaalean lagerin tekoon.

”Veden laadulla on iso merkitys. Täällä on pehmeä pohjavesi, jossa ei ole mineraaleja”, Kimmo Kaukonen kertoo.

Veden lisäksi myös panimon oluissa eniten käytettävä vilja eli mallasohra tulee pääosin Hailuodosta, sillä panimo tekee yhteistyötä paikallisten luomuviljelijöiden kanssa. Oluessa käytettävä ohra mallastetaan sadan kilometrin päässä Siikajoella, Pehkolan Mallastamolla.

”Paikalliset ovat suhtautuneet tosi hyvin. Koen, että olemme saaneet syntymään kotisaarelle lisää hyvää. Ihmiset tuntevat toisensa ja naapureilta saa helposti apua ja tukea. Osaajia löytyy. Kun päätimme perustaa panimon, saimme saaren asukkaita mukaan pienosakkaiksi.”

Pidemmän kaavan haave – kaikki raaka-aineet Hailuodosta

Tulevaisuudessa Kimmo Kaukonen toivoo valmistavansa oluen, jonka kaikki raaka-aineet tulisivat Hailuodosta. Siksi hän on hakenut oman tilansa luomuvalvonnan piiriin: tarkoituksena on kokeilla itse humalan viljelyä.

Tällä hetkellä Suomesta ei vielä saa puhdistettuja humalataimia. Peltokin on perusparannusvaiheessa, sillä rikkakasvien valtaamalla lohkolla ei ole viljelty mitään yli kymmeneen vuoteen.

”Menee oma aikansa, ennen kuin pelto alkaa tuottaa satoa. Tämä on pidemmän kaavan haave.”

Biokaasuvoimala sen sijaan on jo askeleen lähempänä toteutumista. Panimo on perustamassa voimalaa paikallisen maatilan kanssa. Syötteenä käytettäisiin osittain mallasmäskiä. Syksyllä panimoon asennettiin myös aurinkovoimala, ja tavoitteena on energiaomavaraisuus.

Kaukosen mielestä vaalea lager on yksi vaikeimmin valmistettavista oluttyyleistä.

Kimmo Kaukosen mielestä vaalea lager on yksi vaikeimmin valmistettavista oluttyyleistä. © Teija Soini

”Ei ole kilpailua tai kyräilyä”

Panimo aloitti myyntitoimintansa keväällä 2017, ja toiminta on kasvanut niin, että pienpanimon oluita myydään ympäri Suomea kaupoissa ja ravintoloissa.

Yrittäjyyden alkutaival on kuitenkin ollut vaikeampi kuin Kimmo Kaukonen olisi osannut kuvitella.

”Minulla oli auvoinen kuva yrittäjyydestä. Ensimmäiset kolme vuotta olivat rankkoja, kun työnantajana oleminen oli uutta. Se ei ollut enää oma juttu, vaan kaikki oli suuremmassa mittakaavassa. Olin vastuussa yhteistyökumppaneille ja työntekijöille, ja kaikki vaikutti niin moneen ihmiseen. ”

Eniten hän on yllättynyt siitä, miten tiivistä yhteistyötä pienpanimoiden välillä on. Kilpailun sijaan yrittäjät tukevat toisiaan.

”Välit ovat lämpimät, se on oma yhteisönsä. Pienpanimoiden osuus Suomen oluenmyynnistä on vain muutama prosentti, joten ei ole kilpailua tai kyräilyä.”

Hailuodon Panimo valmistaa 100 000 litraa olutta vuodessa

Käydään kurkistamassa pienpanimon puolelle. Olutta pannaan kahdessa suuressa kattilassa, ja huoneessa leijuu mieto maltaan tuoksu. Ulkoa kuuluu, kuinka vesi lorisee räystäistä. Muuten on hiljaista.

Hailuodon Panimo valmistaa satatuhatta litraa olutta vuodessa, mutta korona-aika on koetellut pienpanimoita, myös Kaukosen yritystä. Kevään rajoitukset päättivät saman tien kevätsesongin pohjoisen hiihtokeskuksissa ja ravintolamyynti päättyi kuin seinään.

Kesällä puolestaan kotimaan turisteja kävi ennätyksellisen paljon, mikä näkyi myös myynnissä. Matkailijat piipahtivat panimoon juomaan paikan päällä tai ostivat olutta mukaan. Yhä jatkuvat rajoitukset ja yleisötapahtumien peruuntuminen koettelevat pienpanimoita edelleen.

Kimmo Kaukonen on koronatilanteesta huolimatta toiveikas tulevaisuuden suhteen. Pienpanimoiden suosio on osa suurempaa globaalia trendiä: ruoka- ja juomakulttuurin kehittyessä tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut, ja moni on huomannut oluen sopivan myös ruokajuomaksi.

