Korona mullisti arjen Riikan uusperheessä – Yhteinen sävel yllätti: ”Mieheni on alkanut ottaa enemmän vastuuta minun lasteni kasvattamisesta”
Uusperheiden laajempi ihmisverkosto aiheuttaa korona-aikana monenlaisia vaikeuksia, mutta Riikan uusperheessä lisääntynyt yhdessäolo on luonut myös tunnetta yhteenkuuluvuudesta.
Koronaepidemia on raivannut uusperheissä tilaa perheytymiselle, ja moni on löytänyt perheelle lopulta yhteiset säännöt. Kuva: iStock
Miten eristäytyä ja vältellä koronatartuntaa, jos uusperheessä on vaihtuvalla kokoonpanolla kolmesta kuuteen ihmistä ja lapset reissaavat kolmen eri perheen väliä?
”Koronaepidemian alkuvaiheessa oli vaikeaa sovitella lasten menoja mieheni eksän kanssa, koska välit olivat kireät jo valmiiksi”, kertoo uusperheen äiti Riikka.
Riikan perheeseen kuuluu aviomies Matti, kaksi lasta hänen ja yksi miehen aiemmista liitoista, yksi yhteinen taapero ja pian myös vauva.
Arkiperheessä elävät yksi yhteinen ja Riikan kaksi lasta. Joka toinen viikonloppu perhe laajentuu Matin pojalla. Joka toinen viikonloppu perhe taas elää pienperheenä, kun Riikan lapset siirtyvät isänsä luo toiseen kaupunkiin.
Perheen vanhempien nimet on muutettu, etteivät välit Matin lapsen äitiin kiristyisi.
Reilut 10 prosenttia lapsista elää uusperheessä. Suomessa on noin 57 000 uusperhettä, joissa lapset ovat kirjoilla. Kuva: iStock
Mummoa on vaikea suojella, jos tietoa pantataan
Riikan mummo sairastui vakavasti edellisenä kesänä, ja mummon asioita hoitavalle Riikalle tautiriskin kasvaminen on vakava murhe.
”Emme saaneet tietoa Matin eksältä, ovatko kaikki perheessä terveenä ennen kuin poika siirtyy meille. Mummoani pitäisi suojella koronatartunnalta, mutta se on vaikeaa ilman kunnollista keskusteluyhteyttä lapsen äitiin.”
Lopulta perhe sai sovittua, että poika on Riikan perheessä aina kaksi viikkoa kerrallaan.
Se tarkoittaa yhä kahden kodin välillä siirtymistä, mutta nyt Riikan perheessä tiedetään paremmin, missä kulloinkin mennään. Omien lastensa isään Riikalla on hyvä yhteys, ja hän on voinut luottaa, että eristystä noudatetaan.
”Kevään myötä tilanne selkiytyi kaikkien osalta. Ihmiset reagoivat rajoituksiin eri tavalla. Kun tilanne muuttui arkipäiväisemmäksi, uskalsimme ottaa Matin pojan meille pidemmäksi aikaa.”
Riikan mummo kuuluu koronaviruksen riskiryhmään. Siksi Riikan on pysyttävä kärryillä uusperheessä liikkuvien lasten muista kontakteista. Kuva: iStock
Uusperheen yhteinen sävel löytyi neljän vuoden jälkeen
Matti on koko ajan toivonut, että saisi pitää poikaansa enemmän kuin kaksi viikonloppua kuukaudessa, mutta aiemmin se ei ole onnistunut.
Uusperheen muodostuminen, perheytyminen, voi kestää jopa vuosia perheen erilaisista tilanteista riippuen. Hankaus tapaamisoikeuksista Matin entisen puolison kanssa on vienyt paljon aikaa ja haitannut yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä.
Nyt koronan lisäämä yhdessäolo on auttanut Riikan perhettä löytämään yhteiset säännöt ja luontevan tavan olla yhdessä neljän yhteisen vuoden jälkeen.
”Lapsi on elänyt voimakkaasti kahden kodin todellisuutta. Kun poika on äitinsä luona, häneen on ollut vaikea saada yhteyttä. Kesälomistaan hän on aina viettänyt puolet meillä, ja silloin yhteiselo on aina ollut sopuisampaa.”
Pojan siirtymät ovat muuttuneet nyt helpommiksi, kun hän viettää enemmän aikaa perheessä. Kun lapsi vietti perheessä pelkkiä viikonloppuja, yhteiselo alkoi usein sujua vasta lauantain puolella ja pian sen jälkeen pitikin lähteä takaisin äidin luo.
Perheen iloksi yhteys on entisestään parantunut myös Riikan lasten ja Matin välillä.
”Mieheni on alkanut ottaa enemmän vastuuta minun lasteni kasvattamisesta. Hän uskaltaa paremmin puuttua erilaisiin tilanteisiin. Lämpimät välit heillä toki oli jo ennestään, koska asumme suurimman osan ajasta yhdessä.”
Ulkopuolisuuden tunne voi häiritä kokemusta kuulumisesta uusperheeseen. Korona-aikana lisääntynyt yhdessäolo on joissai perheissä häivyttänyt ulkopuolisuuden kokemusta. Kuva: iStock
Kun härdelli pysähtyi, muille projekteille löytyi aikaa
Riikan perheen arki kahden ja välillä kolmen kouluikäisen kanssa on ollut juoksemista paikasta toiseen, kun lapsia on pitänyt kuskata harrastuksiin, peleihin ja turnauksiin.
Koronan myötä harrastusmenot hiljenivät käytännössä täysin.
”Kyllähän kaikilla on hermot poikkeusoloissa kireällä, mutta enemmän tämä on tuonut positiivisia asioita elämäämme. Itse nautin siitä, että saamme hyvällä syyllä olla enemmän kotona.”
Riikka odotaa lasta, ja raskaus on jo sen verran pitkällä, että olo alkaa tuntua raskaalta. Riikasta on vain hyvä, että arjen härdelli on pysähtynyt.
”Jopa omakotitalomme keskeneräiset projektit ovat korona-aikana edenneet.”
Bonusvanhemmat ovat osallistuneet yllättävän paljon puolisonsa lasten etäkoulun tukemiseen korona-aikana, kertoo uusperhe.fi-pavelun selvitys. Kuva: iStock