Ruissalo oli jo muinoin kuninkaallisten silmäterä – Näin metsästyspuiston upea tammimetsä säilyi

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuninkaiden laeista kiittävät monet uhanalaiset eläimet.
Kuninkaiden laeista kiittävät monet uhanalaiset eläimet. Kuva: Jere Malinen
Ilman Kustaa Vaasaa tänä vuonna väliin jääneen Ruisrockin kotipesää, Ruissaloa tuskin olisi. Tänä päivänä 23 neliökilomerin saari tunnetaan tammimetsistään.

Aurajoen suulle nousi 1200-luvulla linna, kun Ruotsin kruunu halusi hallinnoida kiviseinien suojista Suomea. Linnan myötä turkulaiset saivat maistaa hovielämää. Kansalle se tosin tarkoitti työteliästä taakkaa, ei naamiohuveja, viiinileilejä ja trubaduureja.

Linnan läheiseen Ruissalon saareen kuninkaalliset iskivät silmänsä vuonna 1556, kun Kustaa Vaasa vieraili Turussa Suomen herttuaksi nimittämänsä Juhana III kanssa. Juhanan myötä puolustuslinna muuttui renessanssipalatsiksi ja Ruissalo metsästyspuistoksi. Saarta viljeltiin ja siellä vietettiin vapaa-aikaa.

Kiitos upeasta luontoparatiisista kuuluu kuninkaallisille

Hurahti liki 300 vuotta, kunnes Suomen isännän vaihduttua Venäjäksi senaatti luovutti Ruissalon Turun kaupungille. Ilman kuninkaallista ja keisarillista historiaa Ruissalo tuskin olisi nykyisenkaltainen luontoparatiisi. Se olisi epäilemättä valjastettu kaupunkisuunnittelun käyttöön.

Ehkä Turun Palloseuran 1990-luvun kultajuna olisi puksuttanut jääkiekon Suomen mestaruuksiaan Ruissaloon rakennetussa Typhoonissa. Tai ehkä kirjailija Reijo Mäen yksityisetsivä Vareksen kantakapakka Uusi Apteekki olisi sekin aukonut oviaan Ruissalossa.

Ruissalo tunnetaan tammimetsistään

Tänä päivänä 23 neliökilomerin saari tunnetaan tammimetsistään. Laivanrakennuspuina ne olivat kuninkaallisten erityissuojelussa. Keskiajalta lähtien Ruotsi-Suomessa saattoi saada sakkorangaistuksen tammen kaadosta. Vuonna 1647 säädettiin laki, jonka perusteella kaikki tammet kuuluivat kruunulle.

Kuninkaiden laeista kiittävät monet uhanalaiset eläimet. Usean sadan vuoden mittaisen elämänsä aikana tammi tarjoaa kodin ja ravintoa tuhansille eliölajeille.

Uhanalaisten lajien koti

Yksistään noin 500 hyönteislajin tiedetään olevan tammesta riippuvaisia. Monet näistä lajeista ovat uhanalaisia. Erityisesti iäkkäät, sisältä lahoavat Ruissalon tammet ovat keitaita, missä lukuisat muualla Suomessa harvinaiset jäkälät, sammalet, sienet ja selkärangattomat eläimet esiintyvät runsaina.

Tuttujen tikkojen, pöllöjen ja lepakoiden ohella tammien kätköissä piileskelee Ruissalon suurharvinaisuus, erakkokuoriainen.

Lue myös: Ruissalo raikuu yhä: Ensimmäinen Ruisrock järjestettiin Ruissalon Saaronniemessä kesällä 1970

Ruisrock

Kristiina Kurronen / Otavamedia © Kristiina Kurronen / Otavamedia

X