Hailuodon Panimon ensimmäinen olut Laakeri on yhä yksi panimon myydyimmistä tuotteista. Kuvassa Kaukonen pitelee Gosea, hapanta vehnäolutta, jota on maustettu korianterin­siemenillä ja merisuolalla. ”Tällä hetkellä eniten menee Spezialia, siinä on reilummin mallasta ja humalaa”, Kaukonen kertoo.

Hailuodon Panimon ensimmäinen olut Laakeri on yhä yksi panimon myydyimmistä tuotteista. Kuvassa Kaukonen pitelee Gosea, hapanta vehnäolutta, jota on maustettu korianterin­siemenillä ja merisuolalla. ”Tällä hetkellä eniten menee Spezialia, siinä on reilummin mallasta ja humalaa”, Kaukonen kertoo. © Teija Soini

Lainsäädännössä riittää parannettavaa

”Kymmenen vuotta sitten oluthyllyjen valikoima oli suppea, nykyisin kaupassa voi olla tarjolla jopa 500 eri olutta. Toivon, että ihmiset lähtisivät jatkossakin rohkeasti kokeilemaan ja maistelemaan pienpanimoiden oluita. Samalla tukee paikallisia yrittäjiä, sillä panimot työllistävät välikäsien kautta myös muita toimijoita. Se rikastuttaa hyvin paljon elinkeinoelämää.”

Nykyinen lainsäädäntö sallii ulosmyynnin oluille, joiden vahvuus on korkeintaan 5,5 prosenttia. Laissa riittää kuitenkin Kimmo Kaukosen mielestä parannettavaa.

”Hyvin paljonkin. Vuoden vaihteessa korotettiin jälleen muun muassa oluen alkoholiverotusta 10 prosentilla ja alkoholittomien oluiden verotus nousi yli sadalla prosentilla. Oluiden tuottajaa rankaistaan. Jos hintoja nostaa, sitten tavara ei enää liikukaan.”

”Alaikäiset voivat tilata olutta ulkomailta, mutta täysikäiset eivät voi tilata sitä Suomesta.”

Kaukonen ihmettelee myös rajoitusta, jonka mukaan yli 500 000 litraa vuodessa tuottava panimo ei saa enää myydä olutta suoraan panimolta kuluttajille.

Hän toivoisi muutoksia myös oluen etämyyntiin: tällä hetkellä panimot eivät voi toimittaa alkoholituotteitaan suoraan asiakkaalle, mutta samaan aikaan etämyynti ulkomailta Suomeen onnistuu. Panimo- ja Pienpanimoliitto ovat yrittäneet tuloksetta puuttua näihin outouksiin.

”Alaikäiset voivat tilata olutta ulkomailta, mutta täysikäiset eivät voi tilata sitä Suomesta. Jos suomalainen panimo haluaisi lähettää olutta suoraan ostajalle, ensin pitäisi perustaa yritys esimerkiksi Viroon, ajattaa olut sinne ja sitten takaisin Suomeen. On hullua, että suomalaiset yrittäjät ovat eri asemassa kuin ulkomaalaiset.”

Ilman alkoholia

Korona-aika on vaikuttanut alkoholinmyynnin lisäksi suomalaisten juomatapoihin. Kun ravintoloiden aukioloaikoja on rajoitettu, moni on siirtynyt tissuttelemaan kotona.

Kimmo Kaukonen itse on ollut yli vuoden juomatta alkoholia muuten kuin työn puolesta. Oman panimon olutta on pakko maistella laadunvalvonnan takia, ja panimon järjestämissä tasting-tilaisuuksissa Kaukonen on kaatanut itselleenkin pienet maistot. Muuten hän on ollut ilman.

”Tässä työssä on aika paljon alkoholismiin altistavia tekijöitä, mutta uskon, että omalla käyttäytymisellä pystyn vaikuttamaan riskeihin. Omaa juomista on hyvä miettiä, oli sitten alkoholiyrittäjä tai ei.”

Juomattomuus ei ole tehnyt tiukkaa, mutta muiden suhtautuminen on kummastuttanut.

”Ihmetyttää, että juomattomuutta saa selitellä enemmän kuin juomista. Tuntuu, että ihmiset hakevat hyväksyntää omalle alkoholinkäytölleen ja kokevat jonkun muun juomattomuuden hyökkäyksenä. On jokaisen henkilökohtainen päätös, ottaako vai ei.”

Lue myös: Mäntyharju tarjoaa lomailijalle järviluontoa ja taidetta – Nappaa matkavinkit!

X