Yhteiset koronalaulut nousivat somehitiksi – Lotta-Sofia Saahko toi laulun takaisin Jorma-papan elämään

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lotta-Sofia Saahko ja Jorma Saahko
Lotta ja Jorma Saahko videoivat laulujaan kotoisasti keittiön pöydän ääressä. Kuva: Sara Pihlaja
Lotan ja papan koronalaulut nousivat koskettavaksi somehitiksi. Jorma-pappa on maailmaa kiertäneelle Lotalle turvasatama ja yhteys karjalaisiin juuriin.

Viime äitienpäivänä Lotta-Sofia Saahko, 27, istahti isoisänsä Jorma Saahkon, 84, kanssa keittiön pöydän ääreen ja lauloi videolle Ystävän laulun. Video julkaistiin Facebook-sivulla, jonka nimeksi annettiin Lotan ja papan koronalaulut. Se oli Lotan idea. Yhdessä laulaminen toi kivaa tekemistä korona-arkeen.

Mutta eipä tiennyt pappa eikä Lottakaan, mihin ryhtyi.

Lotan ja papan koronalauluista syntyi nopeasti valtava ilmiö. Kolmen ensimmäisen viikon aikana Facebookissa ja Youtubessa julkaistuja videoita katsottiin yhteensä kolme miljoonaa kertaa.

Vanhat laulut, oman mummolan mieleen tuova miljöö ja aivan hurmaavat laulajat – siinä somehitin ainekset. Yleisöä on myös lämmittänyt isovanhemman ja lapsenlapsen yhteinen harrastus ja yhteiselo eristyneenä korona-aikana.

Yksi suosituimmista Lotan ja papan esittämistä koronalauluista on Evakon laulu, jota kaksikon fanit ehdottivat jo ensimmäisestä videosta lähtien. Se on kerännyt satoja kommentteja, joissa ihmiset ovat kertoneet omia tai sukulaistensa evakkokokemuksia.

Kun Jorma-pappa laulaa, miten asemalla evakoita junaan lastattiin, hänen ei tarvitse kuvitella, mitä se tarkoittaa.

Hän oli kerran pieni evakko itsekin.

Lotta-Sofia Saahko laittaa laulujen tekstit näkyviin tietokoneen ruudulle.

Lotta-Sofia Saahko laittaa laulujen tekstit näkyviin tietokoneen ruudulle. Kuva: Sara Pihlaja

Pikku mökki Laatokalla

Merenkokoisen Laatokan koillisrannalla, Impilahden Pitkärannassa, oli pikkuruinen mökki, jossa karjalainen Saahkon perhe nukkui yönsä kylki kyljessä.

Kun isä Feodor ja äiti Anastasia kävivät töissä sahalla, vanha sukulaistäti katsoi kolmen veljeksen perään. Heistä nuorin oli 1935 syntynyt Jorma. Isoveljet Aulis ja Aimo olivat muutaman vuoden vanhempia.

Perheen kuopus oli ujo poika. Kaksivuotiaana otetussa kuvassa hän katsoo vakavana kameraan hienon purjelaivan pienoismallin vieressä. Ei ole tietoa, missä kuva on otettu.

Jorma täytti neljä vuotta elokuussa 1939. Marraskuun lopulla alkoi talvisota, jonne isä joutui autonkuljettajan tehtävään. Pian Pitkärannan joutui jättämään muukin perhe. Väestön evakuointimääräys tuli jo joulukuussa.

Oli paljon lunta ja pakkasta, kun äiti ja lapset kävelivät kaksi tuntia päivän viimeiselle junalle.

”Mukaan otettiin, mitä jaksoi kantaa, ei mitään muuta. Vaatteita pääasiassa. Kaikki muu jäi”, Jorma Saahko sanoo.

Hän ei muista syntymäkodistaan juuri muuta kuin että siellä oli hyvä olla.

Sitä pikku mökkiä Laatokan rannalla hän ei nähnyt enää koskaan.

Lotta-Sofia Saahko elää toistaiseksi yhteistä arkea papan kanssa.

Lotta-Sofia Saahko elää toistaiseksi yhteistä arkea papan kanssa. ”Kaikki toimii tosi hyvin, me ollaan tiimi.” Kuva: Sara Pihlaja

”Minähän olen nyt myös evakko, koronaevakko!”

Lotta-Sofia Saahko on aina elänyt kosmopoliitin elämää. Isänsä työn vuoksi hän asui lapsena muun muassa Kiinassa, Saksassa ja Puolassa.

”Mulla on tähän mennessä ollut kolmekymmentäyksi eri osoitetta”, Lotta-Sofia Saahko sanoo.

