Tarkkana nyt: Pajunkissoissa koiras on koreampi kuin naaras – heteet pullistuvat keltaisenvalkoisiksi palhoiksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istock
Suomessa kasvaa kolmisenkymmentä eri pajulajia, joista osa on risteymiä.

Pajunkissa on alkuvaiheessa oleva pajun kukinto, joka syntyy heteitä ja emiä suojaavien karvojen noustessa esiin.

Pajunkissoista koiras on komeampi kuin naaras. Koiraspuoliset pajunkissat eli heteet pullistuvat keltaisenvalkoisiksi palhoiksi, kun taas emikukinnot jäävät vihertäviksi, silmua muistuttaviksi luoteiksi.

Pajut ovat ensimmäisinä keväällä kukkivia kasvejamme. Siten ne ovat kevään ensimmäisten hyönteisten, etenkin kimalaisten, tärkein ravinnonlähde.

Hyönteiset pölyttävät kukintoja ja edesauttavat pajun leviämistä kauemmas kasvupaikaltaan.

”Paikallisesti paju voi levitä myös juuriensa avulla”, sanoo kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi Helsingin yliopistosta.

Paju on avoimien paikkojen pioneerilaji. Se kasvaa nopeasti, mistä on etua, kun se kilpailee samasta elintilasta muiden kasvien kanssa.

Oksasta puuksi

Suomessa kasvaa luontaisesti parisenkymmentä pajulajia.

Maahamme tuoduista koristepajuista ja erilaisista risteytymistä on saatu luontoomme kymmenkunta pajulajia lisää.

Pajuja tavataan kautta maan aina Suomenlahden rannikolta Lapin pohjoisimpiin kolkkiin.

”Eri lajit kasvavat niillä alueilla, minne ne ovat luontaisesti sopeutuneet. Eteläinen ahopaju on aivan erinäköinen kuin saman pajun pohjoinen alalaji kangaspaju”, Kangasjärvi kertoo.

Suurimmat pajut, kuten raita ja salava, luetaan puiksi. Pienimmät pajut ovat soilla matalina rihmastoina esiintyviä kasveja.

Suomen yleisin pajulaji on kiiltopaju, jota tavataan etenkin teiden varsilta ja joutomailta.

Tehokkaana lisääntyjänä ja leviäjänä paju pystyy käynnistämään kasvunsa jopa maahan pudonneesta oksanpätkästä.

”Jokien törmillä kasvavat pajut leviävät myös joen virran oksanpätkien välityksellä.”

Pajunkissa on alkuvaiheessa oleva pajun kukinto, joka syntyy heteitä ja emiä suojaavien karvojen noustessa esiin.

© ISTOCK

Niitynvaltaajat

Pajuja pidetään usein haittakasveina, sillä ne valtaavat nopeasti alaa avoimilta paikoilta ja maastosta. Tämän myötä maisema pusikoituu ja saattaa kasvaa umpeen.

”Kysymys on kulttuuriympäristöistä. Rantaniityt ja laitumet ovat ihmisen toiminnan seurauksena syntyneitä maisemia. Kun paju valtaa alaa, maisema palautuu luonnolliseen tilaansa”, Kangasjärvi muistuttaa.

Suurimmat pajut kasvavat yleensä yksittäin, eivätkä ne muodosta metsiä tai metsiköitä.

Kangasjärven mukaan pitkän ajan kilpailussa elintilasta paju häviää, kun pajua voimakkaammat kuusi, mänty ja koivu syrjäyttävät sen kasvupaikoiltaan.

Pelloilta polttoon

Tuottoisa paju on tehokas biopolttoaine, mutta lyhyen kasvukautemme vuoksi pajun viljely ei ole Suomessa taloudellisesti kannattavaa.

Sen sijaan eteläisessä Ruotsissa on jalostettu risteyttämällä eri pajulajeja energiantuotantoon.

”Pajupelloilla kasvaa parin kolmen metrin korkuisia pajuja, joista saadaan yhdellä istutuksella useita satoja poltettavaksi”, Kangasjärvi kertoo.

Ilmaston lämpenemisen myötä paju alkaa kukkia myös Suomessa nykyistä aikaisemmin. Pajunkissat saattavat puhjeta pajunoksiin ennen vuodenvaihdetta, jos syksy on poikkeuksellisen lämmin.

”Jos kukinnot kuolevat talven aikana kylmään, se ei varsinaisesti vahingoita pajua, vaan kukintojen paleltuminen ainoastaan hidastaa sen kasvua.”

Tiesitkö nämä pajunkissoista?

1. Vaivaispaju on arktisilla alueilla kasvava, matala paju. Suomessa vaivaispaju kasvaa tunturipaljakalla yli 1 200 metrin korkeuteen asti merenpinnasta. Paljakoiden lisäksi vaivaispaju kasvaa puronvarsilla, kallioilla ja lumenviipymillä.

2. Juolukkapaju on matalakasvuinen pensas, jonka haarat ovat kaljuja. Pensaan väri vaihtelee punaruskeasta harmaaseen. Juolukkapajua esiintyy koko Suomen alueella, ja se risteytyy hanhen-, pohjan- ja virpapajun kanssa.

3. Jokipaju on yleensä 2–6 metriä korkea puu tai pensas. Jokipaju kasvaa veden äärellä tai kosteilla paikoilla. Jokipajua käytetään koristekasvina, ja sen versoja voi käyttää punontaan. Jokipaju on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi.

X