Tutkimus: Näin äidinmaidon terveysvaikutukset vaihtelevat – ”Koostumus oli erilainen äideillä, jotka asuivat vihreämmällä asuinalueella”

Koti metsän lähellä näkyy parempana äidinmaitona, paljastaa turkulaistutkimus.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Asuinalueella näyttää olevan merkitystä myös äidinmaidon koostumukselle: mitä vihreämpi, sen parempi. ­Tärkeintä tutkimuksen ­mukaan on viheralueiden luonnonmukaisuus. © iStock

Koti metsän lähellä näkyy parempana äidinmaitona, paljastaa turkulaistutkimus.
Teksti: Jani Kaaro

Viheralueiden vaikutuksesta terveyteen tiedetään valtavasti. Ne vähentävät stressiä, alentavat verenpainetta, ehkäi­sevät dementiaa ja ylipäänsä lisäävät ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä.

Tuore tutkimus Turun yliopistosta tuo suotuisten terveysvaikutusten listalle uuden tulokkaan – se kun on äidinmaito.

”Äidinmaidon koostumus oli erilainen äideillä, jotka asuivat vihreämmällä asuinalueella”, sanoo tutkimusta johtanut dosentti Mirkka ­Lahdenperä Turun yliopiston biologian ­laitokselta.

Hän kertoo, että tutkimus sai inspiraationsa ­kahdesta tutkimuslinjasta, joista yliopistolla on paljon kokemusta. Kansanterveystieteen tutkijat ovat selvittäneet sosioekonomisen naapuruston vaikutusta terveyteen. Lääketieteen puolella on tutkittu pitkään äidinmaidon prebiootteja ja niiden vaikutusta lasten terveyteen.

Äidinmaito tutkittiin 800 äidiltä

Tutkimuksessa oli ­mukana noin 800 äitiä, joita alettiin rekrytoida jo vuonna 2007. Äidinmaidosta selvitettiin ­monimutkaisten sokereiden, oligosakkaridien, koostumusta. Oligosakkaridit eivät ole varsinaisesti ravintoa vauvalle, vaan ne ruokkivat vauvan suolistobakteereja.

”Oligosakkaridit ovat keskeisen tärkeitä kehittyvän lapsen terveydelle”, Mirkka Lahdenperä sanoo.

Tiedot asuinalueen viheralueista saatiin osoitetietojen avulla. Vihreys ei tarkoittanut mitä tahansa vihreyttä, vaan tutkijat rakensivat vihreysindeksejä, joka perustuivat kasvillisuuden monimuotoisuuteen ja luonnontilaisuuteen.

Kun tiedot oligosakkaridien koostumuksesta laitettiin yhteen viheralueindeksien kanssa, äidinmaidossa oli nähtävissä selvä trendi: mitä vihreämmässä naapurustossa äidit elivät, sitä monimuotoisempia olivat äidinmaidon sokerit. Tämä viittaa siihen, että lapset hyötyvät ympäristön viher­alueista äidinmaidon kautta.

Oligosakkaridien monimuotoisuus ei selittynyt yksinkertaisella kaupunki vastaan maaseutu -asetelmalla.

”Tärkein tekijä oli viher­alueiden luonnontilaisuus.”

Niinpä rähjäinen hoitamaton puistikko kaupunkinaapurustossa saattoi näkyä äidinmaidossa suotuisampana sokerikoostumuksena kuin koti keskellä tehoviljeltyjä peltoja.

Mikä selittää yhteyttä äidinmaidon koostumuksen ja viheralueiden välillä?

Mirkka Lahdenperä sanoo, että voimakkaimmat epäilyt kohdistuvat viheralueilla oleviin mikrobeihin.

Mikrobien lajisto ja runsaus viheralueilla on toisenlaista ja toista luokkaa kuin keskellä kivikaupunkia. Säännöllinen altistuminen viheralueiden mikrobeille voi harjoituttaa äidin immuunijärjestelmää, mikä puolestaan voi näkyä äidinmaidon koostumuksessa.

Lahdenperä korostaa, että kyseessä on vasta hypoteesi eikä tutkittu tieto.

Turun yliopiston tutkimus julkaistiin Scientific Reports -sarjassa.

Lue myös: Tutkimus: Näin äidinmaito antaa vauvalle suojan viruksia vastaan

Tutkimus todistaa, miten tärkeä äidinmaito voi olla vauvan terveydelle.

Tutkimus todistaa, miten tärkeä äidinmaito voi olla vauvan terveydelle. © iStock

X