Viimeisin osoite sijaitsi Lontoossa, jossa Lotta aloitti näyttelijäopinnot syksyllä 2019. Hänet valittiin kouluun kolmentuhannen hakijan joukosta, mikä jälkeen hän irtisanoutui työstään Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin viestintäjohtajana.

Korona kuitenkin katkaisi ensimmäisen opiskeluvuoden. Tultuaan Suomeen pääsiäiseksi Lotta ei voinut enää palata Lontooseen. Hänen järkytyksekseen näyttelijäkoulu suljettiin koko loppuvuodeksi.

Lotta vietti kolme viikkoa karanteenissa vanhempiensa luona, mutta päätti sitten muuttaa Jorma-papan luo Valkeakoskelle. Siellä oli enemmän tilaa ja se oli aina tuntunut kodilta, koska se oli toiminut ulkosuomalaisen perheen tukikohtana kotimaassa.

”Minähän olen nyt myös evakko, koronaevakko! Kaikki tavarani, vaatteeni ja asuntoni jäivät Lontooseen. Lähdin samana päivänä, viimeisellä lennolla, kun tuli tieto, että rajat menevät kiinni. En tiedä milloin enää pääsen sinne.”

Suvun karjalaiset juuret olivat jo aiemmin kiinnostaneet Lottaa.

”Minulle on monesti sanottu, etten ole kovin suomalainen, kun olen niin ulospäinsuuntautunut. Olen oppinut sanomaan siihen, että olenkin karjalainen.”

Yhteinen koronalauluprojekti papan kanssa on lujittanut suhdetta paitsi pappaan myös Karjalaan. Monia tarinoita taustastaan Lotta on kuullut vasta nyt papalta ja muilta sukulaisilta.

Lotta on nyt saman ikäinen kuin Anastasia, kun tämä lähti evakkoon kolmen pienen pojan kanssa kaukaa Laatokan takaa.

”Apua, mikä vastuu! Niin erilainen elämä kuin minulla”, Lotta huokaa.

Karjalaiset juuret ovat aina kiinnostaneet Lottaa. Yhteiselo papan kanssa synnytti lauluvideoiden lisäksi toisenkin projektin: Lotta kirjoittaa Jorman tarinasta kirjan, joka julkaistaan marraskuussa.

Karjalaiset juuret ovat aina kiinnostaneet Lottaa. Yhteiselo papan kanssa synnytti lauluvideoiden lisäksi toisenkin projektin: Lotta kirjoittaa Jorman tarinasta kirjan, joka julkaistaan marraskuussa. Kuva: Sara Pihlaja

Hyvyys, jonka muistaa

Asemalla Anastasia ja pojat joutuivat nousemaan härkävaunuihin, vaikka heillä itsellään ei ollut eläimiä mukana.

Kaikki eläimet eivät kestäneet junamatkan rasitusta. Kuolleet lehmät samassa vaunussa eivät kuitenkaan olleet pahinta, mitä matkalla jouduttiin kokemaan.

”Välillä juna pysäytettiin, kun pommitettiin. Mentiin sinne vaunun alle silloin, muka piiloon”, Jorma sanoo.

Perhe ja sukulaistäti päätyivät Joensuuhun, jossa Evakon laulun sanoin karjalainen kansa seisoi huutokaupassa. Isännät valikoivat tulijoista mieleisimmät, ja ensin huudettiin tietysti työkykyisimmät evakot ja pienimmät perheet.

Saahkot vietiin ensin Liperiin ja sieltä Kuusjärvelle, joka on nykyisin Outokumpu. Parin viikon koulumajoituksen jälkeen eräs isäntä otti perheen asumaan omaan isoon taloonsa.

”Hän oli ystävällinen mies. Hänestä tuli melkein kuin perheenjäsen meille.”

Kaikille evakoille ei oltu yhtä ystävällisiä. Moni Karjalasta lähtenyt on kantanut tylyä kohtelua sisällään siitä asti.

Saahkojen evakkotaivalta helpotti luultavasti se, että he saivat jäädä rajan pintaan Pohjois-Karjalaan – tavallaan omiensa joukkoon. Ja yhtä hyvin kuin huonon kohtelun ihminen muistaa hyvyyden. Anttolan isäntä kävi tuomassa Saahkoille jauhoja vielä senkin jälkeen, kun perhe jo asui isän Kuusjärvelle rakentamassa omakotitalossa.

”Siitä on hyvä mieli vieläkin”, Jorma sanoo.

Pikku Lotta papan kanssa lukupuuhissa. Papan ja mummon koti Valkeakoskella on ollut Lotalle aina tukikohta Suomessa.

