Miten etelästä palannut Seppo-sepelkyyhky pärjää, kun takatalvi iski?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Sepelkyyhky on säämuuttaja, joka tietää, että takatalvi saattaa yllättää Suomessa. © Pasi Kannisto/Vastavalo
Ensimmäisinä Suomeen saapuvat säämuuttajat kestävät hyvin kylmää. Tarvittaessa ne palaavat etelään.

Seppo on tullut takaisin. Viime lauantaina se laskeutui tuttuun tammeen vantaalaiseen pihapiiriin. Sepelkyyhky on viettänyt samassa puussa jo niin monta kesää, että naapurusto on antanut sille nimen.

Seppo kujersi tammessa koko lauantain. Loma Keski-Euroopassa oli saanut sepelkyyhkyn hyvälle tuulelle.

Sitten sää muuttui. Nyt Seppo joutuu räpyttelemään kauniita höyheniään Suomen räntäsateessa.

Joitain lintuja hetkelliset radikaalitkaan kelivaihtelut eivät hätkäytä, mutta toiset lentävät siipi kolmantena jalkana takaisin lomalle heti sään kylmetessä. Miten Seppo pärjää?

Takaisinkin voi lähteä

BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved huomauttaa, että vielä ei ole kyse takatalvesta.

”Maalis-huhtikuun vaiheilla räntäsateet ovat yleisiä, ja tällöin Suomeen tulevat lintulajit tietävät sen kyllä”, Södersved kertoo.

Ensimmäisenä keväällä saapuvat muuttolinnut ovat niin sanottuja säämuuttajia. Muuton ajankohta voi vaihdella suuresti eri vuosina sää- ja lumitilanteen mukaan.

Tänä vuonna lumettomaan Etelä-Suomeen saapui muuttolintuja helmikuun lopulta alkaen, mutta pari vuotta sitten muutto pääsi vauhtiin vasta huhtikuun alussa.

Lintujen palatessa Suomeen sää voi muuttua vielä moneen kertaan. Muuttolinnut selviävät helposti kylmistä öistä, jos vain päivällä on ravintoa saatavilla. Jos runsas lumisade peittää ruokapaikat, ravinnonsaanti vaikeutuu ja osa linnuista saattaa palata etelään.

”Esimerkiksi töyhtöhyyppien ja rastaiden on joinakin keväinä todettu muuttavan takaisin jopa meren yli. Kun sää muuttuu taas lämpimämmäksi, ne palaavat takaisin Suomeen”, Södersved tietää.

Mistä ruokaa?

Toiset lintulajit pärjäävät kylmissä oloissa pitkiäkin ajanjaksoja. Esimerkiksi vesilinnut selviävät niin kauan kuin niiden ruokailuvedet pysyvät avoimina.

Alkukevään muuttajat ovat muutenkin melko karaistuneita. Ne talvehtivat pääosin Länsi-Euroopassa, jossa talviin kuuluu ajoittain ankariakin jaksoja. Niiden ankarin vihollinen talvella ei ole kylmyys vaan riittävä ravinnonsaanti.

”Muuttolintujen kannattaa saapua aikaisin. Ensinnä saapuvat ehtivät varata itselleen parhaat pesäpaikat. Uhkapelin kääntöpuolena on riski huonosta säästä ja mahdollisesti paluumuutosta, mutta riski kannattaa ottaa,” Södersved sanoo.

”Myöhemmin keväällä saapuvat pitkänmatkanmuuttajat, kuten Afrikassa talvehtivat hyönteissyöjälinnut. Niiden muuttoa ohjaavat enemmän vaistot kuin vallitseva sää.”

Onneksi Seppokin on yksi aikaisista muuttajista ja tottunut kylmiin keleihin. Pienet räntäsateet eivät vaikuta sepelkyyhkyjen elämään tai ravinnonsaantiin, jollei maa routaannu.

Naapuri on tullut jäädäkseen.

X