Pikku Lotta papan kanssa lukupuuhissa. Papan ja mummon koti Valkeakoskella on ollut Lotalle aina tukikohta Suomessa. Kuva: Jorma Saahkon kotialbumi

Ujo poika laulaa

Sodan jälkeen Feodor Saahkosta tuli Heikki ja Anastasiasta Nasti. Harvinainen sukunimi pidettiin. Saahkoja on Suomessa vain kourallinen, ja he ovat kaikki toisilleen sukua.

Perheeseen syntyi evakkoon joutumisen jälkeen kaksi lasta lisää. Jorma asui vanhempiensa luona kolmekymppiseksi asti, kunnes ihastui naapurin tyttöön, Ritvaan.

”Joskus otin kyytiin ja siitä se pikkuhiljaa alkoi. Minulle naapurintyttö kelpasi”, Jorma naurahtaa.

”Minä olin niin ujo poika.”

Lapsesta asti Jorma oli kuitenkin ollut yhdessä asiassa rohkea. Hän oli aina uskaltanut laulaa – ja osannut. Opettaja laittoi hänet kaikissa juhlissa laulamaan tytön kanssa duettoa.

Laulamisesta tuli elinikäinen harrastus. Jossain vaiheessa Jorma kulki kaverinsa kanssa hoivakodissa laulamassa naisten kuorolle puuttuvia miesääniä, ja Ritvan kanssa risteilyillä tuli joskus käytyä karaokessa.

Valkeakoskelle työn perässä päätyneet Jorma ja Ritva saivat kaksi poikaa ja ostivat talon 1969. Seitsemän vuotta sitten Ritva kuoli, ja Jorma jäi asumaan taloa yksin.

Vuosien mittaan siihenkin ehti jo tottua. Mutta koronan aiheuttama eristys tuntui rankalta, kun kylillä käyminen piti vähentää minimiin eikä tuttujen kanssa voinut enää jäädä juttelemaan.

Jorma ehtikin keväällä tuntea olonsa jo varsin yksinäiseksi.

”Sitten tää tyttö onneksi tuli”, Jorma sanoo.

Totinen kaksivuotias Karjalassa.

Totinen viisivuotias Karjalassa. Kuva: Jorma Saahkon kotialbumi

Viisivuotias evakko vuonna 1940.

Kaksivuotias evakko vuonna 1940. Kuva: Jorma Saahkon kotialbumi

Pappa tiskaa ja herättää

Aamuisin pappa kiipeää talon yläkertaan ja laulaa Lotan oven takana. Tänä aamuna herätyksenä toimi Kultainen nuoruus.

Videoyhteydellä tehtyyn Seuran haastatteluun mennessä on ehditty juoda kahvit, syödä puurot ja opetella kaksi uutta laulua. Hyvinhän sitä ehtii, kun kuudelta herää.

”Mulla on rytmi muuttunut samanlaiseksi kuin papalla”, Lotta nauraa.

”Minä laitan ruoat ja pappa tiskaa. Iltaisin pappa katsoo televisiota ja minä luen kirjaa tässä keittiössä tai samalla sohvalla. Kaikki toimii tosi hyvin, me ollaan tiimi. Mukavaa on”, Lotta sanoo.

Ritva-mummolta saatujen oppien ansiosta Lotta on voinut leipoa papalle muun muassa karjalaisia pyörösiä eli sämpylöitä, joissa on keskellä mannapuuroa.

”Kyllä me tässä joskus istutaan ja mietitään, että mummo tuolla jossain kuuntelee meidän lauluja.”

”Kyllä me tässä joskus istutaan ja mietitään, että mummo tuolla jossain kuuntelee meidän lauluja.”

Äitienpäivänä aloitettu koronalauluprojekti jatkuu toistaiseksi. Yleisö osaa jo odottaa ja ehdottaa uusia lauluja, ja videoiden kommenttiosastoista on kehkeytynyt keskustelufoorumi, jossa ihmiset ovat voineet jakaa muistojaan sota-ajasta, isovanhemmista ja Karjalasta.

Tällaista huomiota Jorma-pappa ei ollut osannut kuvitellakaan, ja varsinkin alussa se tuntui aivan ällistyttävältä. Nyt hän on hankkinut älypuhelimen voidakseen itsenäisestikin lukea videoiden keräämiä kommentteja.

”Tää on antanut minulle niin paljon. Sanovat, että pappa on nuortunut. Tiedä sitten, harvemmin tulee peiliin katsottua.”

Yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut, vaikka se laulaessa unohtuu.

”Kyllä minua ujostuttaa vieläkin!”

Juttua päivitetty 13.7. kello 12.48: Korjattu Jorma Saahkon ikä vanhojen valokuvien kuvateksteihin.

Lue myös: Netissä papan kanssa laulava Lotta julkaisee papasta kirjan pikavauhtia – ”Viimeinen mahdollisuus kysellä Karjalasta”

X